Äidin rukous:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En tiedä, kuka tuon on kirjoittanut.
Tyttöni kertoi vasta minulle, kuinka hän kärsi veljensä toilailuista aikoinaan. Minähän tietty äitinä en nähnyt, että poika käytti huumeita ja möikin niitä.
Oli varmasti pikkusiskolle kamalaa. :(
 
[QUOTE="aloittaja";24249524]En tiedä, kuka tuon on kirjoittanut.
Tyttöni kertoi vasta minulle, kuinka hän kärsi veljensä toilailuista aikoinaan. Minähän tietty äitinä en nähnyt, että poika käytti huumeita ja möikin niitä.
Oli varmasti pikkusiskolle kamalaa. :([/QUOTE]

Eihän lapsiesi nimet vaan ala T-kirjaimella...
 
[QUOTE="aloittaja";24249543]Ei ala. Alkavat molemmat K-kirjaimella.
Pitääkö mun nyt täällä itkeä ja parkua, kun niillä lapsilla on kaikki hyvin? En vaan kestä, että en nänhyt sitä aikanaan.
Yksi pojan kaverikin kuoli siinä huumejutussa. :([/QUOTE]


Aika tuttu kuvio vaan meinaan. Kaveri juuri kertoi miten vaikeaa on ollut kun veli pyöri huumekuvioissa ja aina sai olla huolissaan että mihin se joutuu. Ja veljen kaveri kyllä kuoli siinä jutussa... :o
 
[QUOTE="aloittaja";24249562]Tyttö puhui, että etkö äiti nähnyt ruokapöydässäkin, kun veli oli ihan sekaisin? Minä en vaan nähnyt :( Olen paskamutsi.[/QUOTE]


On sitä niin monille monille muillekin sattunut että ei näe asioita jotka tapahtuvat suoraan nenän alla. Syyttelemällä itseäsi ja vaipumalla ahdinkoon et saa mitään hyötyä. Koeta olla lapsillesi läsnä ja terästää äitdin"haukankatsetta" lasten suuntaan oppimalla virheestäsi, olla tukena ja läsnä, mutta olematta liian ylihuolehtiva. Koeta käsitellä asiaa tyttäresi kanssa josko se helpottaisi kummankin oloa. Olen vähän huono neuvomaan mutta toivotan kovasti tsemppiä
 
On sitä niin monille monille muillekin sattunut että ei näe asioita jotka tapahtuvat suoraan nenän alla. Syyttelemällä itseäsi ja vaipumalla ahdinkoon et saa mitään hyötyä. Koeta olla lapsillesi läsnä ja terästää äitdin"haukankatsetta" lasten suuntaan oppimalla virheestäsi, olla tukena ja läsnä, mutta olematta liian ylihuolehtiva. Koeta käsitellä asiaa tyttäresi kanssa josko se helpottaisi kummankin oloa. Olen vähän huono neuvomaan mutta toivotan kovasti tsemppiä
Näistä on onneksi jo kulunut vuosia ja asiat ovat reilassa:
Poika on ahkera työntekijä ja minä hoidan hänen tytärtään (1vuosi ja 2 kk). Miniä on kanssa rakas ja he rakentavat nyt taloa. Asiat voi muuttua näköjään. Aina sitä en uskonut.
 

Yhteistyössä