Toggle sidebar

Aiheesta lapset ja vesi. Panikoitko, vahditko, luotatko vai miten toimit veden äärellä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Meillä on mökki järven rannalla. Mökki on noin 50m rantaviivasta ja pihalla on aina joku aikuinen, mikäli lapsi/lapsia on siellä. Ranta on matala hiekkapohjainen ranta.

Kaikki lapset osaa sukeltaa hyvin ja isommat ui jo todella hyvin. Silti me vahditaan. Mutta jotenkin tuntuu, että tuurillakin mennään... Meillekin voi sattua. Lapset on niin nopeita ja kekseliäitä.

Uskon, että aitaratkaisut vain houkuttelee lasta veden ääreen. Kun vesi on aina siinä "saatavilla", siitä tulee tuttu juttu, eikä ranta enää houkuta koko ajan.
 
Vahdin lapsiani veden äärellä, en painikoi, mutta en jätä yksinkään ihan rantaan. Meillä itsellä ei oo mökkiä, mutta kavereiden mökeillä on vierailtu. Ikinä ei oo ollu mitään ongelmia siitä, että ranta olisi houkuttanut liikaa. Rantaan mennään uimaan yhdessä, muuten pysytään etäämmällä.
 
no en nyt vannois senkään nimeen että jos ranta on saataville etteikö sinne sit hukkuis tai tekis niin paljon mieli mennä. vahtiminen on se ykkösjuttu mielestäni. ei lapsia yksin rantaan.
 
mä panikoin jopa anopin vesisaavista pihalla. semmoisista mihin se pikkutyttökin joskus omalla pihallaan hukkui. toki anoppi ja appi lapsia vahtii,mutta pelkään silti.
en lähde yksin 3 lapsenikanssa uimaan. kahdenkanssa olen ollut.
en päästä vahtimatta lutikoimaan,vesi on vaarallinen on se sitten matalaa tai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vahdin:
Vahdin lapsiani veden äärellä, en painikoi, mutta en jätä yksinkään ihan rantaan. Meillä itsellä ei oo mökkiä, mutta kavereiden mökeillä on vierailtu. Ikinä ei oo ollu mitään ongelmia siitä, että ranta olisi houkuttanut liikaa. Rantaan mennään uimaan yhdessä, muuten pysytään etäämmällä.
Click to expand...

Nuo leikkii rannassa. Hiekkaleikkejä lähinnä ja uittavat laivoja yms. Lauttakin on ja siihen keppi, jolla pukkia lauttaa kauemmas. Lautassa on pitkä naru, jonka pituuttaa aikuiset säätää leikkijöiden iästä/taidosta riippuen. Pienillä liivit toki. Siitä voi hyppiä, siltä voi onkia ja leikkiä merirosvoa.
 
Vahdin paniikinomaisesti. Kesälläkin jos ollaan uimassa niin minä en hievahdakkaan siittä rantavedestä. Ja minun ohitseni ei mene ainutkaan muksu yhtään syvemmälle. Jos joku haluaa pois vedestä niin sitten menemme kaikki. 5v 3.5v ja 1v11kk lapset.
 
Vahdin todellakin tarkkaan. Kun tietää 3-vuotiaan kiinnostuksen vettä kohtaan.
Sekunti ja se on järvessä tms, jos hetkeksikään kääntää selkänsä.
Haukkukoon mua ylisuojelevaksi. Mieluummin niin tässä vaiheessa, kuin pienen arkun kanto hautaan :(
Suuri osanotto pienten poismenneitten lasten perheille ja läheisille. Tuota tuskaa voi vaan arvailla ja rukoilla ettei sellaista itse tarvitse koskaan kokea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Calm in the storm:
mä panikoin jopa anopin vesisaavista pihalla. semmoisista mihin se pikkutyttökin joskus omalla pihallaan hukkui. toki anoppi ja appi lapsia vahtii,mutta pelkään silti.
en lähde yksin 3 lapsenikanssa uimaan. kahdenkanssa olen ollut.
en päästä vahtimatta lutikoimaan,vesi on vaarallinen on se sitten matalaa tai ei.
Click to expand...

