Äidit radalla?

Onkohan Seeralla alkoholiongelma kun toisten juomattomuus/baareissa käymättömyys on noin iso asia?? Ja omaa dokaamistaan korostaa kovasti. Viihteellä voi käydä muutenkin kuin kännit vetämässä "keski-eurooppalaiseen" tapaan....

Ja by the way, mikään ei ole niin vastenmielinen näky kuin aivan perseet olalla oleva nainen.... Varsinkin mitä enemmän ikää on.....

 

Onkohan Seeralla alkoholiongelma kun toisten juomattomuus/baareissa käymättömyys on noin iso asia?? Ja omaa dokaamistaan korostaa kovasti. Viihteellä voi käydä muutenkin kuin kännit vetämässä "keski-eurooppalaiseen" tapaan....

Ja by the way, mikään ei ole niin vastenmielinen näky kuin aivan perseet olalla oleva nainen.... Varsinkin mitä enemmän ikää on.....

Kiitos vaan huolehtimisestasi, alkoholiongelmaa ei ole. Jos kayn kerran viikossa viihteella juoden kohtuuden rajoissa, se tuskin on alkoholiongelma? Taalla pain ainakin ihan normaalia. Tosin en edes kay kerran viikossa, ennemminkin kerran kuussa.

Kotona juodaan valilla viinia illallisten kera, siina se.

Sanoinko missaan olevani perseet olalla? On kai niita valimuotojakin kuin "perseet" ja pari lasia. Miksi juuri naisten "perseet olalla" on vastenmielinen naky?

 

moi!
avaanpa minäkin sanaisen arkkuni tähän asiaan. Ite oon 32 v ja ollut aina aika kovakin bilettäjä,ainakin ennen lapsia. Edelleenkin käyn noin kerran kuussa juhlimassa. Mulle se on vapauttavaa ja piristävää. Alkoholia tulee otettua ja joskus on jopa krapula, mutta lapset pystyn aina hoitamaan.

 

Siis täytyy sanoa, että täällä äidit vaikuttaa kyllä minunkin silmissäni todellisilta tylsimyksiltä! No, asia sitten ilmeisesti vaan on niin, että minun ideani hauskasta ei kohtaa lähestulkoon kenenkään kanssa täällä.

Tähän astisten kirjoitusten perusteella, minä ainakin komppaan Seeraa. Luulen, että se juominen on enemmään täällä Suomessa vain ongelma, koska siitä on tehty niin iso haloo. Heti jos juot, varsinkin jos olet äiti, niin lapsesi on varmaan täysin heitteillä! Just joo!

Minä ainakin käyn ulkona mielelläni ja ilmeisesti usein... Mielellään ainakin sen kerran kuussa. En ole välttämättä mikään kova bilehile siis sellainen pepun keikuttaja, mutta nautin todella istua iltaa kavereiden seurassa tai käydä laulaa lurauttamassa karaokea, enkä tosiaan siinä hauskuuden keskellä laskeskele juomisiani. Miksi pitäisi? Eihän se ole minulle mikään ongelma, eikä läheisilleni. Jos olotila sallii, niin otan vähän enemmän, ja jos tuntuu siltä, että ei, niin annan olla. Ei pidä stressata turhia, jos tosiaan on tarkoitus nollata ja pitää hauskaa... Siinä se illan pointti oikeastaan meneekin muuten.

Minulla ei ole yhtään äitikaveria, joka olisi messissä samalla tavalla, joten minulla on erikseen ne kaverit, jotka osaavat vielä nauttia näin. Olen kuitenkin vähän vajaa kolmekymppinen, joten (onneksi) niitä lapsettomiakin kavereita vielä löytyy. Saas nähdä miten käy tulevaisuudessa...

No, meillä on kaikilla oikeus nauttia siitä mistä pidämme ja pitää hauskaa sillä tavalla minkä koemme hauskaksi. Olisipa vain täälläkin enemmän samanlainen meno kuin siellä Keski-Euroopassa... Ehkä pitäisi muuttaa... Varmaan tämä minunkin asenne sitten osittain johtuu siitä, että sillä suunnalla olen minäkin aiemmin asunut.

