Hae Anna.fi-sivustolta

Ajatuksissa 4

Viestiketju osiossa 'Lapsettomuus' , käynnistäjänä Anna.., 04.05.2008.

  1. Neilikka.. Vierailija

    Huomenet! Tässä eilen junassa kirjoittelemaani höpöttelyä:

    Jeps, köröttelen tässä junan kyydissä työmatkalle. Taidetaan mennä Annan korkeudella nyt, mutta vähän idempänä. Kirjoittelen tässä ajankulukseni, ja lähetän sitten kun pääsen nettiyhteyksien päähän. Oon työmatkalla loppuviikon, mutta ehdin varmaan iltaisin jonkun verran käymään. (ja hei sivulliset, nyt olisi taas oiva paikka kommentoida että olisi parempi että en poikkeaisi).
    Hain tänään tamuja. Tai oikea nimi olikin tamofen, eli tamo voisi olla parempi lyhenne. Ja kun joku ihmetteli mitä ne on, niin ne on käytännössä samoja kuin klomit, mutta ainakin meidän seudulla klomit on tällä hetkellä loppu (!). Ja arvatkaas paljonko 30 kpl näitä maksoi kela-kortin vilautuksen jälkeen. 8 pilkku jotain. Olin käsittänyt että about sama määrä klomeja olisi viidenkympin tienoilla. (itse sain/ostin ne aikoinaan kaverilta ja siksi en muista alkuperäishintaa tarkkaan) Eli jos jollain tulee eteen niiden syöminen, niin kysäiskääpä lääkäriltä voisiko määrätä tamofenejä. Säästyisi vaikka kevät-ballerinojen verran riihikuivaa!

    Sit toinen kikka-kolmonen piti vielä kertoa. Tai varoitus, tai toteamus oikeastaan. Älkää ihmeessä luottako että näitä hedelmöityslääkkeitä olisi kaikissa peräkylien apteekeissa ihan automaattisesti. Jos on pitempi matka, niin kannattaa ihmeessä soittaa etukäteen. Oon jo pari kertaa juossut paikasta toiseen, ja tamujen kanssa kävi tänään niin, että niillä olis ollut vaan yksi jättipaketti niitä. No onneksi se sit suostui myymään siitä osan, kun mulla oli jo kiire junaan ja tänään piti aloittaa kuuri…

    Hei Minni kun mietit sitä akupunktio-hoitoa. Jos haluat, voit ihan hyvin käydä hoidoissa jo valmiiksi. Mähän kävin sen sarjan jo viime kesänä/syksynä, ja hoitojakso meni sillain että aluksi akupisteet avattiin (painelemalla), ja sit niitä hoidettiin se kolmisen kuukautta, ja sit vikalla kerralla ne suljettiin (taas painelemalla). Älkää kysykö multa mistä ne pisteet tietää onko niiden tarkoitus aueta vai mennä kiinni, mutta niin se mulle selitti, että niihin on nyt varastoitu ”hoitoa”, ja vaikutus kestää ainakin vuoden. En tietenkään tiedä oletko menossa niin aidolle kiinalaisen lääketieteen harjoittajalle, vai jollekin länsimaalaisempaa suuntautumista harjoittavalle, niissäkin on varmaan eroja. Mutta kyllä mä ainakin uskon että sillä on jotain vaikutusta.

    Eipäs muuta nyt. Voikaa hyvin!
     
  2. Anna.. Vierailija

    Keiju, ehdottomasti menet yksityiselle gynelle, jos siltä tuntuu. Aina on mun mielestä hyvä kysyä toiselta lääkäriltä mielipidettä. Mä koin, että vasta kolmas gyne otti mut ja mun tuhrut tosissaan ja se ensimmäinen oli vielä sellainen, joka toimii meillä täällä julkisella lapsettomuuslääkärinä. Me käytiin just tässä onnistumiskierrossa Väestöliitossa (siis tämä kolmas gyne) ja voin suositella lämpimästi, siellä oli varattu tunti ensikäynnille aikaa, oli siis aikaa jutella ja kysellä kaikenlaista, kun normi gynekäynti on se 15-20 minuuttia, niin se on niin järkyttävän lyhyt. Kuten Minni sanoi, se on vaan rahaa, go for it! :)

    Minni, toivotaan, että plan B:ta ei ikinä tarvi toteuttaa ja kai sun mieskin uskoo niin paljon onnistumiseen, että ei osaa vielä ajatella luovutetun sperman käyttöä. Minni, mä kans suosittelisin meneen heti sinne akupunktioon, kroppa tarvii kuitenkin aikaa sopeutua.

