H
"hymytyttö"
Vieras
Tiedän, tyhmää arvuutella tällaista, mutta mun on pakko silti. Meillä siis mies on aina sanonut ettei koskaan halua naimisiin. Kenenkään kanssa, piste. Tietää kyllä että mä haluisin naimisiin.
Me ollaan vasta muutettu meidän unelmataloon, ja meillä on yksi lapsi ja pari koiraa. Toissailtana mies alkoi yht' äkkiä höpöttämään maailman rakastuneimman näköisenä että hän on vasta tajunnut kuinka hänellä on nyt kaikki mitä on elämältä ikinä toivonut, ja kuinka onnellinen hän on mun kanssa jne. Tuollainen on kyllä ihan normaalia meidän suhteessa, mutta siihen perään kun hän vielä kysyi "milloinkas meillä olikaan se vuosipäivä, eikö se oo ihan pian?" niin mun epäilykset heräs. Menin siinä sitten hämilleni ja totesin miehen olevan höperö. Kerroin kyllä vuosipäivän ajankohdan, mutta sen jälkeen koitin "normalisoida" tilanteen kun menin paniikkiin.
Seuraavana päivänä juteltiin jotain miehen parhaasta kaverista, tai mies selitti että hänestä oli outoa kun kaverinsa muutama vuosi sitten perusti perheen naisen kanssa joka on kuulemma ihan erilainen kuin entiset tyttöystävänsä. Kuulemma paljon kiltimpi. Vastasin siihen että kilteistä tytöistä tulee vaimoja, pahat tytöt jää tyttöystäviksi tms. en muista tarkkaa sanamuotoa. Niin sitten mies kysyi "no ootko sä sitten kiltti tyttö?" Taas menin puihin ja vastasin että en mä ainakaan kilteimmästä päästä ole, mutta ei mun naimisiin pääseminen olekaan musta kiinni vaan susta. Siihen mies alkoi nauramaan, mutta sitten juttelu kääntyi taas uusiin asioihin...
Kosinta olis kyllä enemmän kuin ihanaa, mutta ehkä mä nyt vaan intoilen liian pienestä. Mitä mieltä te ootte?
Me ollaan vasta muutettu meidän unelmataloon, ja meillä on yksi lapsi ja pari koiraa. Toissailtana mies alkoi yht' äkkiä höpöttämään maailman rakastuneimman näköisenä että hän on vasta tajunnut kuinka hänellä on nyt kaikki mitä on elämältä ikinä toivonut, ja kuinka onnellinen hän on mun kanssa jne. Tuollainen on kyllä ihan normaalia meidän suhteessa, mutta siihen perään kun hän vielä kysyi "milloinkas meillä olikaan se vuosipäivä, eikö se oo ihan pian?" niin mun epäilykset heräs. Menin siinä sitten hämilleni ja totesin miehen olevan höperö. Kerroin kyllä vuosipäivän ajankohdan, mutta sen jälkeen koitin "normalisoida" tilanteen kun menin paniikkiin.
Seuraavana päivänä juteltiin jotain miehen parhaasta kaverista, tai mies selitti että hänestä oli outoa kun kaverinsa muutama vuosi sitten perusti perheen naisen kanssa joka on kuulemma ihan erilainen kuin entiset tyttöystävänsä. Kuulemma paljon kiltimpi. Vastasin siihen että kilteistä tytöistä tulee vaimoja, pahat tytöt jää tyttöystäviksi tms. en muista tarkkaa sanamuotoa. Niin sitten mies kysyi "no ootko sä sitten kiltti tyttö?" Taas menin puihin ja vastasin että en mä ainakaan kilteimmästä päästä ole, mutta ei mun naimisiin pääseminen olekaan musta kiinni vaan susta. Siihen mies alkoi nauramaan, mutta sitten juttelu kääntyi taas uusiin asioihin...
Kosinta olis kyllä enemmän kuin ihanaa, mutta ehkä mä nyt vaan intoilen liian pienestä. Mitä mieltä te ootte?