 

Ja meillä täällä Keski-Euroopassa taas jokaisella on tapana pitää huoli ihan omista asioistaan ja toisten ihmisten tapojen tai tekemisten päivittelyä pidetään vähän outona tai ainakin siitä saa hyvin nopeasti varsinaisen tylsimyksen ja juorumummon maineen. Että eipä taida tuolla paljoa omaa elämää olla, kun pitää toisten asioita setviä.

Itseni kohdalla varsinainen baareissa juhliminen on jäänyt jo ennen raskautta taakse, tai jos vaikka niissä joskus tuleekin käytyä ja jotain otettua, juhlitaan varsinaiset juhlimiset ja pidemmän kaavan illanvietot lähinnä jonkun kotona. Tai ravintolassa. Henkilökohtaisesti käytän alkoholia luultavasti enemmän kuin suurin osa ketjuun vastanneista, eli melkein päivittäin ruokajuomana (iltaisin), ja ehkä pari kertaa kuussa vähän reippaammin. Tulen harvemmin nykyisin humalaan. Joko se johtuu ankarasta siedätyshoidosta ja jonkinasteisesta alkoholisoitumisesta, tai sitten ihan vaan väsymyksestä joka ehtii painaa päälle ja silmät kiinni ennen hiprakkaa.

 

eli täällä ollaan sitä mieltä, että jos ei käy baarissa dokaamassa vähintään kerran viikossa, on tylsä???
Mulla on aivan sama kuka mitäkin vapaa-ajallaan tekee, mutta te baariruusut, kävikö mielessä että ihmisillä on eri intressejä???
Kaikkia ei ehkä kiinnosta missään karaoke räkälässä istuminen tai baarissa notkuminen. Ei se tarkoita että muut olisivat tylsiä, heitä vaan kiinnostaa eri asiat.
Ei mulla ainakaan ole yhtään tylsää viihteellä käydessä, vaikka mun käsitys viihteestä on "hieman" eri kuin joidenkin täällä.
Olen vähän yli 30 vee ja ravannut kuppiloissa ja yökerhoissa aivan tarpeeksi. Mulle ne ei anna enää mitään.
Pubissa (siis jossain viihtyisässä missä EI ole karaokea) tykkään käydä, leffassa, konserteissa, syömässä jne jne.
Mä olen maannut krapulassa ihan tarpeeksi tähän elämään, joten käytän rahani rentoutumiseen, en siihen että vedän pään täyteen ja seuraava päivä menee krapulassa maatessa ihan hukkaan.

Mutta mä en olekaan elänyt Keski-Euroopassa,joten en osaa pitää hauskaa....

Sinänsä hassu juttu on se, että mun mies on saksalainen, eikä hän tunnista näitä teidän kulturelleja Keski-Euroopan tapoja lainkaan, mutta sekin riippuu kai vähän paikasta ja tavoista.... Onhan Suomessakin porukkaa joka lähtöön.

 

eli täällä ollaan sitä mieltä, että jos ei käy baarissa dokaamassa vähintään kerran viikossa, on tylsä???
Mulla on aivan sama kuka mitäkin vapaa-ajallaan tekee, mutta te baariruusut, kävikö mielessä että ihmisillä on eri intressejä???
Kaikkia ei ehkä kiinnosta missään karaoke räkälässä istuminen tai baarissa notkuminen. Ei se tarkoita että muut olisivat tylsiä, heitä vaan kiinnostaa eri asiat.
Ei mulla ainakaan ole yhtään tylsää viihteellä käydessä, vaikka mun käsitys viihteestä on "hieman" eri kuin joidenkin täällä.
Olen vähän yli 30 vee ja ravannut kuppiloissa ja yökerhoissa aivan tarpeeksi. Mulle ne ei anna enää mitään.
Pubissa (siis jossain viihtyisässä missä EI ole karaokea) tykkään käydä, leffassa, konserteissa, syömässä jne jne.
Mä olen maannut krapulassa ihan tarpeeksi tähän elämään, joten käytän rahani rentoutumiseen, en siihen että vedän pään täyteen ja seuraava päivä menee krapulassa maatessa ihan hukkaan.

