Hae Anna.fi-sivustolta

Äidiksi, yksin?

Viestiketju osiossa 'Lapsettomuus' , käynnistäjänä hämäläinen, 08.10.2010.

  1. hämäläinen Vierailija

    Hei

    Olen itse tietoisesti aikomassa yh-äidiksi ja hakeutumassa hedelmöityshoitoon. Etsiskelen vasta paikkoja, joissa voisi vaihtaa ajatuksia samanlaisen tilanteen jakavien kanssa.

    Olen seurustellut kolme vuotta. Poikaystäväni ei enää voi saada lapsia. Hänellä on pitkä yli kymmenen vuoden kahden pojan yksinhuoltajuus takana ja nuorempi poikakin pian lentämässä pois pesästä. Hyvin toisenlainen vapaampi ja haaveiden mukainen elämä voisi siis olla hänelle alkamassa - työn ja vapaa-ajan suhteen ainakin.

    Erilaisten kokemusmaailmoidemme takia etukäteen tehdyt mietinnät on siis hyvä käydä läpi, ja kuhina onkin käynnissä, mutta kukapa tulevaisuudesta voi koskaan tietää. Hieno ja arvokas suhteemme tulisi varmasti muuttumaan sillä itselläni kello käy ja käy ja käy ja olen nyt aikomassa hedelmöityshoitoihin, yksinhuoltajaksi, mitä luultavimmin. Valmistaudun siis kantamaan vastuun päätöksestäni yksin.

    Näistä keskusteluista voi lukea ja yrittää eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja taustoihin ja varmasti kukin tavallaan selviytyy. Siihen uskon ainakin. Mutta olisiko täällä ketään vastaavan päätöksen tehneitä? Ajatuksia?
     
  2. lapsi Vierailija

    Lapsen kannalta ajateltuna ei ole mukavaa kasvaa isättömänä, ei ole edes olemassa etäisää, isäpuolta tai kuollutta isää. On vain siittiönluovuttaja. Eikä poikaystävästäsi ole isänmalliksi, vaikkei voikaan olla siittiön luovuttaja?
     
  3. hämäläinen Vierailija

    Terve,

    Halusitko ehkä kysyä EIKÖ poikaystävästäni ole isän malliksi? Kiitos kysymästä.

    Isättömänä sinulla varmasti on omanlaisesi historia takana. Tänä aamuna juuri kävimme pitkän keskustelun aiheesta, mikä poikaystäväni rooli tässä kaikessa olisi. Lyhyesti: hän halusi olla läsnä "niin paljon kuin mahdollista": tulisi synnytykseen, voisimme asua yhdessä, kun hänen nuorempi poikansa lentää pesästä, saisi mahdollisen reissata itsekseen ja antaisi myös minulle omaa aikaa hoitamalla lasta. Tällaiseen varmasti automaattisesti uskoo, moni "omaa" lasta odottava pari?

    Molemmat tiedämme, että suhteemme varmasti muuttuu, kun uusi olento astuu mukaan elämään. Myönsin ääneen pelkoni siitä että en voi tietää miltä sitten tuntuu, kun laspi on oíkeasti olemassa. Se että hän ei itsekään voi tietää ei tuntunut häntä huolettavan.

    Olen elänyt 40-vuotiaaksi seurannut sivusta kaiken maailman hyvinkin erilaisia perhesysteemeitä ja kokenut itse muutaman pidemmän suhteen. En oikein usko, että kohtaisin tässä pikapuoliin ihmisen johon luottaisin yhtäkkiä niin paljon että uskoisin hänen selviävän kaikista miehen malleille asetuista vaatimuksista.

    Onko siis väärin, että haluan lapsen jos mitä tahansa voi tapahtua? Mitä tahansa voi tapahtua joka tapauksessa - niikuin olen ollut monesti muiden ihmisten elämässä todistamassa. Jos siis teen "itsekkään" päätöksen, kannan siitä itse vastuun laspen hankkimisesta "yksin" ja huolehdin etukäteen, etten syytä myöhemmin muita. Varmasti helpompaa kaikille niin. Silloin myös tietylle poikaystäväni "vastuuvapaudelle" on varmaan annettava tilaa, mutta ei ylivaltaa. Kyllähän esim. tämänaamuiset kannustavat puheet ja lupaukset sentään jotain merkitsevät. Vai?

    Eniten kai uskon kuitenkin, että poikaystäväni voisi olla sellainen hauska ja luotettava miehen malli, jonka varaan voisin ainakin osan tästä isosta päätöksen kuormasta laskea. Kaiken epäilyn keskellä ei kai muuta vaihtoehtoakaan oikein ole kuin yrittää luottaa. Meillä on poikaystäväni kanssa kuitenkin jo kolmen vuoden historia takana. Muuhun en usko enempää kuin avoimuuteen - kävi miten kävi.
     
