agression äärellä

[suruäitikkä]

Olemme olleet kesälomalla, ja se loppuu juuri. Mies on tehnyt hirveästi töitä ystävänsä omakotitalotyömaalla, lähes joka päivä työpäivän pituisia päiviä. Hän on ollut siellä vaikka rakentajaperhekin on pitänyt lomaa. Olen yrittänyt sanoa, että pitäisi vähän edes lomaa, mutta ei halua kuulemma. Eilen hän sanoi minulle, että hän ei ole saanut lähteä mihinkään loman aikana, olen sen estänyt. Lause tuntui niin epäreilulta kun olla voi. Tiedän, että hän kertoo tällaisen version nyt ystävilleen. Hän on tämän tyylistä tehnyt aiemminkin. Hän kiisti tällaista sanoneensa, ja järjesti järjettömän hepulin, tavarat sinkoilivat kodissamme. Hän on ollut yön nyt poissa kotoa, ja huusi ovelta lähtiessään, että on koko viikonlopun pois. Ihan hyvä niin, saahan vähän sitten rentoutua, mutta pahimmalta tuntuu minun syyllistäminen. Se, että hän ei muista mitä on sanonut, ja keksii sanat minun suuhun tuntuu äärettömän ikävältä. Aivan tekaistu riita, ehkä hän oli niin puhki, että näinkin järjettömästi täytyi toimia. Loukkaa silti äärettömästi.

 

[Kukaan ei ole korvaamaton]

Älä ota mitään epäasiallisuuksia vastaan. Ei ne siitä todeksi muutu, vaikka ääneen sanotaan. Voisit ehkä rauhallisena hetkenä jutella miehen kanssa ja kysyä, onko hänellä jotain hyväksytyksi tulemisen tarvetta, kun ei pysty pitämään rajoja hommissaan. Saakohan hän mitään palkkaa työstä? Tai ehkä hän on halunnut rehkiä sen takia, että pääsisi pikemmin koko projektista eroon? Voisit varmaan suositella, ettei hän enää ryhtyisi ollenkaan noihin hommiin, jos ei ihan epätoivoisesta tapauksesta ole kyse. Sano, että voit vaikka itse vastata tällaisiin tiedusteluihin, että ei nyt sovi. Pitää muutenkin pyytää talkoisiin useampi ihminen kerralla, ettei kaikki kaadu yhden niskaan. Rakennetaan varojen mukaiseen tahtiin. Jostainhan nämäkin ihmiset hommamiehet löytäisivät, jos miehesi asuisi vaikka Taiwanissa.