H
A
"aapee"
Vieras
Onko teillä muilla äideillä ollut millaisia fiiliksiä uuden vauvan synnyttyä? Meillä esikoinen täytti juuri kaksi ja pikkusiskon kanssa kotiuduimme kuukausi sitten laitokselta. Olisin ollut iloinen, jos joku olisi kertonut minulle, miten valtavan huono omatunto voi vaivata koko ajan. Kun en ole esikoisen kanssa ja ehdi huomioida häntä entiseen tapaan, poden huonoa omatuntoa. Samoin tuntuu pahalta antaa vauvan odottaa, jos vanhemmalla lapsella on jokin asia kesken. Helpottaako tämä joskus? Itkettää (hormoonitkin varmasti vielä vaikuttavat) koko tilanne ja toisinaan toivoisin, että olisimme jättäneet lapsiluvun yhteen. Rakastan vauvaa kuitenkin kovasti, enkä tosissani toivo niin.
V
"Vieras"
Vieras
Mulla oli silloin joskus muinoin kamalan paha mieli, kun toinen syntyi. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja koin tehneeni esikoiselle väärin. Nyt jälkeen päin oikein huvittaa, mutta ongelmani oli, miten voin rakastaa kahta lasta yhtä paljon, aivan kuin rakkaus kuopusta kohtaan olisi jotenkin ollut esikoiselta pois. Ei se ollut. Esikoinen oli tuolloin kaksi vuotias. Nämä epätoivon hetket kestivät onneksi vain pari viikkoa. 
N
Nsbvs
Vieras
Kyllä se tuolta juuri tuntui alkuun. Sitten vauvan hoitoon tulee rutiini ja sen saa rytmitettyä helpommin isomman tahtiin. Imettää samalla kun leikkii tai lukee isommalle. Vauva voi odottaa välillä pylly paljaana vaipan vaihdon välissä jne.
V
"Vieras"
Vieras
Onnhan se inhottavaa joutua jakamaan huomionsa mutta jossain vaiheessa huomaat että sinä riität kyllä molemmille. Kyllä se sisarus on myös esikoisen etu, minusta on luonnotonta kasvaa ainoana lapsena. Lasten täytyy oppia jakamaan ja tuemaan toimeen muiden kanssa, mikäs sen parempaa kuin sisarus sen harjoittelemisessa. Tietysti just kyt se ei
Tunnu siktä mutta odotas parin vuoden päästä kun ne menee kuin m ajakka ja perävaunu ja oppivat toisiltaan, kaipaavat toisiaan, halaavat spontaanisti toisiaan
Onhan teitä siellä kaksi vanhempaa, kyllä kahden vanhemman voimin ehtii kahta pientäkin lasta huomioida. Ota se esikoinen mukaan vaihtamaan vaikkaa(vaikka lattialla), laittamaan vauvalle rasvaa, risumaan sukkia. Opeta esikoinen silittämään, halaamaan ja antamaan vauvalle pusuja, vaikka hyvänyönpusu ja aamuhali aina herätessä. Muista että sinun syliin mahtuu kyllä kaksi lasta yhtä aikaa. kun vauva oppii hymyilemään ja nauramaan niin esikoinen on kyllä usein pAras naurattaja ja kukkuuleikin leikkijä.
Jos haluat huomioida lapsia yhtäaikaa niin laita ne vierekkäin sängylle makoilemaan ja tee loruleikkejä/laululeikkejä vuorotellen tms.
Tunnu siktä mutta odotas parin vuoden päästä kun ne menee kuin m ajakka ja perävaunu ja oppivat toisiltaan, kaipaavat toisiaan, halaavat spontaanisti toisiaan
Onhan teitä siellä kaksi vanhempaa, kyllä kahden vanhemman voimin ehtii kahta pientäkin lasta huomioida. Ota se esikoinen mukaan vaihtamaan vaikkaa(vaikka lattialla), laittamaan vauvalle rasvaa, risumaan sukkia. Opeta esikoinen silittämään, halaamaan ja antamaan vauvalle pusuja, vaikka hyvänyönpusu ja aamuhali aina herätessä. Muista että sinun syliin mahtuu kyllä kaksi lasta yhtä aikaa. kun vauva oppii hymyilemään ja nauramaan niin esikoinen on kyllä usein pAras naurattaja ja kukkuuleikin leikkijä.
Jos haluat huomioida lapsia yhtäaikaa niin laita ne vierekkäin sängylle makoilemaan ja tee loruleikkejä/laululeikkejä vuorotellen tms.
H
"hei"
Vieras
Lohduttaisko ajatus siitä, että sen minkä huomiossa toisiltaan vievät, antavat varmasti moninverroin sisaruussuhteessa takaisin. Nyt tai myöhemmin.