K
Kauhun oma
Vieras
Suhde lasteni isään oli kamala.
Mies oli kaikin mahdollisin tavoin väkivaltainen. Piti minua vankina kodissani. Alisti. Manipuloi. Kiristi. Uhkaili tappaa, milloin puukottamalla (odotti puukon kanssa että saavun nukkumaan), milloin ampumalla pääni tohjoksi. Jos yritin paeta, raivostui entisestään. Mikäli sai kiinni, hajotti milloin mitäkin: asunnon ovet, auton ikkunat, asunnon ikkunat, minun kännykkäni jne. Raiskasi minua olutpullolla, nyrkein.. Kaikkea en muista, sen minkä muistan, en jaksa tähän kirjoittaa.
Eron jälkeen kiusanteko on jatkunut. Ensimmäisen vuoden sateli tappouhkauksia. Milloin soitti ja sanoi vain että "nyt muuten kuolet s**tanan h*ora", milloin kävi pihasaunani peiliin kirjoittamassa "Kuole". Kun tämä ei tehonnut, aloitti kiusaamisen lastemme kautta. Kaiken pitää mennä hänen tahtonsa mukaan, jos ei, niin sota on valmis. Minun piti olla hänen tavoitettavissaan 24/7. Jos en töiltäni tms pystynyt vastaamaan, soitti eksä samantien poliiseille, lastensuojeluun jne ja kertoi olevansa huolissaan että olen tehnyt jotain lapsilleni kun minua ei saa kukaan kiinni. Soittelee sukulaisilleni, lasten tarhaan, kouluihin, lastenvalvojille ja mustamaalaa minua. Urkkii missä olen, kenen kanssa, mitä teen, missä lapset.
Edellisen kerran tapasi lapsensa kaksi vuotta sitten. Tuon kahden vuoden aikana on kuitenkin piinannut minua lähes taukoamatta.
Ja nyt se on ollut hiljaa kohta kolme kuukautta. Alkuun olin helpottunut, nyt alkaa pelottamaan. Mitä se juonii? Mitä se suunnittelee? Mitä se aikoo? Tuleeko se tänne vai suunnitteleeko jotain muuta? Sen hiljaisuustauot ei ole koskaan kestäneet kovin montaa kuukautta putkeen, jotain on tekeillä. Mitä?
Paniikki kasvaa. Mua pelottaa. Ahdistaa. Jotain tapahtuu kohta, se ei luovuta. Jostain se iskee, miten ja mistä, en tiedä. Olen peloissani, todella.
Mitä voin tehdä? Muuta kuin odottaa..
Mies oli kaikin mahdollisin tavoin väkivaltainen. Piti minua vankina kodissani. Alisti. Manipuloi. Kiristi. Uhkaili tappaa, milloin puukottamalla (odotti puukon kanssa että saavun nukkumaan), milloin ampumalla pääni tohjoksi. Jos yritin paeta, raivostui entisestään. Mikäli sai kiinni, hajotti milloin mitäkin: asunnon ovet, auton ikkunat, asunnon ikkunat, minun kännykkäni jne. Raiskasi minua olutpullolla, nyrkein.. Kaikkea en muista, sen minkä muistan, en jaksa tähän kirjoittaa.
Eron jälkeen kiusanteko on jatkunut. Ensimmäisen vuoden sateli tappouhkauksia. Milloin soitti ja sanoi vain että "nyt muuten kuolet s**tanan h*ora", milloin kävi pihasaunani peiliin kirjoittamassa "Kuole". Kun tämä ei tehonnut, aloitti kiusaamisen lastemme kautta. Kaiken pitää mennä hänen tahtonsa mukaan, jos ei, niin sota on valmis. Minun piti olla hänen tavoitettavissaan 24/7. Jos en töiltäni tms pystynyt vastaamaan, soitti eksä samantien poliiseille, lastensuojeluun jne ja kertoi olevansa huolissaan että olen tehnyt jotain lapsilleni kun minua ei saa kukaan kiinni. Soittelee sukulaisilleni, lasten tarhaan, kouluihin, lastenvalvojille ja mustamaalaa minua. Urkkii missä olen, kenen kanssa, mitä teen, missä lapset.
Edellisen kerran tapasi lapsensa kaksi vuotta sitten. Tuon kahden vuoden aikana on kuitenkin piinannut minua lähes taukoamatta.
Ja nyt se on ollut hiljaa kohta kolme kuukautta. Alkuun olin helpottunut, nyt alkaa pelottamaan. Mitä se juonii? Mitä se suunnittelee? Mitä se aikoo? Tuleeko se tänne vai suunnitteleeko jotain muuta? Sen hiljaisuustauot ei ole koskaan kestäneet kovin montaa kuukautta putkeen, jotain on tekeillä. Mitä?
Paniikki kasvaa. Mua pelottaa. Ahdistaa. Jotain tapahtuu kohta, se ei luovuta. Jostain se iskee, miten ja mistä, en tiedä. Olen peloissani, todella.
Mitä voin tehdä? Muuta kuin odottaa..