En minäkään lähde kolmen kanssa yksin. Kerran olin ja koko ajan laskin tenavia. :D Helpotti noin kolmeksi sekunniksi, kun laskin kolme päätä. Sitten taas laskin ja huutelin lähemmäs... Ei ollut kivaa.
 
Appiukon mökillä lapsilla ei ole asiaa ilman pelastusliivejä. Tai murkku saa nykyään olla ilman, luotan sen verran uimataitoon :D. Ranta on äkkisyvä, vähän matkan päässä kulkee laivojen syväväylä. Eipä siellä varsinaisesti rannassa olla muuten kuin joko laitureilla tai sitten venepaikalla.
 
pienempänä pidin lapsilla kelluntaliivejä lähes koko ajan mökillä ollessa, nyt kun ovat 7v. ja 8v. en pakota liivejä laittamaan, uimaan ei mennä ilman aikuisen valvontaa ja hyvin ovat totelleet, laiturillekkaan ei saa mennä mikäli aikuisia ei ole lähettyvillä. olen ollut aina vähän hysteerinen veden äärellä, samoin autoteiden varsilla olen ollut todella natsi-mamma, aina kädestä kiinni ja kokoajan katselen vähän joka suuntaan.
 
En panikoi, mutten myöskään luota, vaan vahdin. Esim. uimarannalla tai uimahallissa olen sellaisella etäisyydellä tytöstä, että saan hänet heti ylös vedestä jos tarve vaatii. 6-vuotias siis ei osaa vielä uida ja on vasta ruvennut luottamaan kellukkeiden apuun. Kun tyttö oli vielä pienempi, olin rannalla noin puolen metrin säteellä hänestä eli kädenojennuksen päässä.
 
Lapseni ovat jo sen verran isoja että osaavat uida, mutta nuorimman kanssa yleensä ollaan yhdessä uimassa (rannalle sen verran matkaa ettei pyöräiile vielä sinne asti). En panikoi mutta tietysti katson mitä puuhailee. Lasten ollessa pieniä en panikoinut, mutta koko ajan katsoin missä ovat ja mitä tekevät, ihan senkin vuoksi että tuolla keskimmäisellä itsesuojeluvaisto oli vähän hakusessa!
 
Kaverini on todella lepsu veden ääressä.
Monta kertaa ollaan oltu samaan aikaan kesällä uimassa ja äiti ottaa bikineissään aurinkoa kun kaksi uimataidotonta lasta ilman kellukkeita ilman pelastusliivejä ilman mitään apuvälinettä
leikkii vedessä.
Kerran koetin hienovaraisesti vihjailla vaan kyllä ne siellä pärjää on pärjänneet ennenkin hyvin ne pärjää, no voithan sinä vahtia jos haluat mutta kyllä ne pärjää.
Lapset 3 ja 4 vuotiaat.
Joten sanomattakin on selvää että itse olen aina ihan paniikissa kun omien 2 lapseni kanssa mennään kesällä uimaan kun tahtomattakin joudun 4 lasta vahtimaan,juu ei pyydä mutta vonko olla vahtimatta, no en. Kaveri luottaa siihen ja on sanonutkin että jos jotakin käy kyllä joku sen näkee ja pelastaa :O
 
mun mielestä se että vahditaan niitä lapsia on se mitä veden äärellä pitää tehdä. voihan se vahinko sattua siinä kahden metrin päässä sinusta. ja lapsi hukkuu. mutta silloin ei voi syyttää itseä eikä muita, jos on todella vahdittu niitä lapsia. koskaan ei saa jättää vahtimatta ja luottaa siihen, että lapsi ei sinne veteen mene, jos kiellät. ja sellaiset asiat, että ovet on varmasti niin hyvin lukossa, että lapset ei esim. aamulla pääse karkaamaan rantaan omin nokkineen, ja vanhemmat oliskin nukkumassa. senkin ne voi tehdä. myös se uimataitoinen lapsi voi hukkua.
 
