Äitini sitten osaa syyllistämisen taidon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Johannina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Johannina

Jäsen
20.05.2008
246
0
16
Äsken puhuttiin äidin kanssa puhelimessa. Hänen mielestään käydään liian harvoin ja soittelen hänelle liian vähän. Tästä syystä hän lausahti taas ikimuistoiset kommentit:

-Mää kohta kuolen tänne! (EI siis ole tosiaankaan tekemässä kuolemaa)
-Oon sairastunu henkisesti sun takias, etkä sää tuu edes äitiäs kattomaan.
-Kaikki ihmiset ihmettelee miksi mulla on aina niin itkuset silmät kun joudun aina sun takia itkemään
-Silti rukoilen sun ja perheesi puolesta monta kertaa päivässä, ja teillä on esirukoilijoita ympäri Suomea
-Sun miehesikin soittaa äidilleen joka päivä, joten kyllä sunkin pitää soittaa mulle tänne useammin.
-Oon sun takia joutunut ensiapuunkin, ja isäs viime syksynä sairaalaan
-Pyydän vaan että joskus ajattelisit muakin vähän täällä
-JOudun tätä menoa mielisairaalaan
-Mietipä jos sun oma tyttäres sut tällä tavalla hylkäisi.

....jne. Käymme sukuloimassa vanhempieni luona n. 4-5 kertaa vuodessa, asuvat 500km päässä meiltä. Soitan kerran viikossa, ja tietysti silloin, jos on jotain merkittävää tapahtunut. Enempään en pysty enkä jaksa, juuri tuosta syyllistämisestä johtuen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
No mä en kyl kuuntelis tollasta ollenkaan. Sanoisin varmaan etten viitti soittaa ees kertaa viikossa jos toi syyllistäminen ei lopu.

On kokeiltu. Tilanne vaan paheni. Kerran laitoin välit poikki useammaksi viikoksi enkä vastannut miehen kanssa mutsini yhteydenottoihinkaan, niin muijapa matkusti tänne meille ja ilmestyi iltamyöhällä soittelemaan ovikelloa ja hakkaamaan oveen ja huutamaan postiluukusta sisään, kun ei suostuttu avaamaan.

Alkaa tuntua, että äitini on ns. syyntakeeton - eli hullu. Ehkä se mielisairaala olisi ihan hyvä ratkaisu, jos vaikka saisi päänupin taas kuntoon. TOsin ollut aina tuollainen, mutta pahentunut vanhetessaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mielikki:
:o Tulee mieleen oma mutsi,jonka kanssa en ole ollut vuosiin tekemisissä :hug:

Alkaa mullakin tuntua pikkuhiljaa ainoalta vaihtoehdolta. Ennen isäni sai jotain tolkkua mutsin touhuihin mutta nyt kun isäni alkaa olla jo aika heikkokuntoinen ja terävin kärki häneltä poissa, niin on totaalisesti mutsin tossun alla.

Laitoitko siis totaalisesti välit poikki, mitä siitä seurasi, miten esim. muut sukulaiset on suhun suhtautuneet? Tiedän mun mutsin haukkuvan mua ja mun perhettä suvulle, ja väittävän että olemme jotenkin sekaisin ja masentuneita. Sen vuoksi pyytää sukua esirukoilemaan meidän puolesta. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hmm, syyllistä takaisin..?

Samoilla linjoilla.
Onko äitisi ollut sinulle millainen äiti? Voisin kuvitella että koska hän ei ole ihan terve, ei hän ole ollut viimeisen päälle hyvä äitikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hmm, syyllistä takaisin..?

En mä jaksa hänen peleihinsä lähteä. Saisi vaan vettä myllyynsä. OOn ottanut linjan, etten suostu kuuntelemaan, yritän vaihtaa puheenaihetta, enkä suostu ainakaan kommentoimaan tai puolustelemaan omia tekemisiäni tai tekemättä jättämisä. Saa vaan siitä lisää kimmokkeita ja jutut yltyy.

Joskus nuorempana ajettelin, että kaikkien äitisuhteet on jotenkin näin hankalia ja vinksallaan, olikin sit yllätys että useimmilla ei ole näin synkkiä luurankoja kaapissaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasko:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hmm, syyllistä takaisin..?

Samoilla linjoilla.
Onko äitisi ollut sinulle millainen äiti? Voisin kuvitella että koska hän ei ole ihan terve, ei hän ole ollut viimeisen päälle hyvä äitikään.

No eipä ole ollut kaksinen äiti, siis hommansa on hoitanut mutta on aina syyllistänyt ja ollut aivan tolkuttoman riippuvainen minusta. Esim. opiskelemaan lähtöni oli hänelle aivan elämän ja kuoleman kysymys, yritti mm. saada minua jäämään "vielä vuodeksi kotiin". Eikä edes yrittänyt opettaa itsenäisyyttä tai omatoimisuutta lapsena, pienestä pitäen olen saanut tehdä itse irtiottoja jotta olen päässyt mm. kulkemaan yksin kouluun, menemään teini-ikäisenä yksin lääkäriin, käymään treffeillä...
 
Onks äitis jonkunsortin uskovainen? Tuli vaan mieleen tosta esirukoilusta. Soittaakos sun äiti teille vai pitääkö sun aina soittaa sille? Musta tuntuu että ihmiset kyllä tajuaa että äitisi on pimeä, vaikka yrittää teitä leimata masentuneeks.
Tsemppiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Johannina:
Alkuperäinen kirjoittaja Mielikki:
:o Tulee mieleen oma mutsi,jonka kanssa en ole ollut vuosiin tekemisissä :hug:

Alkaa mullakin tuntua pikkuhiljaa ainoalta vaihtoehdolta. Ennen isäni sai jotain tolkkua mutsin touhuihin mutta nyt kun isäni alkaa olla jo aika heikkokuntoinen ja terävin kärki häneltä poissa, niin on totaalisesti mutsin tossun alla.

Laitoitko siis totaalisesti välit poikki, mitä siitä seurasi, miten esim. muut sukulaiset on suhun suhtautuneet? Tiedän mun mutsin haukkuvan mua ja mun perhettä suvulle, ja väittävän että olemme jotenkin sekaisin ja masentuneita. Sen vuoksi pyytää sukua esirukoilemaan meidän puolesta. :(

Joo totaalisesti välit laitoin poikki,kun ei muu auttanut,alkoi mennä niin sairaaksi tuon touhut jottei tosikaan!
:( Aluksi koitti pari vuotta häiriköidä meidän elämäämme kaikin tavoin,mutta kunnei noteerattu mitenkään,enää ei ole pahemmin kuulunut.Sukulaiset aluksi uskoivat tuon kaikki valheet,mutta nyt kun vuosia mennyt olen kaikkien muiden sukulaisten kanssa tekemisissä kuin mutsin(Kun ei enää saanut musta otetta niin alkoi riitelemään muiden sukulaisten kanssa ;) )
 
Niin kuin olisit mun tilanteesta kirjoittanut. Sillä erotuksella, että tämä syyllistäminen alkoi isän kuoleman jälkeen. Ja mä oon niin väsynyt siihen (siis jatkuvaan syyllistämiseen) mutta minkäs teet:(
 

Yhteistyössä