ÄITIYS

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tympii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tympii

Vieras
miksi se äitiys menee joillekkin niin päähän että sitte kun saadaan lapsi/lapsia niin muuta elämää ei mahdu päähän kuin se emännöinti..?

oikeasti, lihotaan 20 kiloa, tukka lyhyeks, löysät vaatteet ja kaikki puhe vaan lapsista ja kodinhoidosta?!

oon ite kanssa äiti mutta mä en vaan pysty olla tuollanen "mamma"

sanokaa että teitä munlaisia on täällä ees yks. mun KAIKKI kaverit on muuttunu tuollasiks kun ovat saaneet tenavia.. ne hauskimmatkin tyypit joiden kanssa oli niin mahtava viettää iltaa, ei osaa enää muuta puhua kun leipomisesta tai lapsista... mä haluaisin kaverin joka olisi myös äiti, mutta haluaisi välillä tehdä jotain muutakin kun vaan emännöidä/puhua siitä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tympii:
miksi se äitiys menee joillekkin niin päähän että sitte kun saadaan lapsi/lapsia niin muuta elämää ei mahdu päähän kuin se emännöinti..?

oikeasti, lihotaan 20 kiloa, tukka lyhyeks, löysät vaatteet ja kaikki puhe vaan lapsista ja kodinhoidosta?!

oon ite kanssa äiti mutta mä en vaan pysty olla tuollanen "mamma"

sanokaa että teitä munlaisia on täällä ees yks. mun KAIKKI kaverit on muuttunu tuollasiks kun ovat saaneet tenavia.. ne hauskimmatkin tyypit joiden kanssa oli niin mahtava viettää iltaa, ei osaa enää muuta puhua kun leipomisesta tai lapsista... mä haluaisin kaverin joka olisi myös äiti, mutta haluaisi välillä tehdä jotain muutakin kun vaan emännöidä/puhua siitä...

Minä onneksi tiedän vain yhden tuollaisen tapauksen. Loput minun kavereistani ovat suurin piirtein samanlaisia kuin minä (ja ap) tuon asian suhteen.
 
mää en ole sellanen "mamma" oon ihan juuri sellainen kuin aina olen ollut, tosin yhdessä vaiheessa koin hirveitä paineita juurikin siitä etten ollut perinteinen pullalta tuoksuva kodinhengetär äiti :D
 
Voihan vitsi, en siis ole äiti, mutta oli pakko kommentoida kun ollaan kyllä mietitty kavereiden kanssa samaa asiaa...
Ite oon viel luonteeltani sellanen äiti-tyyppi, että haluan jäädä lasten kans kotiin ja leipoa ja hoitaa kotia. Mutta ei musta kirveelläkään tuu tollasta. :D Silti voi käydä ulkona, nähdä kavereita, lapsista voi olla puhumatta koko aikaa... Ja silti voi näyttää hyvältä, pukeutua hyvin ja olla huoliteltu.
Tiedän mistä puhut ja oon miettiny IHAN samaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ansku:
Voihan vitsi, en siis ole äiti, mutta oli pakko kommentoida kun ollaan kyllä mietitty kavereiden kanssa samaa asiaa...
Ite oon viel luonteeltani sellanen äiti-tyyppi, että haluan jäädä lasten kans kotiin ja leipoa ja hoitaa kotia. Mutta ei musta kirveelläkään tuu tollasta. :D Silti voi käydä ulkona, nähdä kavereita, lapsista voi olla puhumatta koko aikaa... Ja silti voi näyttää hyvältä, pukeutua hyvin ja olla huoliteltu.
Tiedän mistä puhut ja oon miettiny IHAN samaa...

mä niin tarvisin ystävän jonka kans vois tehdä kaikkee sellasta mitä ennen lapsiakin, käydä kaupoilla,leffassa,kuntosalilla,viihteellä yms ja ilman sitä kokoaikasta puhetta lapsista...

kaikki nää mun mammakaverit kilpaa tuolla fb:ssä päivittää tilaansa että kuka leipo mitäkin ja mitä sille pikku-pekalle nyt sattu.. jestas, mullekki lapseni on rakkainta mitä koskaan on, mutta silti, haluan olla kuitenkin myös MINÄ itse, en pelkästään äiti..

kun nää äidit ei osaa heittää vapaalle, ei yhtään... jos ne pitää vapaapäivän niin ne siivoaa tai leipoo... oon kai sit huono ihminen mut mä pistän volat kaakkoon, ykköset päälle ja juhlimaan.. kun senki voi tehä ilman mitään övereitä..
 
Joopa joo, onkohan PIKKUISEN provosoiva aloitus :)
En usko, että kukaan MUUTTUU tuollaiseksi, mutta voi olla, että löytää siitä enemmän sisältöä kuin entisaikojen biletyksestä ja haluaa siksi puhua elämässään nyt tärkeämmästä asiasta ja tehdä kodista vihtyisää myös lapselle.
Anskulle sanoisin, että kerro sitten kun olet äiti. Mäkin ajattelin ennen, että kuka voi kiinnostua jostain kakan koostumuksesta. Mut se onkin yllättäen kauhean kiinnostavaa! Ihan oikeasti. Mutta ystävien kanssa toki puhutaan muustakin, lapsen saaneiden ystävien kansa enemmän lapsista ja lapsettomien kanssa yritän oikein puhua muustakin.
 
Mahtaako ap olla kohtalaisen nuori äiti? Mulla into biletykseen "ykköset päälle ja juhlimaan" loppui jo paljon ennen vauvan tuloa. Että äitiys ei minua muuttanut, ikä ja elämä vain muutenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pöh:
Joopa joo, onkohan PIKKUISEN provosoiva aloitus :)
En usko, että kukaan MUUTTUU tuollaiseksi, mutta voi olla, että löytää siitä enemmän sisältöä kuin entisaikojen biletyksestä ja haluaa siksi puhua elämässään nyt tärkeämmästä asiasta ja tehdä kodista vihtyisää myös lapselle.
Anskulle sanoisin, että kerro sitten kun olet äiti. Mäkin ajattelin ennen, että kuka voi kiinnostua jostain kakan koostumuksesta. Mut se onkin yllättäen kauhean kiinnostavaa! Ihan oikeasti. Mutta ystävien kanssa toki puhutaan muustakin, lapsen saaneiden ystävien kansa enemmän lapsista ja lapsettomien kanssa yritän oikein puhua muustakin.

ei mitenkään tarkoitettu PROVOKSI :) siis kun eihän täällä SAA esittää tällaista mielipidettä, tai on huono äiti :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja tympii:
miksi se äitiys menee joillekkin niin päähän että sitte kun saadaan lapsi/lapsia niin muuta elämää ei mahdu päähän kuin se emännöinti..?

oikeasti, lihotaan 20 kiloa, tukka lyhyeks, löysät vaatteet ja kaikki puhe vaan lapsista ja kodinhoidosta?!

oon ite kanssa äiti mutta mä en vaan pysty olla tuollanen "mamma"

sanokaa että teitä munlaisia on täällä ees yks. mun KAIKKI kaverit on muuttunu tuollasiks kun ovat saaneet tenavia.. ne hauskimmatkin tyypit joiden kanssa oli niin mahtava viettää iltaa, ei osaa enää muuta puhua kun leipomisesta tai lapsista... mä haluaisin kaverin joka olisi myös äiti, mutta haluaisi välillä tehdä jotain muutakin kun vaan emännöidä/puhua siitä...

No mä en kyllä oo lihottanu itteeni enkä ole pullantuoksuinen kotihengetär mutta itseäniki tympäsee ihan älyttömästi se kun en osaa enää puhua muusta kuin lapsista ja muuta syytä en sille keksi kuin se että en pääse koskaan kotoa minnekkään, minulla ei ole muuta kuin koti ja perhe. minulla ei ole harrastuksia koska ei ole lapsenvahtia, mieskin on niin paljon töissä että se vähäinen aika mitä on kotona niin haluan viettää hänen kanssaan.
ennen toista lasta käytiin aika säännöllisesti miehen kans tuulettumassa yhdessä ja erikseen ja sitä kautta oli sitten muitaki puheenaiheita mutta kun toinen lapsi syntyi niin mummo jossa esikoinen aina oli hoidossa alkoi vihjailla että nyt ei enää sitten olekkaan lapsenlikkana kuin ihan pakosta kun on useampi lapsi vahdittavana ja nyt odotan kolmatta niin voi olla että seuraavan kerran pääsen varmaan 10v kuluttua jonnekkin kun esikoinen on siitä vaiheessa jo sen verran vanha että joutuu pikkusisarilleen vahdiksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja pöh:
Joopa joo, onkohan PIKKUISEN provosoiva aloitus :)
En usko, että kukaan MUUTTUU tuollaiseksi, mutta voi olla, että löytää siitä enemmän sisältöä kuin entisaikojen biletyksestä ja haluaa siksi puhua elämässään nyt tärkeämmästä asiasta ja tehdä kodista vihtyisää myös lapselle.
Anskulle sanoisin, että kerro sitten kun olet äiti. Mäkin ajattelin ennen, että kuka voi kiinnostua jostain kakan koostumuksesta. Mut se onkin yllättäen kauhean kiinnostavaa! Ihan oikeasti. Mutta ystävien kanssa toki puhutaan muustakin, lapsen saaneiden ystävien kansa enemmän lapsista ja lapsettomien kanssa yritän oikein puhua muustakin.

ei mitenkään tarkoitettu PROVOKSI :) siis kun eihän täällä SAA esittää tällaista mielipidettä, tai on huono äiti :D

Saa esittää, tietenkin, onhan tämä KESKUSTELUpalsta! Enkä millään tavoin heittänyt ajatusta huonosta äitiydestä, itse mollaat äitejä, jotka haluavat olla pullantuoksuisia pulleroita! Itse nostit nyt esiin huonon äitiyden, niin mahdoit sen suuntaisia kommentteja odottaa ja itsekin sitä pelätä?
 
Pakko vielä sanoa sekin (täysin turha) kommentti, että mitä tekemistä sillä tukan pituudella tässä on? Mieluummin kaunis lyhyt tukka kuin imetyksessä harventunut ja hamppuuntunut pehko. Tietty jos ei vaikka imetä, ettei se oma rakas figuuri vain kärsi, niin sitten tukkakin voi olla hyvin ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja pöh:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja pöh:
Joopa joo, onkohan PIKKUISEN provosoiva aloitus :)
En usko, että kukaan MUUTTUU tuollaiseksi, mutta voi olla, että löytää siitä enemmän sisältöä kuin entisaikojen biletyksestä ja haluaa siksi puhua elämässään nyt tärkeämmästä asiasta ja tehdä kodista vihtyisää myös lapselle.
Anskulle sanoisin, että kerro sitten kun olet äiti. Mäkin ajattelin ennen, että kuka voi kiinnostua jostain kakan koostumuksesta. Mut se onkin yllättäen kauhean kiinnostavaa! Ihan oikeasti. Mutta ystävien kanssa toki puhutaan muustakin, lapsen saaneiden ystävien kansa enemmän lapsista ja lapsettomien kanssa yritän oikein puhua muustakin.

ei mitenkään tarkoitettu PROVOKSI :) siis kun eihän täällä SAA esittää tällaista mielipidettä, tai on huono äiti :D

Saa esittää, tietenkin, onhan tämä KESKUSTELUpalsta! Enkä millään tavoin heittänyt ajatusta huonosta äitiydestä, itse mollaat äitejä, jotka haluavat olla pullantuoksuisia pulleroita! Itse nostit nyt esiin huonon äitiyden, niin mahdoit sen suuntaisia kommentteja odottaa ja itsekin sitä pelätä?

ei vaan sitä että mihin ihmisen PERSOONALLISUUS katoaa kun synnyttää? kyllä mä olen saanut kuulla olevani huono äiti ja siksi tää ketuttaakin, hyvin ja rakkaudella hoidan lapseni, vietän aikaa ja leikin, ulkoilen yms... mutta sitten kun ehdotan näille äiti-kavereille että pidettäis joku sauna-ilta tms niin ei herranjestas he voi jättää kotiaan ja lapsiaan yhdeksi illaksi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
itse olen jo lähempänä 30 kun 20 vuotta, eli en mikään "nuori" mutta mä ihmettelen sitä miten niin monesta tulee sellanen muottiin valettu äiti... se ihmetyttää..

varmaankin syy on juurikin tuo ylempänä esitetty, että kun ei sieltä kotoa pääse mihinkään, on aina lasten kanssa, niin kait sitä sitten puhuuu niistä enemmän, tai ylipäätään jos ei oikein koskaan tee mitään muuta kuin lapsiin liittyvää, kodinhoitoon ja ruuanlaittoon liittyvää niin eipä siinä oikein ole muuta puhumista..
kun useinhan sitä tulee puhuttua siitä mitä on tehty, mitä on tapahtunut ja kuka on sanonut mitäkin ja kenelle :)
 
Joo, saan varmaan sanoa asiani vaikka en olisikaan äiti. Mulla on sanottavaa paljon jopa lasten kasvatuksesta, vaikka en ole vielä äiti! Että keskustelen niiden kanssa ketä kiinnostaa... Pöh !

Ei ollu varmaan niinkään kyse bilettämisvaiheesta tms, tai edes "mammaksi" muuttumisesta. Tosiaan vaikka se pikkunen on sit se maailman tärkein ja elämän keskipiste, niin pitäis olla muutakin. Itsestä huolta pitämistä, ystävien tapaamista ja sen sellaista. Ravintolassa käynti, elokuvissa käynti, salilla käynti... Ja kaikkea vastaavaa:)
Kun musta tulee äiti (pian) , huolehdin lapsesta ja perheestä mutta aion nähdä myös paljon vaivaa parisuhteen eteen, ja myös muiden ihmissuhteiden!
Voin tuoksua välillä pullalle ja olla punavalkoruudullinen essu päällä tukka sekasin kotona, mutta ei kaikki kaverit sellaista jaksa aina katsoa ja kuunnella. Jos sovitaan tapaaminen ystävän kanssa, täytyy ymmärtää että sä olet sille ystävälle edelleen se vanha ystävä, etkä pelkästään joku äiti.
 
Juurikin noin, jos odottaa yksinään kotona kakaroiden kanssa, niin vapaa-aikansa mielellään on miehenkin kanssa ja haluaahan ihminen kai (luonnollisesti) puhua niistä lapsista jollekin?? Jollei aikuisseuraa päivisin liiemmälti ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ansku:
Joo, saan varmaan sanoa asiani vaikka en olisikaan äiti. Mulla on sanottavaa paljon jopa lasten kasvatuksesta, vaikka en ole vielä äiti! Että keskustelen niiden kanssa ketä kiinnostaa... Pöh !

Ei ollu varmaan niinkään kyse bilettämisvaiheesta tms, tai edes "mammaksi" muuttumisesta. Tosiaan vaikka se pikkunen on sit se maailman tärkein ja elämän keskipiste, niin pitäis olla muutakin. Itsestä huolta pitämistä, ystävien tapaamista ja sen sellaista. Ravintolassa käynti, elokuvissa käynti, salilla käynti... Ja kaikkea vastaavaa:)
Kun musta tulee äiti (pian) , huolehdin lapsesta ja perheestä mutta aion nähdä myös paljon vaivaa parisuhteen eteen, ja myös muiden ihmissuhteiden!
Voin tuoksua välillä pullalle ja olla punavalkoruudullinen essu päällä tukka sekasin kotona, mutta ei kaikki kaverit sellaista jaksa aina katsoa ja kuunnella. Jos sovitaan tapaaminen ystävän kanssa, täytyy ymmärtää että sä olet sille ystävälle edelleen se vanha ystävä, etkä pelkästään joku äiti.

juuri näin minäkin ajattelin JO ennen äitiyttä ja siinä olen pysynyt :)

ei se koko elämä voi olla siinä kotona, mitäs sitten kun lapset lähtee kotoa, huomaa että laiminlöi itsensä, ystävyyssuhteensa ja kaiken muun paitsi sen kodin, voi tuntua hieman tyhjältä olo..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ansku:
Joo, saan varmaan sanoa asiani vaikka en olisikaan äiti. Mulla on sanottavaa paljon jopa lasten kasvatuksesta, vaikka en ole vielä äiti! Että keskustelen niiden kanssa ketä kiinnostaa... Pöh !

Ei ollu varmaan niinkään kyse bilettämisvaiheesta tms, tai edes "mammaksi" muuttumisesta. Tosiaan vaikka se pikkunen on sit se maailman tärkein ja elämän keskipiste, niin pitäis olla muutakin. Itsestä huolta pitämistä, ystävien tapaamista ja sen sellaista. Ravintolassa käynti, elokuvissa käynti, salilla käynti... Ja kaikkea vastaavaa:)
Kun musta tulee äiti (pian) , huolehdin lapsesta ja perheestä mutta aion nähdä myös paljon vaivaa parisuhteen eteen, ja myös muiden ihmissuhteiden!
Voin tuoksua välillä pullalle ja olla punavalkoruudullinen essu päällä tukka sekasin kotona, mutta ei kaikki kaverit sellaista jaksa aina katsoa ja kuunnella. Jos sovitaan tapaaminen ystävän kanssa, täytyy ymmärtää että sä olet sille ystävälle edelleen se vanha ystävä, etkä pelkästään joku äiti.

Tiedätkö, olen AIVAN samaa mieltä :D
Mutta tarkoitin sitä, ettei voi tietää ja varautua siihen miten sitten käytännössä pystyy kaiken sen hoitamaan, mitä haluaisi. Toivottavasti pystyy, mutta minä en ainakaan kaikista vakuutteluistani ja suunnitelmistani huolimatta pystynyt. Vauva veikin paljon enemmän aikaa ja voimavaroja kuin olin ikinä kuvitellut. Mut mä en sitten jaksanut olla pullantuoksuinenkaan, ja kotikin on kaaoksessa, eli en ehkä ihan se ap:n tarkoittama äitikään ole. Nyt kun vauva on jo taapero, niin tilanne on vähän toinen. Luojan kiitos.
 
Ei tietenkään kaikki suunnitelmat toteudu, koska en voi yhtään tietää millaista se tulee olemaan, onhan vauva-aika kaikilla niin yksilöllistä, tietenkin.
Mutta tottakai yritän pitää kiinni kuvitelmista ja unelmista! :) Se on mun oma tavoite.

Sanon vaan, muistakaa innokkaat ja onnelliset äidit, että olette jollekin mahdollisesti myös vaan tytär, sisko, ystävä, salikaveri tai työkaveri... :) Miehelle tuskin enää pelkkä vaimo tai tyttöystävä, mutta se onkin ihan luonnollista!
 
mä puhun myös ruuanlaitosta ja ompelemisesta jotka on mun intohimoja, jo ennen lapsia.
enkä oo päässy lihomaan 20kiloa, tukka on millon minkäki pitunen.
Vaatteet on joo sarjaa verkkarit ja kauhtunu t-paita mutta ko ne nyt vaan on mun mielestä mukavimmat, ikävää jos joku saa siittä päänsäryn.
 

Yhteistyössä