    Mihin Pimmu on hävinnyt? Entä M@ry? Mitä sulle sanottiin siellä käynnillä?

    Mä olen ajatellut, että aion kyllä ihan rehellisesti sanoa yrityksen kestosta ja siitä, että lapsi ei kaikille tule sormia napsauttamalla sitten, kun tämä raskaus joskus ulkopuolisille selviää. Siis en nyt mitenkään aio siitä paasata, mutta jos joku kysyy tai tulee puheeksi tai muuten luonnollisesti. Musta olisi ihan hyvä, jos ihmiset olisi enemmän tietoisia, että lapsia ei vaan tehdä ja yllättävän monet joutuu käymään pitkän ja tuskaisen tien sitä omaa hyvinkin yksinkertaista unelmaa tavoitellessaan.

    Neilikalle, hyvää työreissua! Mulle kävi kans niin syrjäkylän apteekissa, kun hain clomeja ja ne oli loppu ja sit se koko henkilökunta (noin 3 hlöä) ihmetteli sitä suureen ääneen ja katsoi mua suurinpiirtein nenästä varpaisiin. Sen jälkeen en olekaan asioinut siellä.
     
  3. Minni_ Vierailija

    Hyvää työreissua Neilikalle! Ja hyvä että apteekista löyty tavaraa... ja vielä halvalla :)

    Musta on hienoa että Anna aikoo olla avoin tuon yrityksen keston suhteen, jos se tulee luonnollisesti puheeks. Niin mäkin oon ajatellut olla, jos joskus tärppää. Paitsi jos joudutaan käyttämään luovutettua spermaa, niin sitä en kyllä mainostele, ihan vaan lähimmät saa sit tietää siitä. Mutta pitäis olla vaan niinku mun mies ja ei pitäis miettiä niin pitkälle.

    Mä tapaan tänään töiden jälkeen sellasia tanskalaisia "nettikavereita", vähän jänskättää. Me ollaan kaikki hoidossa samassa sairaalassa, vastaavalta tanskalaiselta sivulta oon bongannu ne. En oo kirjotellu siellä kun pari kuukautta, mutta ne tapaa ilmeisesti aika usein, ja kutsuivat mukaan joten mikä ettei :) Kyllä sitä uusia kavereita aina tarvii, varsinkin kun oon muuttanut ulkomaille.

    Mä oon nyt tän kaiken työvitutuksen keskellä päättänyt kuitenkin odottaa hieman että haen uutta duunia. Nyt kesällä ei oo kauheesti haussa paikkoja kun kaikilla on lomat tulossa, eli kärvistelen syksyyn asti ja katson sitten tilannetta. Ja riippuu sit ihan et miten hoidot ja työtilanne etenee.

    Mulla oli sellanen keskustelu mun pomon kanssa viime perjantaina, ja me juteltiin siitä miten harmi se on että en saanut sitä sisäistä paikkaa, vaikka kaikki tosiaan luuli et saisin sen. Mä rupesin sit pillittämään, kai tässä on muutenkin herkällä päällä. En onneks ulvonut, mutta kyyneleitä tippu, mutta pomo otti sen tosi mukavasti vaikka on välillä ollut aika idiootti. Sanoi että syksymmällä tulee meidän firmassa vaikka mitä paikkoja, ja hän tuntee paljon ihmisiä ja voi suositella mua ja auttaa mua jos löytyy sopiva paikka. Olihan se vähän noloa, mutta tietää nyt ainakin miten paljon mun työ mulle merkitsee!
     
  4. mminttu Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.05.2008
    Viestejä:
    30
    Saadut tykkäykset:
    0
    Moikka!
    Mä oon teidän juttuja lueskellut varmaan puolisen vuotta ja vaikka itsellä yritystä vasta vähän yli puoli vuotta takana niin otin härkää sarvista ja soitin ajan yleiselle lapsettomuuspuolelle. Tiiän että puoli vuotta ei ole aika eikä mitään mutta kun alusta asti mulla on ollut epäilyksiä että itellä ei ole kaikki kunnossa ja nyt menossa sellanen ihana loppumaton kierto niin parempi se on asiat selvittää.

    Kyselisinkin hyviä vinkkejä ekalle lääkärikäynnille. Mitä tutkimuksia kannattaa vaatia? Mitä kysellä? Ja mitä lääkkeitä kantsis pyytää siihen että menkat sais alkamaan ja kierrot tasaantumaan? Mulla myös saattaa olla ovuloimattomuutta joten siitäkin varmaan kantsii kysellä?
    Kiitos paljon vastauksista ja paljon plussatuulia teille kaikille! Täällä taustalla teitä tsemppailen.
     
  5. Anna.. Vierailija

    Moi mminttu, kerro vähän, minkälaisia epäilyksiä sulla on tai siis, mitä omasta mielestäsi on vialla? Epäsäännöllinen kierto ilmeisesti? Ja minne soitit ajan? Julkiselle? Ottiko ne sut vastaan, vaikka se vuosi ei ole vielä täyttynyt?

    Riippuu varmaan lääkäristä, mutta ensin ne saattaa antaa sulle terot, jotka tasaannuttaa kierron, niin että vuoto tulee, mutta ovulaation kanssa niillä ei kaiketi ole mitään tekemistä. Jos ovulaatioon halutaan vaikuttaa, alkuun tarjotaan varmaan clomeja. Jos clomit toimii, niin silloin tulee vuotokin normaalisti ja teroja ei tarvita. Clomien yhteydessä vaan usein tarvitaan seurantaultraa, tosin kaikki lääkärit ei sitä määrää.

    Tsemppiä sinullekin, ihan hyvä, kun lähdet selvittämään asioita ajoissa. :)
     
  6. Minni_ Vierailija

    Hei Mminttu!

    Puoli vuotta ei oo tosiaan kovin pitkä aika, mut jos oot vakuuttunut että jotain on pielessä niin hyvähän se on selvittää. Itse menin ekan kerran omalle lekurille kans jo 9 kk yrityksen jälkeen, ja se oli vissiin marraskuun alkua. Ja vasta nyt kaikki tutkimukset on tutkittu! Mä epäilin itselläni että ois jotain hormonihäiriöitä, kun saatto tiputella viikonkin ennen varsinaisten menkkojen alkua. Mutta yllätykseksi mun arvot oli suht normaalit, ja miehen spermanlaatu olikin sitten mielettömän huono. Nyt oon tyytyväinen että menin tutkituttaan jo aiemmin, ja "huijasin" ne 3 kk lekureille, koska nyt hoitoja odotellessa aika menee hitaaaaaaaasti ja tuntuu että tää elämä on ikuista odottamista.

    Netistä googlaamalla näkee aika paljon linkkejä tutkimuksiin, esim
    http://www.felicitas.fi/suomi/lapsettomuus/p_lapsettomuudentutkimukset.aspx
    Mutta erityisesti sulla kannattaa tehdä verikokeita missä tsekataan hormonit jotka liittyy ovulaatioon.
     
  7. Neilikka.. Vierailija

    Moikka. Ihanan aurinkoista!

    Minni, kerropa millainen tapaaminen teillä oli? Ja muista ilmoittaa heti kun tiedät koska olet tulossa meille päin...

    Mintulle (miksi ihmeessä nimimerkkisi tuntuu niin tutulta, oletko joskus kirjoitellut meillä?) - oletko tikuttanut ovista? Jos esimerkiksi olet, mutta et koskaan saa ovisplussaa, se on aika hyvä todiste että kierto ei toimi, ja ne voi ihan hyvin aloittaa julkisen puolisen prosessin ennen sitä vuoden rajapyykkiä.

    Heh, toi Annan klomi-reissu ei kuulostanut miellyttävältä. Mulla taas kun hain metuja, apteekin täti selosti ties mitä diabeteksestä ja näiden lääkkeiden käytöstä, kunnes sain sanottua johonkin väliin että mulla näitä käytetään kyllä muihin tarkoituksiin...
     
