Äitini haluaa uuden lapsen....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei kai mitään tehtävissä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiitus:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Onko sinun suurin ongelmasi se että äitisi on jo vanhempi vai tuo persoonallisuushäiriökö enemmän pohdituttaa.

Miten mä arvasin että joku HALUAA ajatella tän näin...huoh.

Mutta nuo kommentit voi ohittaa olankohautuksella! :-)
Kyllä sitä huolestunut saa olla!

Miksi aina pitää kysymyksestä ajatella pahinta? ja sitä kautta sittenolle inhottava.Tämä täällä on juuri ällöä, että kun jotain hyvää hyvyyttään kysyy tai kommentoi niin se käsitetään väärin ja ollaan heti huutelemassa. Jos asiaa ei ymmärrä niin miksi e i voi kysyä mitä sillä on tarkoitettu. Koska tämnkin asian voi käsittää kahsella eritavalla.

Ajattelin sen olevan sitä yleistä "arka paikka" että muka kaikki nuoremmat olisivat kyttäämässä vanhempien naisten lapsensaantijuttuja.
Kun en mielestäni antanut olettaa missään kohtaa että äidin ikä häiritsee.

Mutta väärinkäsitys joten annetaan olla :)

Ap tarkoitin tämän tuolle Tiitukselle :) Mutta joo, ei hätiä mitiä asia on tullut jo selväksi :)

ooh. anteeksi :o Olen höhlä :)

Ääh, näissä viesteissä menee itse kukin sekaisin :)
Toivotavasti saat äitisi järkiin ja luopumaan lapsihaaveesta. Meillä ainakin isovanhemmat niin innoissaan lapsenlapsesta,että ei mieli heillä omia lapsia enään tee. Ovat olleet tyytyväisiä siihen että saavat vielä pientä hoitaa mut silti ei ole kiinni koko ajan ja on tosiaan vapaa kaikesta lapsirumbasta.
Tsemppiä ja peukutan onnistumisellesi :)

Mieleen tuli vielä että voisithan kertoa myös raskauajan riskeistä ja mitä kaikkea haitaa siitä voi lapselle olla. Koska tuon ikäisen ihmisen raskaus on aina kuitenkin riski.

Ihan totta ja näitä riskejä kun hän kyselikin jos tiedän...

Ihan selvästi itseäänkin asia mietityttää ja haluaisi sinulta mielipidettä. Ei ole niin varma lapsen hankkimisesta enään joten sinulla on siinä mahdollisuus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Eipä se lapsen saanti ole kenenkään muun asia kuin äidin itsensä asia. (ja lapsen isän tietysti) Olipa kysymyksessä sitten neljäkymppinen tai teiniäiti.

Miten tää ikä liittyi tähän?! :o
Eli sä et olis huolissas jos mielisairas tekis lapsen. Etkä miettis mitä vastaat jos kysyy "kannattaako?"

Ahaa, äitisi iästä saa siis puhua vain silloin, kun puhuu siitä riskinä ja esteenä.

Olisin toki huolissani, jos lapsi olisi syntymässä perheeseen, jossa siitä ei voitaisi pitää kunnolla huolta. Ja varmasti kehottaisin harkitsemaan asiaa tarkkaan. Mutta en ole koskaan tyrmännyt esim. masentuneiden ystävieni perhehaaveita, vaikka heitäkin moni voisi pitää mielisairaina.

Minä käsitin että ap on nimenomaan huolissaan lapseta ja miten äiti siitä pitää huolen ja ikä tuli kysymykseen siinä vaiheessa kun hän mietti miten puhuisi järkeä äidille ja jos hän on itse vielä asioista kysellyt. Jos ei esim ymmärrä mielentila ongelmaansa mutta tajuaisi iän tuoman riskin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja xx:
Eipä se lapsen saanti ole kenenkään muun asia kuin äidin itsensä asia. (ja lapsen isän tietysti) Olipa kysymyksessä sitten neljäkymppinen tai teiniäiti.

Miten tää ikä liittyi tähän?! :o
Eli sä et olis huolissas jos mielisairas tekis lapsen. Etkä miettis mitä vastaat jos kysyy "kannattaako?"

Ahaa, äitisi iästä saa siis puhua vain silloin, kun puhuu siitä riskinä ja esteenä.

Olisin toki huolissani, jos lapsi olisi syntymässä perheeseen, jossa siitä ei voitaisi pitää kunnolla huolta. Ja varmasti kehottaisin harkitsemaan asiaa tarkkaan. Mutta en ole koskaan tyrmännyt esim. masentuneiden ystävieni perhehaaveita, vaikka heitäkin moni voisi pitää mielisairaina.

Minä käsitin että ap on nimenomaan huolissaan lapseta ja miten äiti siitä pitää huolen ja ikä tuli kysymykseen siinä vaiheessa kun hän mietti miten puhuisi järkeä äidille ja jos hän on itse vielä asioista kysellyt. Jos ei esim ymmärrä mielentila ongelmaansa mutta tajuaisi iän tuoman riskin.

juuri näin.
 
Totaah. Äitini on pahemman luokan narsisti. Lapsi tulee kärsimään hyvin suuresti. Onko se asia ok? Mutta tän anisen on saatava vauva kun MINÄ ITSE HALUAN. Ei väliä vaikka kärsisi? Kunhan äitini saa vauva...

Tällä palstalla se "kun minä itse haluan" tuntuu olevan yleisin perustelu tehdä lapsia. Tuntuu, että harva ihminen oikeasti pysähtyy miettimään resurssejaan kasvattajana.

Ikävää, että olet kärsinyt noin kovasti. Mutta sinäkin lapsuuden kokemuksistasi huolimatta halusit itse jatkaa sukua, vaikka narsismin uhrien jälkeläisillä on suurempi riski joutua itse samaan kierteeseen.

Mitenkäs lapsen isä? Hänhän kuitenkin kantaa puolet vanhemmuudesta. Onko hänkin pahimman luokan narsisti?
 
Ymmärrän ap:n huolen. Minulle kävi juuri niin. Äitini on myös persoonallisuus tai mikä lie häiriöinen, teki lapsuudestani ja nuoruudestani todella..en keksi siihen edes sanaa.. Mutta siis inhottava ja sairas ihminen, joka osasi olla lapsilleen TODELLA paha ja inhottava, ilman että ulkopuoliset tajusivat mitään.
Olin 20v. ja itse jo naimisissa, kun äitini sai vauvan. Se oli paha paikka, tunsin erittäin suurta mielipahaa ja kiukkua. Eikä hyvin mennytkään. Nyt jo aikuinen siskopuoleni kärsii vakavista mielenterveydenongelmista äitini pahuuden johdosta. Että näin. Ymmärrän siis tosi hyvin ap:tä. Ei minuakaan risonut se että äitini oli tuolloin, lapsen saadessaan jo yli 40v, vaan ihan nää muut seikat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lila:
Ymmärrän ap:n huolen. Minulle kävi juuri niin. Äitini on myös persoonallisuus tai mikä lie häiriöinen, teki lapsuudestani ja nuoruudestani todella..en keksi siihen edes sanaa.. Mutta siis inhottava ja sairas ihminen, joka osasi olla lapsilleen TODELLA paha ja inhottava, ilman että ulkopuoliset tajusivat mitään.
Olin 20v. ja itse jo naimisissa, kun äitini sai vauvan. Se oli paha paikka, tunsin erittäin suurta mielipahaa ja kiukkua. Eikä hyvin mennytkään. Nyt jo aikuinen siskopuoleni kärsii vakavista mielenterveydenongelmista äitini pahuuden johdosta. Että näin. Ymmärrän siis tosi hyvin ap:tä. Ei minuakaan risonut se että äitini oli tuolloin, lapsen saadessaan jo yli 40v, vaan ihan nää muut seikat.

Kiitos ymmärtäväisyydestä :(
Muut ei välttämättä ymmärrä tätä.
Ja tuo "muut eivät tajua mitään" pitää suuresti paikkaansa.
Lähes kaikki ihmiset, paitsi kaikkein läheisimmät pitävät häntä MAAILMAN ihanimpana ja kilteimpänä. Sellainen kuori onkin.
 

Yhteistyössä