Ahdistaa oma moka ja ihmetyttää...

[Jezabelle]

Viime syksynä eräiden kotibileiden päätteeksi minä, joka pidin itseäni maailman uskollisimpana ihmisenä, menin ja petin. Olihan siinä lieventäviä seikkoja, mutta silti ihmetyttää miten hyvin olen onnistunut sen peittämään. Mies ei epäile mitään. Bileissä kävi niin, että sammuin sohvalle ja mies, jonka kanssa flirttailin ihan vaan flirttailun ilosta, kömpi viereen ja alko lääppimään, kun olin pari tuntia nukkunut. Olin niin sikeässä unessa ja pahassa pöhnässä, etä kuvittelin olevani kotona mieheni kanssa. Kesken itse aktin tajusin, mitä oli menossa ja lopetin tietty siihen kauheassa shokissa. Minulla kun on tapana sekstailla silmät kiinni, että tuntee paremmin... pitäs opetella rakastelemaan ihan kaikilla viidellä aistilla, niin ei sattuis toiste.. Moraalinen krapula on ollut ihan kauhea siitä asti. Tuntuu kuin sisällä olisi mätä möykky, joka ei lähde pois vaikka kuin pesisi. On hyväksi käytetty olo, mutta ei voi sitä bileiden miestä syyttää mistään, kun se tietty luuli että olin ihan suostuvainen aikuinen ihminen. Vaikka sanoin sille jo flirttaillessa, että flirttailen ihan vaan huvikseen, seksiä ei tipu... Kai se sitten ajatteli, että ruumiinkieli puhu parempaa kieltä... Mulla kun oli kroppa ihan automaattiohjauksella, kun joskus mieheni herättää keskellä yötä unisille pikasille...

Se moraalinen krapula ei lopu ikinä. Lähes joka päivä jokin muistuttaa siitä tapahtumasta ja minusta tuntuu kuin oksentaisin tai itkisin ihan kohta. Ja kuitenkin kykenen olemaan ihan normaalisti. Tavallinen turta minäni... tuttu lapsuudesta... Kai sitä sitten lapsena oppi jo peittämään kaiken pahana olon niin hyvin... Minun käy miestäni sääliksi, kun elää tällaisen saastaisen pettäjän kanssa ja on vielä niin ihana mulle aina nykyisin. Pusuja ja halauksia satelee päivittäin. Tukea ja turvaa... Ja minusta tuntuu, ettei minulla ole sille enää mitään annettavaa, kun uskollisuuttakaan en voi enää vannoa.. Rakastan enemmän kuin ikinä... Marraskuussa yritin jättää mieheni kun ajattelin, että en ansaitse häntä ja muutnekin olin masentunut. Hän oli silloin aivan ihana ja siitä asti tukenut minua paljon... Joskus minusta tuntuu, että pakko kertoa miehelleni mitä tapahtui, ehkä hän ymmärtäisi. Mutta entä jos ei? Jos ei koko suhde loppuisi niin ainakin luottamus... Varma voin olla siitä että mitään selaista ei tapahdu enää ikinä. Mutta uskoisiko mieheni?

 

[nominä]

Ei muutaku totuus julki. Kerrot koko jutun juuria myöden.
Kuitenkin teoistaan täytyy kantaa vastuu.
Et pystyisi elämään normaalia elämää kertomatta, koska aina se jossain syvällä kolkuttaa.
Ajatteleppa jos asia olisi toisinpäin. Haluaisit varmaan tietää jos olisit tullut petetyksi.
Minusta se on loukkaavaa peitellä tälläistä asiaa. Jos on pokkaa pettää, niin on pokkaa myös tuoda se julki. Näin ja aamen.

 

[Idioottien pesä tämä kaksplus]

Just joo. Ihan juuri oli samanlainen aloitus, mutta..Huoh.

 

[m,ä]

toisaalta menetät jotain suhteesta mikään ei ikinä ole enää samoin...mieti tarkkaan ja jos kadut kovasti entä jos jatkaisit vain elämää? en hyväksy pettämistä mutta joskus on parempi jättää kertomatta..en tiedä paria jotka olisi onnellisia enää kertomisen jälkeen

 

[we]

Tapahtuneelle et enää voi mitään. Yleensä kannatan rehellisyyttä, mutta tässä tilanteessa olen sitä mieltä että itse sinun on ristisi kannettava. Jos kerrot, teet sen vain siksi että siirrät pahan olosi miehelle. Luulet että sinua helpottaa jos kerrot. Se ei pidä paikkaansa. Tiedät itse ettet enää petä. eikö se riitä? Nyt sinun vain on elettävä tapahtuneen kanssa ja annettava ajan kanssa itsellesi anteeksi. Älä turhaan kuormita tällä miestäsi, vaan ole hänelle vastedes parempi vaimo. On hienoa että kadut ja tunnet pahaa oloa, se kertoo ettet hyväksy tekoasi. Mutta ajan kanssa sinunkin pitää päästää tapahtuneesta irti ja kääntää se hyväksi; ole hyvä miehellesi.

 

[Tiimarinvihko]

Ootko sä kertonut kelleen suhteen ulkopuoliselle asiasta? Vois tehdä hyvää jos pääsisit puhumaan asiasta kenties jopa tuntemattoman kanssa, kun se selvästi painaa mieltäsi. Voisitko puhua esim. neuvolapsykologille?

Mä peesailen we:tä aika pitkälti.