Mutta mä en olekaan elänyt Keski-Euroopassa,joten en osaa pitää hauskaa....

Sinänsä hassu juttu on se, että mun mies on saksalainen, eikä hän tunnista näitä teidän kulturelleja Keski-Euroopan tapoja lainkaan, mutta sekin riippuu kai vähän paikasta ja tavoista.... Onhan Suomessakin porukkaa joka lähtöön.

Ja mitäs sinä sanoit tai toit tähän keskusteluun, jota ei ole jo sanottu?

 

Moniko täällä kirjoitteleva äiti käy ulkona yksin, siis ilman miestään? Miten paljon käytte?

Yleensä puhutaan vaan siitä, miten isä tulee kotiin myöhään ja haisee vähän kummalliselle, mutta miten mahtaa olla äitien laita...

Voit myös perustella miksi käy/et käy, ja montako lasta sinulla on.

Vastaisiko Bilehilekin omaan kysymykseensä?

 

Täällä on äiti, joka ei biletä, mutta muuten on harrastuksia kyllä. Käyn 3-4 kertaa viikossa harrastamassa, urheilen paljon ja sitten on semmoinen oma tosi tärkeä harrastus.

Tykkäisin käydä kuuntelemassa bändejä ja mieheni kanssa käydään yhdessä, harvoin tosin. (1 X vuosi)

Ihan ok minusta bilettää ja juodakin, kukin tietää itse parhaiten mikä on kohtuullista. Onhan lapsilla isätkin. Pian mennään keikalle mieheni kanssa ja isovanhemmat katsovat lapsia. Odotan innolla! Aiotaan myös pikkuiden juoda ja pitää hauskaa!

Usein en käy baareissa siksi, kun olen niin iltauninen, enkä hirveästi pidä melusta ja hälinästä. Paitsi keikoilla.

Siitä olen samaa mieltä, että suhtautuminen alkoholiin on ihmeen tiukkapipoista Suomessa. Mielestäni yksi viinilasi lapsenkin nähden ruuan kanssa on ihan ok ja yksi siideri / kalja saunan jälkeen. Pääasia on ettei ole humalassa lasten kanssa. En tiedä onko alkoholin salailukulttuurikaan niin hyvä juttu lasten suhteen. Kielletty hedelmähän se vasta kiehtookin.

 

Krapulapäivän vietto ei lapsiperheessä ole pelkästään lasten*hoito*kysymys. Tottakai mies voi hoitaa välillä koko päivänkin (meillä esim. nyt viikonloppuna), mutta minulle se on sellaista omaa aikaa, jota arvostan niin paljon, etten sitä sängyssä huonovointisena makaamiseen käytä, ellen ole tosiaan sairaana ja on pakko. Ei se lepo ole lepoa, se vain syö viikonlopun voimien keruuta ja vaikeuttaa koko seuraavaa viikkoa. Minusta näin oli jo nuorena ennen lapsia, saati nyt, kun on ihan eri vaihde silmässä arjessa jo muutenkin.

En myöskään halua, että lapseni näkevät minut kamalassa krapulassa ja he kyllä näkevät, jos poden sitä kotona, sitä on mahdoton estää meidän kämpässä ja lasten kanssa ylipäätään. Minusta oli lapsena ikävä katsoa ja haistaa krapulaista vanhempaani, se ahdisti, vaikka meitä hoidettiin ja oli kaikki periaatteessa ok. Ei sellaista käytöstä voi lapsi ymmärtää, että muka kivan pitämisestä tulee niin huono olo. Aika huono idea se on minusta nytkin.

Minusta on ihan sama mitä jossain muualla maailmassa tehdään tai ajatellaan äitien viihteellä käymisestä, minun elämääni se ei vaikuta mitenkään. Omat päätöksemme teemme kaikki itse.