  4. vierailija Vierailija

    Parisuhdeterapeutit sanoo, että yleensä parisuhteen pitkällisyys edellyttää sitä, että ollaan samassa elämäntilanteessa. Sen olet tainnutkin jo hokasta, sinä haluat lapsen ja spermanluovut tajat nykyään virolaisia, kun suomeen tuli laki lapsen oikeuksista lisäysosa, missä spermanluovuttaja joutuu antamaan nimensä, jonka lapsi saa tietää 18 vuotiaana. Näin ollen voi vaatia perintöäkin saaketti. No perinnöttä kyllä jäävät kun spermanluovuttaja saa rahaa luovutuksesta ja yleensä onkin tyhjätasku ennestään.
     
  5. tjaa Vierailija

    Jätä se helppoheikki, lapsen saat tehtyä ilman häntäkin. Paneskele yhdenillan jutuissa itsesi raskaaksi vaikka, mutta älä ilmota isälle siitä enää.
     
  6. Siittäjäksi Vierailija

    Luovutan siittiöt luonnon menetelmin, naitaisi, lasken siemenet sisään, kirjoita osoitteeseen [email protected]

     
  7. Suti Vierailija

    Katso 25.11. Janin ketju spermanluovuttaja. Jan lupasi siinä luovuttaa spermaa muumimukimenetelmin. Hänellä kuulemma on aiempaa kokemusta spermanluovutuksesta ko. tavalla. Onnistumistakuusta ei maininnut.
     
  8. olisinko auttajasi Vierailija


    Kutsutko käymään, auttaisin mielelläni, kirjotellaan. [email protected]
     
  9. Vanhempi ihiminen Vierailija

    Olen ollut aviossa isättömän miehen kanssa ja se on niin iso trauma, ette voi kuvitellakaan. Jätä mielestäsi moiset hapatukset, tulisit katumaan ikuisesti.
     
  10. Tee! Itseäni kaduttaa, että jaksoin uskoa p-kaa siitä, että jokainen muka löytää parisuhteen - pkan marjat. Nyt sitten olen 53-vee lapseton nainen ja ottaahan se päähän välillä. Jos pääsisin takaisin sinujn ikääsi ap. heti raskaaksi vaan.
     
  11. eräs sinkkuäiti Vierailija


    Kertoisitko tarkemmin? Kiinnostaisi, sillä itse olen saanut lapsen jo vuosia sitten hedelmöityshoidoilla ilman miestä.

    Miten miehesi oli tullut isättömäksi, oliko mies jättänyt vai kuollut?
    Mikä oli vuosikymmen, jolloin hän syntyi?
    Missä päin Suomea, oliko pikkukylä vai iso kaupunki?
    Oliko ollut miehen mallia lähipiirissä?
    Oliko äiti voimakas ja pärjäävä vai päihdeongelmainen tms?

    Nimittäin on pikkaisen eroa siinä, saako lapsen 2000-luvulla isossa kaupungissa, jossa asenteet ovat liberaalimmat kuin vaikkapa 1950-luvulla pikkukaupungissa. Silloinhan avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kutsuttiin äpäröiksi, yh-naiset erotettiin työpaikastaan ja leimattiin huoriksi, se oli kaiken kaikkiaan synti. Jopa yh-äiti saatettiin painostaa antamaan lapsi adoptioon pariskunnalle.

    On lisäksi tutkittua, että erilailla syntyneiden lasten pärjäämiseen vaikuttaa eniten ympärillä olevan yhteiskunnan ilmapiiri, onko se salliva vai tuomitseva.

    Nimimerkkisi on "vanhempi ihiminen", josta voisin päätellä, että miehesi kuului tuohon vanhaan ikäpolveen ja varttui suvaitsemattomassa ilmapiirissä. Ei ihme että sai traumoja! Et ole ehkä myöskään ainakaan pääkaupunkiseudulta kotoisin murteesta päätelleen vaan maaseudulta päin. Siellä asenteet ovat myöskin ahdasmielisempiä kuin isoissa kaupungeissa.
     
  12. Eräs sinkkuäiti Vierailija


    Juu vielä, on myös valtava ero siinä, onko lapsi tullut vanhemman jättämäksi vai kasvanut vauvasta alkaen siihen, että on yhden vanhemman perhe. Niitä ei voi verratakaan toisiinsa kokemuksina.

    Lisäksi uskonnollisuus tietyissä piireissä voi olla aika tuomitsevaa. Käytit termiä "hapatus", mikä on raamatullinen ilmaisu, joten ehkä konservatiiviset arvot ovat teillä päin vaikeuttaneet tilannetta entisestään.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti