Äidit, miten ootte selvinneet sydänsuruista?

[jätetty]

Itsellä tuntuu että maailma on romahtanut. Pakottamalla laitan aamupuurot lapselle ja jaksan iltaan. Sydän hakkaa, itkettää, suru ja suuttumus velloo sisuksissa. On kurja olo kun vain surkeana katson tyhjyyteen vaikka 1-vuotiaani innoissaan haluaa näyttää äidille kaiken osaamansa. Ajatukset velloo. Miksi tulin äidiksi koska olen näin paska? Miksi rakastuin paskaan mieheen? Miksi hän on niin ihana, vaikka jätti? Kaipaan!

Koska tää helpottaa ja miten? On niin paha olo että tekis mieli laittaa veitsi kurkulle. Lapseni isä oli kaikki mitä halusin. Ketään niin läheistä ei ole kenelle puhua tästä.

 

[Terveisiä maalta]

Aika auttaa, niin kliseeltä kun se kuulostaakin. :hug:

 

[öpohg]

koita ajatella sun ihanaa lasta,se tarvitsee äitiään. ei varmasti ole helppoa mut kyllä se siitä..voisitko puhua neuvolassa,eikö sulla ole yhtään kaveria...

 

[rose]

voi, kuule, meitä on monta saman kokenutta, vaikka pala on kurkussa ja paha on olla, niin sen pikkuisen vuoksi koittaa jaksaa ,. ja harrastuksia ja ulkoilua ja muuta tervettä tekemistä, niin ajan kanssa ihan unohtuu, ja kyllä se ritari myöhemmin oven taakse ilmestyy, kun aika on sopiva. ei aina voi tietää mihin paskaan itsensä laittaa likoon, mutta alusta voi aina aloittaa ja virheistään oppii ja lapsi on ihan viaton pieni elämä kaiken keskellä.

 

[Hattara-Auroora]

semmoistta se on... :hug: aika auttaa ja laastari suhde.

 

[Seanna]

Aika auttaa aina. Kunhan annat itsellesi aikaa, kaikki menee vielä hyvin. Mutta älä hyvä nainen ikinä, siis oikeasti ikinä, katkeroidu. Se katkeruus syö sinut sisältä jättäen vain tyhjän kuoren. Ja lapsi kuitenkin tarvitsee sinut kokonaisena.

Niin joo, ja tuo laastarisuhde auttaa kans



:hug:

 

[hiljalleen]

parisuhde on perseestä kun tulee jätetyksi tai kun yrittää jättää, ei ole sekään helppoa, ei...
sulle paljon voimia :hug: :hug: :hug:

 

[ahma]

opettele sulkemaan asia mielestä ensin lyhyeksi ajaksi kerrallaan, jolloin tosiaan keskityt lapseen miettimättä kenen lapsi se onkaan jne. Ja sitten välillä annat itsesi velloa siinä tunnemeressä, ja sitten taas otat tauon, jne. Kyllä se siitä rupeaa sitten helpottamaan, ja vähitellen joka viikko on edellistä parempi. Mutta hanki tosiaan juttuseuraa!

 

[Emilyn]

Ajattelepa vaikka, että ansaitset parempaa. Ja miehiä voi tulla ja mennä, lapsi on ja pysyy. Siinä on suurin rakkaus ja syy selvitä sydänsuruistakin.