 

Ai anteeksi, en tiennyt että tänne saa kirjoitella vain uniikkeja mielipiteitä tai pitää tuoda jotain ihan uutta..... Onko sekin jokin Keski-Eurooppalainen tapa??
Kirjoitin mielipiteeni, that's it. Sori jos ei ollut sun mieleen. Yritän tehdä paremmin ensi kerralla.....

 

hehe. Pitihän tästäkin riita sitten kehittää....))
hauskaa viikonloppua kaikille, missä ikinä sitä vietättekin !

 

Aitien juominen on tosiaan tabu Suomessa, vaikka tassa ketjussa toisin vaitetaankin ja baarissa kayvia aiteja kutsutaan jopa "baariruusuiksi".

En kertaakaan tarkoittanut etta pitaa olla humalassa tai ettei voisi olla selvinpain, mutta Suomessa on ihme syyllistamista asian kohdalta. Esim. Suomessa suvaitaan kotona juotavaksi korkeintaan yksi viinilasi, taalla vietetaan perheillallisia missa tuhotaan useampi viinipullo.

Samoin en todellakaan ymmarra mita se krapula lapsia haittaa jos heilla on myos isa jonka kanssa viettaa aikaa. Taas kerran, minulla ei yleensa ole krapulaa, mutta jos on, niin se on niin harvoin etten koe etta lapsille on siita yhtikas mitaan haittaa.

Suomessa on ihme joko tai -asenne, osa kansasta ryyppaa kuin viimeista paivaa, mutta palstan aideista kuoriutuu viimeistaan raskausaikana pyhimyksia, jotka pyhittavat koko elamansa lapsille ja joiden koko elama muuttuu kertaheitolla.

Suvaitsevaisuus taas kunniaan! Mina suvaitsen hyvinkin ihmisia jotka viettavat kaiken aikansa kotona, mutta toivon etta jos joskus palaan Suomeen, minua ei katsota pahalla vaikka baareissa tykkaan kaydakin.

 

Ihmettelen myös mustavalkoista jokotaiasennetta juomista kohtaan. Murrosiässä sekään ei suojele, vaikka koko ikä on hoettu että viina on pahasta. Tokihan viina ON pahasta, jos siitä alkoholismi kehkeytyy, mutta voi alkoholia viisaastikin käyttää.

Alkoholin funktio ei kaikille edes ole humaltuminen. Joskus esim. viini kruunaa maun puolesta ruuan. Kaikille ei viini maistu ja se on hyvä se, toiset ei pidä alkoholin mausta. Mutta viinilasi tai pari, onko se nyt niin vaarallista lapsiperheelle. Suomi on toisinaan melkoisen puritaaninen maa.

 

Ei sekaan tosiaan anna tervetta kuvaa alkoholinkaytosta etta perheessa juodaan korkeintaan se siideripullo ja sekin viela salaa. Ei mikaan ihme etta teini-ikaiset kiinnostuvat alkoholista kiellettyna aineena koska normaalikayttoa ei ikina ole nahty.

 

Pakko vielä jatkaa... tämä menee kyllä jo vähän ohi varsinaisen kysymyksen, mutta haluan kommentoida tuohon alkoholinkäyttöasiaan kuitenkin.

Tabu on ehkä vähän väärä sana tietyllä tavalla, mutta en mäkään keksi parempaa. Mun mielestä alkoholiin suhtaudutaan pääsääntöisesti kahdella tavalla; joko niin, että se on luonnollinen osa elämää, sillä juhlistetaan juhlapäiviä ja sen avulla voidaan rentoutua rankan päivän jälkeen. Viini on osa hyvää ruokahetkeä ja eri tilainteisiin on omat, niihin sopivat juomansa. Tämä on se toinen tapa, jonka noudattajiin itse kuulun ja mielestäni lasten on syytä oppia pienestä pitäen se, että aikuisten ruokahetkeen kuuluu viini, saunan jälkeen juodaan olut tai pari ja toisinaan aikuiset menevät ulos juhlimaan jne.

Sitten on se toinen koulukunta, joilla tuntuu että kaikki on mustaa tai valkoista. Joko siis pitää olla ihan vesiselvä tai sitten homma menee överiksi. Olen vasta eräiden uusien tuttavuuksien myötä havahtunut huomaamaan, että tällaisia ihmisiä on tosi paljon. Yksi juoma johtaa vääjäämättä useampaan, eikä alkoholi kuulu ruokapöyttään vaan sitä juodaan sen humalluttavan vaikutuksen, ei maun takia lainkaan. Nämä ihmiset ovat niitä jotka juoksevat halvan viinan perässä ja kantavat sixpäkkejä kossua Tallinnan-laivalta. Ja näille on mun mielestä ihan hyväkin, että eivät juo lastensa läsnäollessa kun se kerran on vaikeaa/mahdotonta pitää kohtuuden rajoissa.

Oon kirjoittanut eri nimimerkillä tänne joskus alkoholin käyttöön ja lapsiin liittyvistä asioista, ja tuntuu että hirveän hyökkäyksen saa heti niskaansa jos uskaltaa mainita että on vaikkapa juonut kotona sen viinipullollisen miehen kanssa kun lapsi on mennyt nukkumaan. Kun se tosiaan jää siihen puolikkaaseen eikä johda siihen että on lähdettävä lähibaariin hakemaan lisää ja lapset jää hunningolle.

Eli joo, tuli pitkä selostus mutta vaikka mä olen supisuomalainen enkä ole koskaan asunut Keski-Euroopassa, niin uskallan silti väittää että keskieurooppalaisuus tarkoittaa myös järkevää suhtautumista alkoholiin - se on luonnollinen osa elämää eikä siitä tehdä suuntaan tai toiseen hirveää show'ta. Surullista on katsoa niitä lapsia joiden isät konttaa paskat housuissa Tallinnanmatkalta rikkinäiset kaljakärryt perässään - mutta tästähän koko jutussa nyt ei onneksi edes ollut kyse!

 

Niin itse käyn ulkona ja/tai kotibileissä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Olen päätynyt tähän lopputulokseen:

Ne jotka ovat muutenkin käyneet paljon ulkona, joilla on paljon ystäviä ja aktiivista elämää, käyvät ulkona myös äideiksi tultuaan.

Ne, jotka ovat jo opiskeluaikoina valinneet koti-illat eivätkä yleensä käy kuin takapihallaan, eivät käy baareissa myöskään äideiksi tultuaan.

Itse olen ollut se supersosiaalinen, joten käytäydyn näin äitinäkin luonteeni mukaisesti.


Juhlavaa viikonloppua tosiaan kaikille!

 

Lisään oman mielipiteeni. Olin hyvinkin innokas juhlija ennen vauvaa, aina tosin kohtuudella ottanut alkoholia. Raskausaikana kävin muutamissa pippaloissa työkavereiden ja ystävieni kanssa, mutta jotenkin se vauvanalku mahassa vaan vei ajatukset muualle. Viimestään puoliltaöin aloin katsella kelloa, että joko lähdetään.

Seera:
"Suomessa on ihme joko tai -asenne, osa kansasta ryyppaa kuin viimeista paivaa, mutta palstan aideista kuoriutuu viimeistaan raskausaikana pyhimyksia, jotka pyhittavat koko elamansa lapsille ja joiden koko elama muuttuu kertaheitolla."

Tuskin kukaan ajattelee olevansa pyhimys tms. vaikka mieluummin on lapsensa kanssa. Ja aika monella vaan elämänarvot muuttuvat lapsen myötä ja enemmän arvostaa aikaa perheen kanssa. Joo kyllä äidinkin pitää päästä tuulettumaan, mutta miksi tehdä siitä iso asia jos se ei kiinnosta? Supersosiaalinen voi olla muutenkin kuin käymällä juhlimassa! Minusta ainakin shoppailu kaikessa rauhassa, leffa hyvän ystävän kanssa tai hyvä konsertti tuulettavat vauvahuuruista arkea paremmin. Kukin tyylillään!

 

Lisään oman mielipiteeni. Olin hyvinkin innokas juhlija ennen vauvaa, aina tosin kohtuudella ottanut alkoholia. Raskausaikana kävin muutamissa pippaloissa työkavereiden ja ystävieni kanssa, mutta jotenkin se vauvanalku mahassa vaan vei ajatukset muualle. Viimestään puoliltaöin aloin katsella kelloa, että joko lähdetään.

Seera:
"Suomessa on ihme joko tai -asenne, osa kansasta ryyppaa kuin viimeista paivaa, mutta palstan aideista kuoriutuu viimeistaan raskausaikana pyhimyksia, jotka pyhittavat koko elamansa lapsille ja joiden koko elama muuttuu kertaheitolla."

Tuskin kukaan ajattelee olevansa pyhimys tms. vaikka mieluummin on lapsensa kanssa. Ja aika monella vaan elämänarvot muuttuvat lapsen myötä ja enemmän arvostaa aikaa perheen kanssa. Joo kyllä äidinkin pitää päästä tuulettumaan, mutta miksi tehdä siitä iso asia jos se ei kiinnosta? Supersosiaalinen voi olla muutenkin kuin käymällä juhlimassa! Minusta ainakin shoppailu kaikessa rauhassa, leffa hyvän ystävän kanssa tai hyvä konsertti tuulettavat vauvahuuruista arkea paremmin. Kukin tyylillään!

Kukin toki tyylillaan, en vain kesta toisien aitien arvostelua "baariruusuksi" yms. Eniten minakin arvostan toki aikaani lapseni kanssa, mutta arvostan myos ystavyyssuhteita ja omaa aikaa.

 

Kukin toki tyylillaan, en vain kesta toisien aitien arvostelua "baariruusuksi" yms. Eniten minakin arvostan toki aikaani lapseni kanssa, mutta arvostan myos ystavyyssuhteita ja omaa aikaa.

Minä en ainakaan ole ikinä pitänyt nimeomaan äitejä "baariruusuina" tai itse kutsun pubiruusuiksi. Nämä tälläisen baaritiskien kukkaset on mun mielestä puhekielessä ennemminkin nainen, joka näyttää ja kuulostaa siltä, että siellä baareissa on viihdytty. Sillä ei ole väliä onko naisella lapsia vai ei...

Mutta elämänarvojen muutos kirjoittaa hyvin tuosta sosiaalisuudesta. Ihmeellisesti esim. Seera tässä ketjussa laskee sosiaalisuudeksi vain sen, että pitää notkua siellä baareissa. Ihan kun muuten ei voisi olla sosiaalinen. Minun mielestäni tuossa on semmoinen vähän teinimäinen asenne asiaan. Tyyliin, että ainoastaan biletys ja kännäys ovat sosiaalisesti hauskoja juttuja. Jos et näitä harrasta, olet joku epäsosiaalinen nörtti. Ei se nyt ihan näin mene.

Itse en lasiin sylje mutta en myöskään enää viihdy baareissa kovinkaan paljon. Kuten moni muukin edellä, tapaan ystäviä ravintiloissa, toistemme kotona, leffassa, shoppailemassa jne. Joskus jopa baareissakin mutta yleensä kotiudun niistä suhteellisen aikaisin, sillä en vain jaksa enää kukkua kovin myöhään, eikä minua kamalasti se baareilu enää kiinnosta ainakaan pitemmässä mittakaavassa. Kotona juodaan silloin tällöin viiniä ruuan kanssa tai vaikka vain illalla huvikseen. Saunaoluet kuuluvat usein myös asiaan. Meille alkoholi on aika luonnollinen asia enkä tosiaankaan paheksu muiden alkoholin käyttöä. Olivat ne sitten isiä, äitejä tai lapsettomia. Pääasia, että käyttö pysyy kohtuudessa ja niille mahdollisille lapsilla tosiaan on tolkullinen hoitaja.

 

Olen Seeran kanssa samaa mieltä siitä, että monet naiset muuttuvat lapsen saadessaan todellisiksi tylsimyksiksi. Mihinkään ei mennä ja alkoholi on ihan pahapaha, sitä ei enää vilkaistakaan ja muutenkin on jotenkin sellainen pipo kireällä- meininki. En jaksa sellaista ollenkaan.

Onneksi on lapsettomia kavereita ja sellaisia jotka lapsesta huolimatta vielä jaksavat käydä ulkona. Ja en todellakaan tarkoita ulkona käymisellä välttämättä mitään hirveätä kännäystä vaan se jo riittää, että laittaudutaan nätiksi ja käydään jossain vähän tanssimassa. Itse käyn ulkona ehkä kerran kuussa tai kahdessa kuussa. Ja lisäksi silloin tällöin kavereiden kanssa syömässä tai leffassa. Näistä käynneistä huolimatta ehdin olla lapsen kanssa paljon, eikä se tarkoita sitä ettei lapsi olisi tärkeä. En ymmärrä sitä ehdottomuutta äitiydessä mitä Suomessa on nyt vallalla (tai onko aina ollut, en tiedä). Että lapsi on niin tärkeä, että sen kanssa pitää olla jokaikinen hetki. On se lapsi tärkeä niillekin jotka haluavat välillä sitä omaa aikaa, ei se sitä poista!

Tuosta tylsistymisestä vielä, että miehen kaveripiirissä tämä on havaittavissa tosi selkeästi. Useimmilla pariskunnilla on lapsia ja tämä on johtanut siihen etteivät naiset enää lähde minnekään ja jos on jotkut kotibileet niin naiset korkeintaan käväisevät paikalla, eivät juo mitään ja lähtevät aikaisin kotiin. Siis vaikka lapsille on hankittu hoitaja. Miehet sen sijaan jatkavat iltaa tyytyväisinä. Joskus tekisi mieli sanoa noille naisille, että relatkaa nyt vähän, ottakaa pari lasia viiniä ja istutaan alas parantamaan maailmaa. Että kyllä ne lapset siellä pärjää mummin kanssa. Mutta siitä voisi tulla vaan loukkaantumisia ym, joten olen pitänyt suuni supussa.

Hienoa, että on muitakin samalla tavalla ajattelevia, joskus tuntuu että sitä on ainoa rela äiti, jolla on edelleen muutakin elämää ja joka osaa pitää hauskaa.

 

Onneksi on lapsettomia kavereita ja sellaisia jotka lapsesta huolimatta vielä jaksavat käydä ulkona. Ja en todellakaan tarkoita ulkona käymisellä välttämättä mitään hirveätä kännäystä vaan se jo riittää, että laittaudutaan nätiksi ja käydään jossain vähän tanssimassa.

Niin just. Ja musta on kiva toisaalta olla myös lapsettomille kavereilleni lojaali ja ehkä "esimerkkinä" siitä, että elämä jatkuu joskus lapsen synnyttyäkin. Voi olla ihan yhtä hömppä ja skumppa kuin ennen lastakin, kunhan on nähnyt hieman vaivaa juhlia ennen (hoitaja, lypsäminen, aikaa vievä laittautuminen).

Itselleni tämä aktiviinen osallistuminen on todistelua siitä, että en kääntynyt sisäänpäin, en menettänyt itseäni, en katkeroitunut, en lösähtänyt, en muuttunut. Ehkä pinnallistakin, tiedän, mutta minulle tärkeää. Minusta välillä tuntuu, että olenkin saanut sen kaiken: lapsen ja sosiaalisen elämän! Ystävät ja perheen!

Että kippis sille vaan.

 

kippis myös täältä! vaikka lasten (kaksi kpl) mullisti koko elämän niin silti olen samaa mieltä itse olen jopa paremmassa kunnossa kuin aikaisemmassa elämässäni. Elämäni kunnossa ja olen onneksi löytänyt myös muita äitejä, joista saa seuraa kun haluaa lähteä ulos.

 

Tämä kaikki on ymmärrettävissä niin, että mikäli äiti ei käy baarissa ryyppäämässä tai parilla, niin hänellä ei ole sosiaalista elämää, kavereita, ja tällainen ihminen on tylsä.

Komppaan sitä joka sanoi, että vaihtoehtoja viihteelle on muitakin kuin ryypiskely. Ei se sitä tarkoita että silti suhtautuisi tiukkapipoisesti alkoholiin tai ei saisi juoda ollenkaan. Välimuotojakin on ja tuo seuraava kpl on ehkä naurettavin lausahdus koko ketjussa.

"Itselleni tämä aktiviinen osallistuminen on todistelua siitä, että en kääntynyt sisäänpäin, en menettänyt itseäni, en katkeroitunut, en lösähtänyt, en muuttunut. Ehkä pinnallistakin, tiedän, mutta minulle tärkeää. Minusta välillä tuntuu, että olenkin saanut sen kaiken: lapsen ja sosiaalisen elämän! Ystävät ja perheen! "

Että baarissa käymätön äiti on menettänyt itsensä, lössähtänyt ja katkerakin vielä.
Salli mun nauraa.
Elämällä voi olla muutakin sisältöä kuin baarissa käyminen!! Sitä on joidenkin erittäin vaikea täällä tajuta.
Ja mun ainakaan ei onneksi tarvi todistella mitään itselleni tai muillekaan.
Elämäni on lastenkin saannin jälkeen sosiaalista ja aktiivista, mutta onneksi muussa muodossa kuin baarissa ravaamista.

 

Tämä kaikki on ymmärrettävissä niin, että mikäli äiti ei käy baarissa ryyppäämässä tai parilla, niin hänellä ei ole sosiaalista elämää, kavereita, ja tällainen ihminen on tylsä.

Komppaan sitä joka sanoi, että vaihtoehtoja viihteelle on muitakin kuin ryypiskely. Ei se sitä tarkoita että silti suhtautuisi tiukkapipoisesti alkoholiin tai ei saisi juoda ollenkaan. Välimuotojakin on ja tuo seuraava kpl on ehkä naurettavin lausahdus koko ketjussa.

"Itselleni tämä aktiviinen osallistuminen on todistelua siitä, että en kääntynyt sisäänpäin, en menettänyt itseäni, en katkeroitunut, en lösähtänyt, en muuttunut. Ehkä pinnallistakin, tiedän, mutta minulle tärkeää. Minusta välillä tuntuu, että olenkin saanut sen kaiken: lapsen ja sosiaalisen elämän! Ystävät ja perheen! "

Että baarissa käymätön äiti on menettänyt itsensä, lössähtänyt ja katkerakin vielä.
Salli mun nauraa.
Elämällä voi olla muutakin sisältöä kuin baarissa käyminen!! Sitä on joidenkin erittäin vaikea täällä tajuta.
Ja mun ainakaan ei onneksi tarvi todistella mitään itselleni tai muillekaan.
Elämäni on lastenkin saannin jälkeen sosiaalista ja aktiivista, mutta onneksi muussa muodossa kuin baarissa ravaamista.

Anteeksi tämä, mutta sinä tunnut vastauksen perusteella olevan juuri malliesimerkki tiukkapipoisesta äidistä. Jos et ymmärtänyt tuon edellisen kirjoittajan pointtia niin ei voi muuta sanoa kuin voi voi.

Kyse ei ollut siitä, että me etsimme elämän sisältöä baareista vaan ASENTEESTA. Että kaikkea ei tarvi ottaa niin vakavasti, ei lapsenhoitoa eikä elämää ylipäätään. Voi irrotella ja pitää kiinni sosiaalisista suhteista, harrastaa ja mennä ja tulla ja olla joskus jopa kunnon humalassa - HUI! Ja siitä huolimatta olla hyvä äiti.