  8. Neilikka.. Vierailija

    Hienoa Anna, ja rohkeaa mielestäni, että aiot kertoa lapsettomuusongelmista myös muille kuin ihan läheisille jos tulee puheeksi. Jotenkin itselläni on sellainen olo, että tämä on noloa ja olisi hienoa sitten joskus letkauttaa vaan että satuinpa tulemaan paksuksi, mutta heti kun luin kirjoituksesi tajusin, että juuri noinhan meidän kaikkien pitäisi toimia. Hyvä että mulla on luultavasti erittäin riittävästi/liikaa aikaa totutella ajatukseen että sitten joskus voisin kanssa kertoa lapsettomuusongelmista avoimesti. Eihän tämän pitäisi olla mikään tabu. Ja toisaalta olisi kiva tuoda ihmisten tietoisuuteen sitä, että lapsettomuus ei ole pelkästään lähemmäs nelikymppisten ylipainoisten ja tupakoivien ongelma.

    Ja Keiju ihmetteli taannoin että meistä moni on niin avoimesti kertonut näistä jutuista perheessä appiukkoa myöten... Riippuu tietty perhesuhteista ja jos et tosiaan kaipaa edes liveystäviltä aina tukea, niin varmasti sulle hyvä. Mutta omalta kohdaltani voin sanoa että on ihanaa kun on tukijoukot takana. Ja esimerkiksi minä en ikinä ole oman äitin kanssa jutellut avoimesti seksistä yms, mutta silti oli ihan luonnollista kertoa tästä ongelmasta. Toki alkuun tuli eteen juttuja että sain raivareita, kuten jostain terveyslehdistä leikattuja tositarinoita muka kannustukseksi joissa joku kertoo että "lääkärin neuvo oli rakastella joka kolmas päivä ja se auttoi meillä" mutta kyllä se on nyt tajunnut että tässä ei enää pyhä henki auta. Tai ehkä vaan se voikin auttaa. No anyway, hyvät yöt!
     
  9. Anna.. Vierailija

    Huomenta, mä en vaan osaa irrottautua teistä ja täällä taas päivän aloitukseksi. ;) Neilikka, mustakin tuntui ihan samalta, että tämä on noloa ja mitähän ihmiset ajattelee, kun me ollaan näin epäonnistuneita, eikä onnistuta saamaan yhtä pientä vauvaa aikuiseksi, minkä tulisi olla maailman luonnollisin asia. Mutta nyt musta sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka epäonnistuneita me oltiin tai kuinka huonosti meidän kropat toimi. Minä ainakin olin aika sinisilmäinen siinä, että vauva tulee, kun ehkäisyn jättää pois. Tai siis toki mä olin tietoinen, että kaikki ei saa, mutta mulla oli jotenkin sellainen mielikuva, että joko sen saa melkeinpä heti tai sit siinä menee tositosi kauan, siis vuosia ja vuosia.

    Oletteko ikinä kuulleet puhuttavan miesten raskausoireista? Mä olen kuullut joskus ihan kerran tai kaksi, yhden tutun mies esim. lihoi hänen raskausaikanaan huomattavasti, samaan tahtiin siis kuin vaimo. :) Tai miehillä voi ilmetä outoja mielitekoja, pahoinvointia, ummetusta jne, kun nainen on raskaana. Mä luin tästä viikonloppuna netissä ihan muuten vaan, enkä mä mitään siitä puhunut miehelleni ja sitten, voitte kuvitella, että mä repesin tänä aamuna, kun mun mies sanoi, että onpa paha olo, että eilen illallakin kuulemma oli ollut ja se oli helpottanut syömällä vähäsen. Siis ei juma, mun miehellä, joka ei koskaan mistään valita, olikin yhtäkkiä paha olo, joka oli vielä helpottanut syömällä. Että mä nauroin katketakseni, vähän mun mies ihmetteli, tämä oli kyllä ihan paras päivänaloitus. ;) Tässä vielä linkki Tieteen Kuvalehden -sivuille, jos joku haluaa lukea: http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=157&a=960

    Hei Keiju, onko sulla mitään hömppämailia? Mulla olis yks juttu, mistä voisin maililla laittaa teille tuleen juttua.. Jos et halua laittaa tänne mailiasi, niin mä voin kyllä laittaa sitten omani, johon voit laittaa sen sun sit edelleen.
     
  10. mminttu Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.05.2008
    Viestejä:
    30
    Saadut tykkäykset:
    0
    Joo mä kirjottelen tuolla odotuspuolella teidän vanhassa ketjussa Lumikukan kanssa :D Siks mä tänne uskalsin kirjotella ku teidän silleen "tunnen" :D

    Elikkäs siis sain ajan siks ku taisin aika vakuuttavasti sanoa että mulla on ongelma ja mun on ihan turha odottaa se toinen puoli vuotta ja ajaa itteni hermoromahdukseen. Onneks se usko! Mut siis uskoisin että mulla on tuo ovuloimattomuus (oon tikutellut mutta en koskaan mitään täysin positiivista ole saanut) ja sitten varmaan vielä päälle pco. Miehen spermassakin luultavasti jotain vikaa koska hänellä ollut lapsuudesta saakka hyvin korkea verenpaine ja anoppikin on moneen kertaan mainostanut että kannattaa tutkituttaa miehen tavarat kun kerta vaikuttaa usein hedelmällisyyteen.
    Mutta kiitos vastauksista!
     
  11. Minni_ Vierailija

    Heips, vai että miehellä raskausoireita... kaikkea sitä kuulee!

    Mulla on nyt jotenkin taas sellanen pläääääh-kausi. Ei innosta oikein mikään. Aamulla väsyttää eikä huvita herätä ja työt ei vois vähempää kiinnostaa. Eilenkin oli vissiin ovis illalla, mutta molempia väsytti. Haluaisin vaan mennä peiton alle ja tulla pois sitten kun pääsen hoitoon, jotenkin tuntuu että tää lapsettomuus hallitsee mun elämää ja mun ajatuksia. Pitäis pysytellä pois täältä, mutta työtkään ei nappaa niin ei mulla oo muutakaan tekemistä.

    Tapasin eilen sellasia tanskalaisia tyttöjä netistä, ja meillä oli kyllä ihan mukava ilta. Meitä oli neljä, jotka on kirjotellu sellaselle tanskalaiselle lapsettomuus-palstalle. Tosin mä oon kirjottanut vasta pari viikkoa, enkä läheskään niin paljon kun tänne. Kaikki ne muut oli tosi pitkällä kaikessa, monet IVF:t jo takana, ja mulla oli ihan noviisiolo. Yksikin tyttö oli yrittänyt 6,5 vuotta, siitä 4 vuotta hoidoissa, takana vaikka mitä hoitoja ja neljä keskenmenoa, ja mitään varsinaista syytä ei oo löytyny. Puuuuh. Yks tytöistä jolla oli 3 inssiä ja 3 ivf:ää takana on sulkenut kaikki perheelliset tai raskaana olevat ystävät pois ystäväpiiristään, koska ei pysty katsomaan heidän lapsia/mahoja koska niistä tulee niin paha olo. Se tyttö jonka luona oltiin (takana 3 inssiä ja 1 ivf) kerto et sen siskolla on 3 pientä lasta, ja kun hän "joutuu" olemaan lasten kanssa tekemisissä (siskon kanssa on kuitenkin läheiset välit), hän ei ota mitään kontaktia lapsiin, ne on kuin ilmaa jos ne on samassa huoneessa.

    Mua rupes vaan ahdistamaan jälkeenpäin että toivottavasti musta ei tuu tollasta. Siis eihän sille voi välttämättä mitään, jos oikeesti on niin paha olo että joutuu käyttämään tollasta puolustusmekanismia. Mutta kauhistuttaa silti.
     
  12. Minni_ Vierailija

    Kukkuu? Missäs Pimmu on? Mikä fiilis Ericalla on? Entäs iipi?

     
  13. Minni taas... Vierailija

    Ja M@ry kans! Missä kaikki luuhaa? :D
     
  14. M@ry Vierailija

  15. Minni_ Vierailija

    No hyvä ettet oo hävinny... Mitäs sulle kuuluu?
     
