H
"hukassa"
Vieras
Ei hän kai koskaan ole ollutkaan maailman ihanin äiti, mutta tuossa välissä oli vuosia kun kaikki tuntui olevan ok ja kunnossa. Kunnes äitini ja isäni erosivat, ja kaikki alkoi muuttumaan.. Äitini alkoi juomaan alkoholia todella paljon enemmän kuin aikaisemmin, ei kuitenkaan vielä ole niin pohjalla etteikö kykenisi käymään töissä ja elämään normaalia elämää. Mutta tuon lisäksi myös luonne on muuttunut. Viime yönä havahduin siihen tilanteeseen, että äitini on mulle täysin vieras. Hän kiristää ja uhkailee meitä lapsia, ja jollei tehdä kuten hän haluaa, hän kostaa. Äitini on hienosti onnistunut "koukuttamaan" meidät lapset, minä asun hänen omistamassaan asunnossa (ja toki maksan lainanlyhennykset), toinen sisaruksistani on äitini firmassa töissä.
Mua äiti ei ole hetkeen uhkaillut (asunnon myymisellä), mutta nyt sisarukseni on hänen kynsissään. Palkkaa ei maksa, kun firma ei kuulema tuota (joka on kyllä vale, kukaan ei vaan tiedä minne ne kaikki rahat menee?). Ja jos sisarukseni sanoo että haluaa edes minimipalkan ja yhden vapaan viikossa, alkaa äitini uhkailu erottamisella, firman myymisellä ja sillä, että pidättää koko kuukauden palkan jollei toimi kuten sanotaan. Ja pahinta on varmaan se (tai no, en tiedä enää), että nuo asiat jotka äitini tekstarein ilmoittaa, on täysin kylmiä ja virallisia, ihan kuin joku vieras taho niitä lähettäisi. Jotenkin kuvittelisi, että vanhemman ja lapsen välillä olisi toisenlainen keskusteluyhteys, eikä kylmä ja virallinen teitittelymuoto.
Mulla on paha olla tästä kaikesta. Pelkään sisareni jaksamisen puolesta, pelkään myös omasta puolestani. Mä en tunne mun äitiäni enää ollenkaan, mä en käsitä mikä siihen on mennyt, mikä sitä vaivaa? Ja mua ahdistaa kun mä oon tässä tavallaan välikädessä, kumpikin osapuoli avautuu aiheesta mulle..
Tämä on aivan kamalaa. Mikä mun äitiäni vaivaa? Sen uusi mieskään ei ole sen kummempi, täysi idiootti ja apina joka koettaa määräillä meitä (aikuisia) lapsia. Esim mummoni hautajaisissa koetti pomottaa, että mä en saisi tulla hautajaissaattoletkaan ollenkaan. Ihan ihme idiootti.
Mua äiti ei ole hetkeen uhkaillut (asunnon myymisellä), mutta nyt sisarukseni on hänen kynsissään. Palkkaa ei maksa, kun firma ei kuulema tuota (joka on kyllä vale, kukaan ei vaan tiedä minne ne kaikki rahat menee?). Ja jos sisarukseni sanoo että haluaa edes minimipalkan ja yhden vapaan viikossa, alkaa äitini uhkailu erottamisella, firman myymisellä ja sillä, että pidättää koko kuukauden palkan jollei toimi kuten sanotaan. Ja pahinta on varmaan se (tai no, en tiedä enää), että nuo asiat jotka äitini tekstarein ilmoittaa, on täysin kylmiä ja virallisia, ihan kuin joku vieras taho niitä lähettäisi. Jotenkin kuvittelisi, että vanhemman ja lapsen välillä olisi toisenlainen keskusteluyhteys, eikä kylmä ja virallinen teitittelymuoto.
Mulla on paha olla tästä kaikesta. Pelkään sisareni jaksamisen puolesta, pelkään myös omasta puolestani. Mä en tunne mun äitiäni enää ollenkaan, mä en käsitä mikä siihen on mennyt, mikä sitä vaivaa? Ja mua ahdistaa kun mä oon tässä tavallaan välikädessä, kumpikin osapuoli avautuu aiheesta mulle..
Tämä on aivan kamalaa. Mikä mun äitiäni vaivaa? Sen uusi mieskään ei ole sen kummempi, täysi idiootti ja apina joka koettaa määräillä meitä (aikuisia) lapsia. Esim mummoni hautajaisissa koetti pomottaa, että mä en saisi tulla hautajaissaattoletkaan ollenkaan. Ihan ihme idiootti.
