aurinkoa.
Aina ajankohtainen D-vitamiini!
Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.
D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.
Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.
D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.