  16. Neilikka.. Vierailija

    Oho minkälaisessa seurassa Minni on ollut. Hui. No onhan heillä toki rankkoja kokemuksia takana, mutta koita Minni nyt pysyä pinnalla tästä asiasta huolimatta. Mulla on kans sellainen olo että sinä olet meistä ehkä se, jolla lapsettomuuden tuska on eniten jokapäiväistä. Siihen on varmaan osasyynä epätyydyttävä työtilanne, mutta sen voin sanoa että onneksi teillä on miehen kanssa asiat niin hyvällä tolalla! Kohta rantalomalle lataamaan, eiks jeah!

    Ai Mary taustailee?! Tuu nyt ihmeessä mukaan, oon luullut että oot ajatuksien kanssa tauolla...

    Joo munkin on pitänyt pyytää Keijun sähköpostiosoitetta. En tosin yhtään muista mikä asia mun piti teille kaikille kirjoittaa, mutta ehkä se joskus välähtää mieleen. Se oli jotain aika fiksua (muistaakseni). Uskokaa tai älkää!
     
  17. Minni_ Vierailija

    Joo kyllä nää jutut valitettavasti on tosi paljon arkipäivänä mielessä. Toivottavasti meidän Thaimaanloma auttaa siihen ja pääsen vähän "karkuun". Ainakin yleensä lomien jälkeen mulla on parempi fiilis, ja toivon että se pitäis paikkaansa tänäkin kesänä. Nyt tuntuu että koko lapsettomana olemisen leima on niin iso, että se täyttää tosi ison ajan ajatuksista. Mutta minkäs teet... Onhan niitä "ajattele jotain muuta"-neuvoja tullu, mutta ei niistä oo mitään apua. Ja varmasti kun työtilanne on perseestä niin tääkin kriisi tuntuu isommalta.

    Vali vali. Sori....
     
  18. M@ry Vierailija

    Eipä ole ollut juuri sanomista...
    Jotenkin tuntuu ettei edes tuleva kesä saa mua piristymään, lanattaa pirusti tää parisuhde tai sen puute. 22.7. nähdään miehen kanssa seuraavan kerran. Ehkä mulle tulossa toi 30 kympin kriisi, lauantaina pitäis juhlia synttäreitä mutta kun ei huvita niin ei huvita. Se siitä...

    Saatiin kutsu keskus sairaalaan lapsettomuus polille mutta minkäs teet kun ei yksin mitään vauvoja tehdä niin sekin aika jouduttiin siirtämään joulukuulle. Olisin niin valmis pakottamaan miehen tulemaan kotiin mutta en oikein siihenkään viitsi.
    Onneks jollain menee paremmin, Onnea Anna!

    Sori tää negatiivinen lataus...
     
  19. Neilikka.. Vierailija

    Ai niin Maryllä oli toi välimatkaongelma... Äh, varmaan turhauttavaa.

    Huokaus täältäkin. Olin kyläilemässä yhden sukulaistädin luona, joka asuu täällä missä oon työmatkalla. Oli kiva ilta, mutta jotenkin kauhean raskas mieli, kun hän niin selitti kuuden lapsenlapsensa (eli mun serkkujen lapsien) elämää, ja kaikki kuulosti niin ihanalta. Ja sit koko ajan odotin sitä kysymystä että koskas me tehdään lapsia. Hän ja miehensä muistaakseni viime kerralla kysyikin sen, joten siksi ei varmaan nyt kysyneet. Silloin viimeksi vastasin jotain ympäripyöreää, mutta nyt olin päättänyt että en jaksa keksiä mitään, vaan sanon ihan asiallisesti että ollaan hedelmöityshoidoissa. Mutta ei sitä kysymystä nyt edes tullut. Ihan hyvä näin, mutta mulla on jotenkin fyysisesnkin tuntuisesti sellainen painon tunne rinnan alla, kun niin harmittaa. No kyllä tää tästä ohi menee. Hyvät yöt vaan.
     
  20. Neilikka.. Vierailija

    Hei ja avatkaa nyt joku se uusi ketju!
     
  21. -Vilkku- Vierailija

    Täällähän oli saatu ihania uutisia! ONNEA ANNAlle ja miehelle! Kyllä teille kaikille tuon plussan jo soisi! Auringonpaistetta kaikille..myös sinne risukasaan! Ericalle ylimääräinen halaus!
    Vilkku
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti