Aina ajankohtainen D-vitamiini!

50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 2001.
Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study : The Lancet

Tämän jälkeen asia on unohdettu ja mitään ei olla edes tekemässä asian suhteen.

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.

In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d). In 1992, on the basis of the US RDA, the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation.
Assessment of dietary vitamin D requirements during pregnancy and lactation

Suomessa on n. 40 000 I-tyypin diabeetikkoa. I-tyypin diabetes lisääntyy 4% vuosivauhtia eli keskimäärin 2 lasta päivässä sairastuu I-tyypin diabetekseen.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.
Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.
Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.
D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.
Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.
Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030
""Puolet uusista tyypin 1 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä nostamalla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään 125 nanomooliin litrassa (nmol/l), arvioi uuden tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Cedrik F. Garland (joulukuun Diabetologia). Suomalaiset "asiantuntijat" väittävät 50 nmolin/l riittävän kaikille. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja lisää tulee päivittäin, koska odottavat äidit eivät ota riittävästi D-vitamiinia eivätkä anna sitä tarpeeksi lapsilleen. Peruspalveluministeri ja viranomaiset eivät tunne tai eivät ota vakavasti tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin tarve on vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.""
"D3-vitamiini ehkäisisi puolet 1 tyypin diabeteksista" - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

Vitamin D deficiency linked to type 1 diabetes risk. By comparing serum concentrations, the scientists were able to determine the optimal serum level needed to decrease one’s risk of developing type 1 diabetes. Based on the present research findings, Dr Garland estimates that a vitamin D serum level of 50 ng/ml ( 125 nmol/l) is needed to decrease ones risk.
Vitamin D Council > News

 

D-vitamiini torjuu hengitystieinfektioita
Tukholman Karoliinisen Instituutin Huddingen yliopistoklinikassa testattiin, ehkäiseekö D-vitamiini hengitystieinfektioita. Ja ehkäiseehän se, kertoo mikrobiologian erikoislääkäri Peter Bergman. Hän esitti tutkimuksen tulokset Ruotsin lääkäripäivillä. Aiheesta kirjoittaa Dagens Medicin -lehti.

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että D-vitamiinin vähäinen pitoisuus veressä voi altistaa infektioille. Nyt siis Tukholmassa haluttiin tutkia, mikä teho on 100 mikrogramman eli 4000 kansainvälisen yksikön (IU) päivittäisellä nauttimisella. Aineistona oli 140 infektioherkkää henkilöä, joista puolet sai vuoden ajan D-vitamiinia ja puolet lumetta. Järjestely oli kaksoissokko. Toisin sanoen tutkitut itse ja tutkijat eivät tienneet vaikutusjakson aikana ketkä saivat D-vitamiinia ja ketkä lumetta.
Tulokset osoittivat, että D-vitamiini vähensi vaivoja (besvär). Antibioottien tarve väheni 63 % lumeeseen verrattuna ja sieni-infektioiden riski hengitysteissä pieneni samalla.
Tulokset tukevat aikaisemmin Suomessa, Yhdysvalloissa, Espanjassa, Japanissa ja muualla tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan D-vitamiini ehkäisee virus- ja bakteeritulehduksia ja nopeuttaa niiden paranemista.
Vitamin D bromsade luftvägsinfektioner - Dagens Medicin

 

"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.
Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).
Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.
100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
Odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen



Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

 

"Tutkijoiden mukaan on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että D-vitamiini ehkäisee tyypin 1 diabetesta. Muutama vuosi sitten julkaistun koostetutkimuksen mukaan D-vitamiini vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä 29 prosentilla. Jos D-vitamiinin annos on reilu, riski voi vähentyä huomattavasti enemmänkin.

Suomalaisessa tohtori Elina Hyppösen johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta ykköstyypin diabeteksen riskiin. Pikkulapsille suositeltiin vielä 1960-luvulla 50 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Tutkijat havaitsivat, että tämän määrän D-vitamiinia saaneilla lapsilla oli 78 prosenttia pienempi tyypin 1 diabeteksen riski verrattuna vitamiinia vähemmän tai ei ollenkaan saaneisiin lapsiin."


Aamiainen ruohikolla: D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle





Tässä tämä tutkimus:


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11705562
http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/2001/2001056.html


Tutkimus tehtiin jo 12 vuotta sitten.

Suomessa I-tyypin diabeteksen saa n. 600 lasta tai nuorta vuodessa.

Eli 12 vuoden aikana on sairastunut n. 7200 ihmistä.

Jos näistä edes 70% olis jäänyt sairastumatta noin karkeasti ottaen riittävällä D-vitamiinilla, niin meillä olisi jäänyt sairastumatta viimeisen 12 vuoden aikana 5040 ihmistä I-tyypin diabetekseen.




Kesällä 2014 astuu voimaan uudet D-vitamiinin saantisuosituksen, mutta huhut kertovat, jotta nousua on vain pari mikroa, joka käytännössä ei edistä terveyttä.





"D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin tarve on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina."

Duodecim 2011;127:1242–3





"Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.


Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030"



"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

 

Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista - Orion-konserni
Tuossa lasten tutkimuksessa 202 lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus yli 80 nmol/l eli kaikilla muilla oli selvä D-vitamiinin puutos.

Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.

Tuossa linkissä alalaidassa on tuo Duodecim-Lehden artikkeli D-vitamiinista.

Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l veren D-vitamiinipitoisuus.

85%:lla oli alle eli selvä puutos.

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
Aamutohtori: Aamutohtorin aiheena d-vitamiini | Tv | Areena | yle.fi
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
Aamiainen ruohikolla: D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle

D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.
Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
Verkkokauppa > Vitamiinit, mineraalit - EBN Supplements Oy
E- ja D-vitamiinit
Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
Vitamin D 3 - iHerb.com
Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.
1000IU = 25µg
2000IU = 50µg
4000IU = 100µg
5000IU = 125µg
iHerbin tilausohjeet (visa tarvitaan):
iHerb tilausohjeet - Onnistuneet kaupat
iHerb ja arvonlisävero!
iHerb ja arvonlisävero

 

Suomalainen tutkimus, jossa alle 2-vuotiaalle annetaan D3-vitamiinia 30µg/vrk ja selvitetään, voidaanko lisäämällä D-vitamiinin saantia parantaa kasvua ja luuston kehitystä, vähentää tulehduksia sekä jarruttaa astmaa ja allergioita.

D-vitamiinin vaikutus lapsiin tutkitaan - D-vitamiini - Kaupunki - Helsingin Sanomat

Eli ei kovin myrkyllistä voi olla

 

"Kokemukseni ja monien asiantuntijoiden mukaan 75nmol/l-pitoisuuteen pääsemiseksi suuri osa ihmisistä tarvitsee yli 50ug annoksen D-vitamiinia purkista päivittäin. Turvallisen annoksen ylärajana asiantuntijat pitävät yleisesti 250ug päivässä. Suomessa 1920-30-luvuilla alettiin suositella lapsille 100ug annoksia D-vitamiinia. Annosta on pienennetty vuosikymmenten kuluessa kymmenesosaan. Moni lastenlääkäri on sitä mieltä, että nykyiset suositusannokset pitävät juuri ja juuri riisitaudin uhan kurissa, mutta lapset eivät saa muita D-vitamiinissa saatavilla olevia terveyssuojia. Monet pitävät esimerkiksi lapsuuden diabeteksen hurjan lisääntymisen syynä D-vitamiinin vähyyttä.

Hollantilaiset tutkijat William B. Grant ja Gert E. Schuitemaker ovat arvioineet, että jos kaikkien hollantilaisten seerumin D-vitamiinitasot saataisiin nostetuksi keskimäärin 105nmol/l:iin, vähenisi monen kansanterveydelle merkittävän taudin ilmaantuvuus 10-50%:lla ja kokonaiskuolleisuus jopa 18%. Jotta tähän päästäisiin, pitäisi päivittäisen D-vitamiiniannoksen olla useimmilla ihmisillä 100-150ug.

Liian pienet annokset ovat terveydelle vaarallisia ja kalliitakin

Vaikka kaikkia D-vitamiiniin liitettyjä terveyden suojavaikutuksia ei ole täysin todistettu, on mielestäni käsittämätöntä, että Suomen D-vitamiinisuositukset ovat tasolla, joka hyvin todennäköisesti lisää riskiämme sairastua moniin vaikeisiin tauteihin. D-vitamiinista on monta terveydellistä hyötyä eikä mitään haittaa, kunhan annokset eivät ole liian suuria. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että Suomen suosituksiin nähden 10-kertaiset annokset ovat turvallisia. Jo mahdollisuus, että selvästi suuremmat annokset vähentäisivät riskiämme sairastua syöpiin, sepelvaltimotautiin, diabetekseen, MS-tautiin, psoriasikseen, keliakiaan, verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, raskauden komplikaatioihin, masennukseen, suoliston tulehduksiin, virus- ja bakteeritauteihin, luun haurastumiseen tai luunmurtumiin, pitäisi kaiken järjen mukaan olla pakottava syy suositella kunnollisia D-vitamiiniannoksia kaikille suomalaisille vastasyntyneestä ikivanhaan."

Ihmeellinen D-vitamiini – ja ihmeelliset suositukset


D-vitamiinin luonnollinen määrä on oikein
www.duodecimlehti.fi - VUOSIKERRAT


Osteoporoosissa kalsiumia liukenee luista ja kertyy verisuonten seinämiin, jossa vaarana (mm. sydänkohtausriski) tai pehmytkudoksiin kuten aivoihin (dementiariski).

The way that vitamins and minerals work in your body is interconnected. How well vitamin D works depends on the amount of other vitamins and minerals that are present in your body. The other vitamins and minerals needed to help vitamin D work well are called cofactors.

To get the most benefit from vitamin D, you must have other cofactors in your body. Vitamin D has a number of cofactors; the ones listed below are the most important.
Vitamin D and other vitamins and minerals | Vitamin D Council

 

"D-vitamiinia terveydeksi: Globaali näkökulma

Yhdysvaltain tunnetuimpiin sairaaloihin kuuluva Mayo Clinic julkaisi heinäkuussa 2013 kirjallisuuskatsauksen D-vitamiinivajeen merkityksestä maailmanlaajuisena terveysongelmana. Useat sadat uudet tutkimukset osoittavat, että D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä tyypin 1 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, tiettyjä syöpiä, muistin ja muiden henkisten toimintojen heikkenemistä (etenkin ikäihmisillä), masennusta, raskauteen liittyviä komplikaatioita, autoimmuunitauteja, allergioita ja vanhuus-hauraus-oireyhtymää. Ihanteellinen seerumin D-vitamiinin pitoisuus on 100–150 nmol/l (turvallinen yläraja on 250 nmol/l).

Paras tapa selvittää, podetko mahdollisesti D-vitamiinin puutetta, on mitata seerumin D-vitamiinin pitoisuus, joka Suomen laboratorioissa merkitään S-D-25. Raskaudenaikainen D-vitamiinin puute voi lyödä sikiöön "leiman", joka voi altistaa hänet syntymän jälkeen tai myöhemmin elämässä monille kroonisille sairauksille. D-vitamiinivajetta voi ehkäistä ottamalla sopivasti aurinkoa, syömällä D-vitamiinia sisältäviä ruokia ja ottamalla D-vitamiinia ravintolisänä.

D-vitamiini vaikuttaa laaja-alaisesti terveyteen geenien ja epigenetiikan välityksellä, sanoo toinen katsauksen kirjoittajista, Bostonin yliopiston sisätautiopin, fysiologian ja biofysiikan professori Michael F. Holick. Hän kuuluu maailman tunnetuimpiin D-vitamiinitutkijoihin.

"D-vitamiini säätää suoraan tai epäsuorasti noin 2000 geeniä soluissa ja useimmissa kudoksissa olevien D-vitamiinireseptoreiden välityksellä. D-vitamiini voi vaikuttaa suoraan monien geenien ilmentymiseen (aktiivisuuteen), mikä säätää monia biologisia toimintoja solujen kasvusta syövän ehkäisyyn", Holick tiivistää.

Kohtuullinen auringonotto – mikä oli tavallista esi-esillämme (Afrikassa) – ei lisää melanooman eikä muidenkaan ihosyöpien riskiä, Holick huomauttaa. Uimapuvussa aurinkoa ottava aikuinen, jonka iho alkaa punoittaa vuorokauden kuluttua, saa auringonvalosta D-vitamiiniannoksen, joka vastaa noin 20 000 IU eli 500 mikrogrammaa (µg) suun kautta nautittuna.

Yhdysvaltain endokrinologien yhdistyksen (The Endocrine Society) mukaan S-D-25-pitoisuuden tulisi olla 100–150 nmol/l ja 250 nmol/l on turvallinen yläraja. Viitearvoon voi päästä ottamalla päivittäin 37,5–50 µg D-vitamiinia. Turvallinen enimmäisannos on 250 µg päivässä.

"Vain 10 % kanadalaisista saavuttaa ihanteellisen S-D-25-pitoisuuden eli 100 nmol/l", sanoo Perry Holman, Vitamin D Societyn toiminnanjohtaja. "Meidän on työskenneltävä kovemmin saattaaksemme suuren yleisön tietoon [tämän] sairauksien ehkäisyn kannalta tärkeän tiedon ja osoittaaksemme sille, kuinka tärkeää terveydelle on ihanteellisen D-vitamiinipitoisuuden ylläpito vuoden ympäri."

Lasten ja aikuisten D-vitamiinin saannin lisääminen maailmanlaajuisesti ei aiheuta mitään haittoja. Päinvastoin, siitä on mahdollisesti suurta hyötyä yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, todetaan Mayo Clinicin katsauksessa.

The Vitamin D Society on kanadalainen non-profit (voittoa tavoittelematon) järjestö, joka on ottanut tehtäväkseen lisätä ihmisten tietämystä D-vitamiinin terveysvaikutuksista ja rohkaista ihmisiä omatoimisesti vaalimaan terveyttään D-vitamiinilla. Järjestö rahoittaa D-vitamiinitutkimusta ja kehottaa ihmisiä mittauttamaan S-D-25-pitoisuutensa vuosittain mahdollisen vajeen selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Kaiken ikäisten ihmisten tulee huolehtia siitä, että heidän seeruminsa D-vitamiinin pitoisuus nousee viitearvojen – 100–150 nmol/l – välille, järjestö kehottaa."

D-vitamiinia terveydeksi: Globaali näkökulma - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

 

D-vitamiinin puutos ja lasten infektiot

Kolumbialaistutkimuksessa D-vitamiinin puutos liittyi kouluikäisten lasten suolisto- ja korvatulehduksiin.

Plasman 25-OH-D-vitamiinin pitoisuudet mitattiin 475 lapselta. Vuoden seurannan aikana vanhemmat kirjasivat muistiin erilaisten infektioiden oireita. D-vitamiinin puutokseksi luokiteltiin arvon 50 nmol/l alittava pitoisuus, joka todettiin 10 %:lla lapsista. Noin puolella pitoisuus oli 50–75 nmol/l, jota myös pidettiin pienenä arvona.

D-vitamiinin puutokseen liittyi noin kaksinkertainen oksennus- ja ripulitaudin ja korvatulehduksen riski. Sen sijaan kuumeiset yskätaudit eivät liittyneet tilastollisesti D-vitamiinin puutokseen. (Thornton KA ym. Pediatr Infect Dis J 2013;32:585)


Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen D-vitamiinin annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia. Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon. Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia. D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää. Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg.
High-Dose Vitamin D Intervention in Infants?Effects on Vitamin D Status, Calcium Homeostasis, and Bone Strength

D-vitamiinin annos ja pitoisuudet

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)
Ajankohtainen D-vitamiini - Itsehoidon artikkelit - Tohtori Tolonen


Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista - Orion-konserni

Lasten tutkimuksessa vuonna 2010-2011, 202:sta lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus 80 nmol/l ja kaikilla muilla selvästi alle
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – D2D-väestötutkimus 2007
http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL42013_miettinen_191212.pdf

Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l ja muut alle 75 nmol/l. Kukaan ei ylittänyt 100 nmol/l.

Optimaalinen on 100-150 nmol/l.


New vitamin D recommendations set by panel of experts in Central Europe

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L
https://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/new-vitamin-d-recommendations-set-by-panel-of-experts-in-central-europe/


More than a third of global population have low vitamin D, study finds

New data from a systematic review of almost 200 population-based studies shows that more than a third of populations worldwide may suffer from low levels of vitamin D.

More than a third of global population have low vitamin D