Eli me olemme paljon järven rannalla kesäisin ja todellakin kuljen lasten perässä melkein koko ajan siellä tai varmistan että on jonkun aikuisen seurassa/ valvonnassa koko ajan!
Uimaan mennään vain yhdessä ja itse olen laiturin rapulla istumassa ja valmiina ottamaan kiinni jos esim. kaatuu naamalleen veteen. Tarkkana saa olla, kuopus putosi viime kesänä laiturilta suoraan pää edellä järveen vaikka minä olin IHAN vieressä, jalasta otin siis kiinni ja nostin ylös. Hienosti "osasi sukeltaa" kuten ollaan harjoiteltu ja pidätti hengitystä vaikka pelästyikin varmasti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mökki järven rannalla;23612480:
Eli me olemme paljon järven rannalla kesäisin ja todellakin kuljen lasten perässä melkein koko ajan siellä tai varmistan että on jonkun aikuisen seurassa/ valvonnassa koko ajan!
Uimaan mennään vain yhdessä ja itse olen laiturin rapulla istumassa ja valmiina ottamaan kiinni jos esim. kaatuu naamalleen veteen. Tarkkana saa olla, kuopus putosi viime kesänä laiturilta suoraan pää edellä järveen vaikka minä olin IHAN vieressä, jalasta otin siis kiinni ja nostin ylös. Hienosti "osasi sukeltaa" kuten ollaan harjoiteltu ja pidätti hengitystä vaikka pelästyikin varmasti!
Click to expand...

varmaan ei olis pahitteksi vaikka kaikille lapsille toitotettaisiin sitä, että jos tippuu sukelluksiin pitää pidättää hengitystä. tosin se ei ehkä monestikaan auta. mutta parempi sekin kuin ei mitään, että on edes neuvottu mitä voi tehdä
 
Vauvauinnista on ollut iso hyöty. Lapsi ei vedä vettä henkeen, vaan nousee rauhassa seisomaan kaaduttuaan rantaveteen ja leikki jatkuu. Olen itse ihan vieressä, kun pienet on vedessä, mutta esim. meidän 5-v saa mennä vyötärönsyvyiseen veteen. Hän ui jo 25m helposti.

8-v on uimamaisteri, joten hän ui paremmin, kuin minä. Silti en päästä häntäkään yksin rannalle. En vaan uskalla päästää, koska neiti on aika hurjapäinen. 10-v saa myös tyytyä aikuisten valvontaan rannalla. Uimahallille päästän isommat yksinään, koska halli on meidän "kotihalli" ja se on erittäin tuttu lapsille.

Vesipetojen äitinä koen silti olevani jotenkin varovainen. Vahdin muidenkin lapsia rannalla tahtomattani ja kauhistelen mielessäni aikuisten huoletonta rantaeloa. Lapset saa touhuta rauhassa, uimarenkailla saa mennä syvälle, vaikka ei osaa yhtään uida yms.

Kerran kalasti jonkun lapsen vedestä, joka oli kaatunut sellaisella jalkareiällisellä uimarenkaalla. Lapsi keikahti kumoon ja vain jalat näkyivät. Ihan kauhea tilanne sekin. Ja helvetin vaarallinen kapine muuten. Jalat jää jumiin, siitä ei pääse yhtään minnekään.
 
Vahdin. Meillä on rantatontti ja 3-vuotiasta saa vahtia haukkana kokoajan :( Ei kyllä ole kertaakaan rantaan mennyt (siis lähtenyt sinnepäin ilman, että joku aikuinen menee edellä), mutta enpä uskalla ottaa sitä riskiä, että joskus menisi. Mietityttää, että minkähän ikäisenä ton uskaltaa yksin ulos päästää (muuten piha on tosi turvallinen).

9-vuotias uimataitoinen kalastaa yksinään rannassa liivit päällä. Rantaan ei mennä ilman liivejä, vaikka onkin uimataitoinen.
 
Vahdin ja olen ohjeistanut lapset niin hyvin ku mahdollsita ns. kaikkien tilanteiden varalle.
Onneksi lapset ovat totellleet eivätkä menen yksin rantaan.

Mökillä on matala ranta, 8v osaa uida ihan ok ja 5v osaa sukeltaa hyvin sekä hiukan räpiköidä niin ettei ihan suorilta jaloilta huku.
 

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa