V
vieras
Vieras
Somalit asuvat muita suomalaisia ahtaammin
18.4.2010 3:00
A A Irina Vähäsarja
Tilanpuute vaivaa Suomessa asuvia somaliperheitä.
Esimerkiksi Helsingissä somalien asunnot ovat noin seitsemän neliömetriä suurempia kuin koko väestön, mutta yhtä asukasta kohden tilaa on alle puolet siitä mitä muilla.
Valtaosa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.
"Isoja perheasuntoja tuotetaan koko ajan, mutta yli viiden huoneen asuntoja ei uusissakaan taloissa ole tarjolla", kertoo Helsingin kaupungin asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.
Somaliperheiden keskimääräinen lapsimäärä on kaksinkertainen koko väestöön nähden. Toisaalta perheistä vain pieni osa on erittäin suuria.
Ahtauden lisäksi Somaliasta tulleiden on pitänyt totutella suomalaiseen asumiskulttuuriin. Somaliassa koti laajenee seinien ulkopuolelle, suomalaisessa kerrostalossa elämä käpertyy asunnon sisälle.
"Se, että naapurien kanssa ei olla tekemisissä, on monelle ollut suuri hämmästyksen aihe", sanoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.
Hän on haastatellut somalialaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia tulevaa väitöskirjaansa varten.
Monille ensimmäinen merkki naapurista on ollut tämän tekemä valitus: liikaa meteliä, rappuun leijailevia tuoksuja, roskat viety väärään paikkaan. Yhteentörmäyksiä on syntynyt välillä suomalaisten, välillä somalien aloitteesta.
Sopeutumista kerrostaloelämään ovat helpottaneet asumisneuvojat, joita on yhä useammassa taloyhtiössä.
Ratkaisevin tekijä on kuitenkin aika. Suomeen lapsena tulleiden tai täällä syntyneiden somalien sukupolvelle arki on Dhalmannin mukaan selvästi helpompaa. Lapsia on vähemmän ja kielitaito parempi.
18.4.2010 3:00
A A Irina Vähäsarja
Tilanpuute vaivaa Suomessa asuvia somaliperheitä.
Esimerkiksi Helsingissä somalien asunnot ovat noin seitsemän neliömetriä suurempia kuin koko väestön, mutta yhtä asukasta kohden tilaa on alle puolet siitä mitä muilla.
Valtaosa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.
"Isoja perheasuntoja tuotetaan koko ajan, mutta yli viiden huoneen asuntoja ei uusissakaan taloissa ole tarjolla", kertoo Helsingin kaupungin asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.
Somaliperheiden keskimääräinen lapsimäärä on kaksinkertainen koko väestöön nähden. Toisaalta perheistä vain pieni osa on erittäin suuria.
Ahtauden lisäksi Somaliasta tulleiden on pitänyt totutella suomalaiseen asumiskulttuuriin. Somaliassa koti laajenee seinien ulkopuolelle, suomalaisessa kerrostalossa elämä käpertyy asunnon sisälle.
"Se, että naapurien kanssa ei olla tekemisissä, on monelle ollut suuri hämmästyksen aihe", sanoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.
Hän on haastatellut somalialaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia tulevaa väitöskirjaansa varten.
Monille ensimmäinen merkki naapurista on ollut tämän tekemä valitus: liikaa meteliä, rappuun leijailevia tuoksuja, roskat viety väärään paikkaan. Yhteentörmäyksiä on syntynyt välillä suomalaisten, välillä somalien aloitteesta.
Sopeutumista kerrostaloelämään ovat helpottaneet asumisneuvojat, joita on yhä useammassa taloyhtiössä.
Ratkaisevin tekijä on kuitenkin aika. Suomeen lapsena tulleiden tai täällä syntyneiden somalien sukupolvelle arki on Dhalmannin mukaan selvästi helpompaa. Lapsia on vähemmän ja kielitaito parempi.