Ajatuksissa 6

[Katriina]

Heips taas,

tässä ennen kotiinlähtöä vähän kirjottelen. Tiputtelee, mutta ei paljon ja mitään kipuja ei oo. Keskenmenoon usein kuulemma kuuluu kova alavatsakipu ja selkäsärky sekä runsas vuoto. Mä yritän kovasti rauhotella itseäni, vaikka joka vessakäynnillä pelottaa.

Pahoinvointi tuntuu alkavan näin iltapäivästä. Meinasin äsken veskissä oksentaa. Pelkään, että homma pahenee päivä päivältä.. ja siihen ultraa on vielä viikko. Onneksi mä saan mennä sinne meidän keskussairaalaan ultrattavaksi, siellä ne tietää mun tilanteen etukäteen, ettei taas tarvitse alkaa selittää uudelle naamalle kaikkea.

Kerroin miehelle, että haluavat mut sinne tsekattavaksi ens viikolla ja ens viikolla siksi, että silloin varmaan voitais saada syke näkyviin. Mies siihen tuumas, että "ihan oikeestiko muka siellä on jo jotain järkevää..." Aika sulosta minusta=). Saattoipa tajuta, että minussa ihan tosiaan on ihmisen alku mahassa.

Pinja: saathan säkin varata yksityiselle ajan ultraan, niin mäkin oisin tehnyt ellei ne haluais tsekata mua vielä sairaalassa. Vaikka eihän se mitenkään onnekasta tietenkään tavallaan ole, että tällä tavalla siihen ultraan pääsen.

Mäkin tästä netin käytöstä oon suurinpiirtein kertoillut mitä surffailen ja ei siinä mitään ihmeellistä. Makselen laskut, luen sähköpostin ja käyn täällä keskustelemassa ja etsimässä aiheesta tietoa, enpä juuri muuta. Mutta mulla on netti myös töissä käytössä ja hiljaisempina hetkinä se on ajanvietteenä ihan ok. Mut täytyy tunnustaa, et mäkin oon jotenkin koukussa tähän palstaan. Sen sijaan missään chateissa mä en tykkää käydä.

Jaa, pitääkin lähteä kotiin. Onnea Vilkulle sinne gynekäynnille ja Ericalle vielä tsemppiä, toivottavasti tilanne rauhoittuu pian. Mä lähden nyt pahoinvointia lievittämään (miten???)

Ai niin siitä valkoisesta valheesta... eräst läheinen työkaveri kysyi koska leikkaus on ja äkkiseltään en keksinyt sanoa muuta kuin että se on ens viikolla kuten piti ollakin. Sanoin myös että pitää mennä vielä lääkäriin torstaina (kuten piti alunperinkin ja kuten pitää mennä nytkin, tosin toisesta syystä) Mitä ihmettä mä nyt keksin...

 

[minna78]

Hei kaikille. No se tapahtu sitten, mitä pelkäsin..........anteeksi. Nyt on niin paha olla, että en tiedä enään mitä teen. Tuntuu, että oisko helpompi lakata olemasta. Kaikkea hyvää teille kuitenkin, yritän kuitenkin jatkaa elämää ja totuttauta ajatukseen, ettei minusta tule koskaan äitiä. Halit kaikille ja kiitos vielä kerran!!!

 

[Katriina]

Voi että, Minna. Oon todella pahoillani. En oikein tiedä mitä sanoisin. Mut kovasti tsemppiä sulle!

 

[Erica:)]

hei taas.

Minnalle syvimmät pahoittelut!! *jaksuhaleja roppakaupalla* vaikka tuskin ne mitään sun surussa nyt lohduttaa...

Tulin nyt sitten itsekin sanomaan teille hyväiset, ainakin toistaiseksi.
Kerron hieman miksi näin...
Kirjoitin hänelle sen kirjeen. Kirjoitin kaikki ne toiveet, haaveet ja sen miltä musta tuntuu. Täysin avoinna ja haavoittuvaisena.

Hän tuli kotiin ja keskustelimme asiasta lyhesti. Hän oli edelleen sitä mieltä että ei ole moiseen lupautunut (mikä on ihan käsittämätöntä kuinka joku voi noin pyörtää puheensa) ja sanoi että oli suunnitellut häitä aikasintaan 1-2 vuoden päähän!! Mä romahdin tästä, sillä kuten olen teille kertonut, ei hän halua lasta eikä yrittää lasta ennenkuin ollaan naimisissa.

Mulla on lievästi sanottuna petetty ja huijattu olo. Lähdin ajelemaan ja selvittämään itkuisena päätäni. Ennen vielä kun lähdin, töksäytti hän inhottavasti että "jaa- naimisiin menemisenhän pitäisi olla iloinen asia. Ja nyt sä reagoit noin. Menee hetki ennenkuin uudestaa alan häistä puhumaan..."
Ei se tajunnu että en mä niistä häistä romahtanu, vaan siitä että nyt joudun siirtämään haaveitani tai joita luulin MEIDÄN HAAVEIKSI 2 vuodella. Se tuntuu tällä hetkellä ylivoimaiselta ja musertavalta, en tiedä pystynkö siihen. Mutta toisaalta mitä vaihtoehtoja mulla on?? En tiedä mistään mitään enää, niin pahalta tää nyt tuntuu. Nyt on oikeesti ne kaikki haaveet murskattu ja on ihan narri olo. En tiedä voinko antaa tätä anteeksi, ehkä joskus, nyt en ainakaan.

Pahinta tässä on se nöyryyttäminen, olen parhaalle ystävälleni sekä äidilleni puhunut että talvella aloitetaan yritys. (eli tein sen vaikka vannoin etten sanois mitään, mut äipän kanssa kun tulee juteltua kaikesta.) Nyt mulla todella nöyryytetty olo ja joudun selitelemään näille henkilöille että "eikun..." Toisaalta oma vika, mitäpä menin lörpöttelemään...

Kun ajattelen tulevaisuutta, tuntuu se kovin harmaalta, suuresta rakkaudesta huolimatta. Tää asia on nyt pilattu sekä naimisiin meneminen että perheen perustaminen. Pahinta tässä on nyt se, että ei auta vaikka hän nyt peruisi puheensa ja pysyttäisiin "vanhassa suunitelmassa". En halua tätä, jos toinen ei ole mukana jutussa täysillä. Tästä tuli nyt "juttu" ja kovin vaikealta tuntuu että tää homma unohtuu. En tiedä ymmärrättekö te mitä tarkoitan. Eli ihanasta ja kauniista asiasta on tullut ruma, jos niin voi sanoa?! En uskalla asiaa ottaa enää puheeksi ja hää-jutustakin tuli "issue", harmittaa ja itkettää koko juttu. Ihan kamalasti, tuntuu että hajoan...

Hyvää jatkoa teille, tulen varmasti vielä piipahtamaan silloin tällöin ja kulemaan kuulumiset sekä kertomaan omani. Oma haaveilu on siirettävä taka-alalle, valitettavasti.

Syksynjatkoa teille ihanat ja +++++++++++++++-tuulia toivotellen !!

E

 

[Anttuli]

Tämähän on aivan kauheaa! Taitaa kuulua niihin päiviin, jolloin ei kenenkään ois kannattanu nousta ylös.

Valtavat pahoittelut Minnalle keskenmenosta. Tuohon on niin hankala sanoa mitään kun ei ole kokemusta. Isohali, vaikka tuskin se paljoa lohduttaa.

Suuri hali myös Ericalle. Ei voi kyllä käsittää tuota sanojensa pyörtämistä. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu kun matto on veetty jalkojen alta.

Tuntuu niin pahalta, ettei osaa sanoa yhtään mitään.

 

[Vilkku]

...minä kun halusin tulla kertomaan hyviä uutisia lääkäristä mutta nyt se menetti kyllä kaiken merkityksen....
Voi Minna ja Erica!!! Molemmilla vaikeaa vaikkakin eri syistä ja ihan kyynelehdin täällä teidän vastoinkäymisten takia... Hiljaiseksi menee..
Suurimmat pahoittelut. Olette mielessäni.. Jaksamista ja auringonpaistetta!
ISO HALI molemmille!
Tulkaa käymään kun siltä tuntuu.
Vilkku

 

[Vanilla]

..sanattomaksi vetää. Olen todella pahoillaan menetyksesi vuoksi Minna. Sekä myös sinun Erica. Jaksamista molemmille. Kyllähän tuo molempien tilanne pistää miettimään asioita aivan eri kantilta.. ei osaa sanoa mitään fiksua ja lohduttavaa. Ja tuskin siittä juuri tässä tilanteessa paljoltikaan lohtua olisi.. Tulkaahan nyt kuitenkii jakamaan kuulumiset, kun siltä tuntuu ja jaksatte.

Vilkku : Mukava kuulla, että lääkärillä oli hyviä uutisia. Nauttikaa toisistanne, yrityksenne varmasti palkitaan.

Katriina : On varmasti kuitenkii helpottavaa, että pääset "tsekattavaksi" jo näin alkumetreillä niin saatte varmuuden, että kaikki on asukillasi kunnossa. Kuten uskon olevan =)

Mä kävin noin vuosi sitten työpaikkalääkärillä tämän astmani vuoksi ja hän (kuten jo muutamat aiemmatkii lääkärit) ehdotti siirtymistä vahvempaan yhdistelmälääkkeeseen - en muista nimeä. Tietysti suositteli ensin käyntiä keuhkolääkärillä. Mulla on oikeastaan alusta asti ollut liian huonot arvot näin nuoreksi ihmiseksi.. Kortisonipiipulla olen muutaman kerran joutunut hoitamaan keuhkojani pahimmissa ahdistuksissa (puhalsin tuolloin vajaat 150 pef-mittariin). En tosin viimeiseen 3-4 vuoteen.

Niin.. siis enhän mä tietenkään koskaan varannut aikaa keuhkolääkärille.. eikä mulle ole vaihdettu vahvempaa lääkitystä vaikka astmani sitä vaatisi, koska en ole sen eteen tehnyt mitään. Toisin sanoen, mä todennäköisesti leikin terveydelläni niin kauan kunnes jotain tapahtuu, joka saa avaamaan silmät ja ymmärtämään kuinka tärkeillä asioilla leikitään.. jos mä tietäisin, että vauvalla on mun vuokseni paha olla, mä tiedän etten antaisi sitä koskaan itselleni anteeksi. Mutta tähän saakka kaikki ovat ainakii vakuuttaneet, että kaikki on kunnossa. Ja siltä musta kyllä tuntuukii.

Ja mähän olen siis tupakoinut reilun kymmenen vuotta.. en tosin todellakaan nyt, mutta ennen kuin tiesin olevani raskaana. Mulla jäi tupakka pois heti, kun tein positiivisen testin. Muita tupakoitsijoita mun lisäkseni täällä ei tainnut ollakkaan..

Joop.. mulla ajatukset eivät nyt oikein tahdo pysyä koossa, joten jatkan jonain toisena päivänä..

Jaksamisia vielä toistamiseen Minna.. ja niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Älä menetä sitä. Yritä jaksaa tuskastasi huolimatta.

Ja Erica, toivottavasti asiat selviää parhain päin. Yritähän myös sinä jaksaa pettymyksestäsi huolimatta. Hurjasti halauksia !

-Vanilla-

 

[Daisy]

Huomenta!

Onpa täällä kurjia uutisia Oletko Minna hakeutunut erikoislääkärille noiden keskenmenojesi vuoksi? Erican puolesta harmittaa miehen käytös. En ymmärrä, miten olisit voinut ymmärtää väärin. Kaksi vuotta on pitkä aika odottavalle! Voi surkujen surku! Mietin omalle kohdalleni samaa ja se olisi kyllä melkoinen järkytys, en tiedä mitä siinä tilanteessa tekisi, kun ei tästä enää ainakaan enää nuorruta.
Yritä nyt tilanteen rauhoituttua ainakin puhua miehesi kanssa vielä, en osaa muuta neuvoa! Ymmärrän kyllä senkin, ettei varmaan tämän jälkeen tunnu enää samalta, mutta ajan kanssa tämäkin riita pikku hiljaa unohtuu, usko pois!

Mites Anttulin jännäilyt? Missä mennään?

Hieno hommeli, että Vilkulla kaikki kunnossa. Mitä siellä lääkärissä tehtiin? Siis jotain verikokeita? ultraa? Utelias siksikin, kun itselläni sama edessä ensi viikolla.

Tylsää aikaa tämä oviksen odottelu. Onneksi heti lääkärin jälkeen lähdetään pitkäksi viikonlopuksi mökille. On aikaa pöllytellä niitä peittoja ihan rauhassa.

-Daisy kp 10/27-29

 

[Anttuli]

Tulipa eilen kurja loppu kurjalle päivälle. Kaveri ilmoitti illalla, ettei olekaan tulossa tänään meille, mikä johtaa siihen, ettei muutkaan pääse kun olisivat tulleet tuon kaverin kyydissä. Joten vuorossa tylsä yksinäinen ilta kun tuo avokkikin menee taas joihinki kissanristiäisiin.

Onneksi Vilkulla on sentään kaikki hyvin. Minäkin ole utelias, että mitä tehtiin?

Huomiseksi ootetaan menkkoja. Koko eilisen päivän oli sellanen olo, että menkat alkais ihan minä hetkenä tahansa. Oli sellasta menkkamaista kipua ihan koko päivän. Sinänsä hassua kun yleensä se menee sillain, että vähän aikaa kestävä kova kipu -> menkat saman tien. Tuossa kun sitten päivän sitä ihmettelin niin enköhän nähnyt yöllä unta kahdesti(!!), että testasin plussan.

Taitaa vaan olla flunssaa pukkaamassa. Kuumeinen ja huono olo, muttei onneksi ole vielä ko lämpöä. Vois melkein köllähtää kirjan pariin jos olo siitä vähän helpottais.

 

[Katriina]

Hei tytöt,

Mä oon omasta puolestani kanssa tosi harmistunut Erican tilanteesta. Mä en oikein osaa tähänkään sanoa oikein mitään lohduttavaa. Mut pahoillani oon Erica sun puolesta. Tuu piipahtelemaan ja kertomaan kuulumisia kuitenkin, sit kun tilanne vähän rauhottuu.

Vilkku mäkin tahdon tietää kuin sun gynekäynti meni tai mitä siellä tapahtui? Kerro!

Vanilla, en muista ollaanko me koskaan edes juteltu tupakoinnista tai tupakoimattomuudesta. Onneksi en sitä tapaa oo koskaan opetellut. Meillä kotona poltettiin sisällä silloin ku mä olin lapsi ja uskon, et osaltaan mun astma johtuu siitä. Ja osan pistän Tschernobylin piikkiin... Mun PEF-arvot oli jotain 250 tai sinne päin koko ajan, kun mun astma diagnosoitiin 10 vuoden hengenahdistusten jälkeen! Nyt mä puhallan sen keskimäärin 480, mikä on melko lailla huipputulos mun kokoiselle ja ikäiselle.

Mulla ei koskaan ollut edes omaa PEF-mittaria, mutta tän salamatkustajan takia hommasin ja maksoin itseni kipeeksi, yli 30 euroa yhdesta muovinkappaleesta! Uskomatonta. Mut, se on terveyden eteen. Ja vitamiineja ostin myös, jotta saan sitä kuuluisa foolihappoa ja muuta tarpeellista, mutta ei A-vitamiinia (olen opiskellut raskaudesta kovasti...)

Mä nyt sitten sain varattua neuvola-ajan. Siis se on vasta 25.9! Uskomatonta, siis olen jo mielestäni aika pitkällä raskauden kanssa, kun ekan kerran pääsen neuvolaan. Siis se on jo 10. raskausviikko sitten. Jos oisin päässyt sinne, minne ekana vahingossa soitin, niin se ois ollut 13.9. kun ehtivät ajankin antaa ennen kun tsekkasivat missä asun =). Hassua tässä on se, että se mun terveydenhoitaja on sitten samainen, jolla oon itse ala-asteikäisenä kouluterkkarilla käynyt=). Se on hyvä juttu tai sitten huono. Jotenkin minusta "nolompaa" mennä tän asian kanssa sille, jolla oon lapsena käynyt.

Anttuli, noi sun "oireet" kuulostaa lupaavilta. Toivotaanhan, että ne menkat ei tuu. Mulla ainakin on peukut ja isovarpaatkin pystyssä sun puolesta!

Muuten, onkos Vanillalla tai Pinjalla ollut sellaista, että oireet yhtäkkiä loppuu hetkeksi? Että tulee sellainen pelottava tunne, että nyt se on ohi! Mulla on ollut tänään kovin oireeton päivä ja edelleen hulluna pelkään sitä kaikkein pahinta. Jotenkin pitäs pystyä rentoutumaan, mutta miten.

Mä jatkan töitä, onneksi on viikonloppu. Niin, ja myös mulla on tulossa yksinäinen ilta, koska myös mun mies on taas jossain kissanristiäisissä. Sais olla kotonakin joskus. Mut eilen se jotenkin näytti tajunneen tän tilanteen todellisuuden ja oli todella huomaavainen mua kohtaan. Kiinnitin oikein huomiota poikkeukselliseen käytökseen.

Mut pitemmittä puheitta, palailen varmaankin iltasella. Ku oon eka siivonnut. Plaah.

 

[Vanilla]

Käväisin täällä jo aamulla tarkistamassa tilanteen ja kirjoitinkii pitkät pätkät niitä näitä ja kun olin lähettääs viestiä, niin kaikki katosi (oikeesti todella ärsyttävää).. joten katsotaas miten nyt käy.

Vapaapäivää siis vietän. Huomenna ois viel työpvä. Onneksi tosin lyhyt päivä, ainoastaan 4 tuntia. Ja töiden jälkeen pitäisi lähteä ajelemaan kohti meidän perheen vapaa-ajanviettopaikkaa, siel juhlitaan huomen illal Venetsialaisia. Iso mukava porukka kokoontuu meren rannalle hyvän ruuan, juoman, karaoken ja tanssin merkeissä. Ja paljon tottakai lyhtyjä ja ulkotulia palamassa ulkona. Toivottavasti tänä vuonna ei sada.

Katriina.. no sinähän hyviä arvoja puhallat. Mulla ne on ollut koko ajan 350 paikkeilla (joka on ikäiselleni ja kokoiselleni aivan liian vähän), vaikka parhaani yritän siihen mittariin puhista.. lääkärit toteaa vain aina etten yritä tarpeeksi ja siinä he ovat olleet kyllä väärässä. Mun pitäisi nyt oikeesti ryhdistäytyä ja tehdä asialle jotain ! Mä olen aina ollut todella saamaton, kun on mun omasta terveydestäni kyse. Muita olen kyllä heti pienimmästäkii asiasta patistamassa lääkäriin.

Tupakoinnista vielä.. mun ei ole tehnyt edes mieli polttaa, vaikka ystäväpiirissäni polttavat kaikki. Sekä isäni, veljeni ja veljeni kihlattu, ystävistäni suurin osa.. Olen tällä hetkellä niitä harvoja, joiden ei tarvitse laittaa rahaansa tupakkaan. Ja todellakin yritän/tahdon lopullisesti päästä tavastani eroon. Pelkään vain, että kun vauva on syntynyt ja ensimmäisen kerran pääsen irtautumaan (johon saattaapi mennä tovi), niin repsahdan ainakii maistamaan. Todellakin siis toivon ettei näin käy.. Niin ja mieheni on lopettanut tupakoinnin myös tullessani raskaaksi. Hän piti asiaa aivan luonnollisena. Suloista taas kerran.. On hän aikas huomaavainen, pienistä asioista sen huomaan.

Ja tuosta oireettomuudesta. Kyllä, olin tuossa jokin aikaa sitten mielestäni aika pitkäänkii oireeton ja mielessä tosiaankii käväisi, että onko tuolla masussa nyt ihan aikuisten oikeasti jotakin elämää vai kuvittelenko vain.. mutta kyllä siellä on =) Monta pitävää todistetta asukista on. Ja nyt jännät "nippailuoireet" sekä paineen tunne masussa ovat palanneet (johtunevat kohdun kasvamisesta?) sekä rinnat ovat kasvaneet aika tavalla ja tuntuvat älyttömän raskailta !! Mieheni on tästä rintojen kasvusta oikein mielissään (vaikkei entisissäkään kuulemma mitään vikaa ollut!). Niinpä niin.

Älä Katriina turhaan stressaa asian vuoksi, masussasi on varmasti kaikki oikein hyvin. Tämä kaikki vain kuuluu tähän raskauteen, epäilyksetkin koko asiasta. Välillä tuntuu, että oireet vain lisääntyvät ja välillä ei tunnu miltään. Luulisin sen olevan aivan normaalia.

Entäs Pinja ? Millaisia tuntemuksia sulla ?

Anttuli.. tosiaan, sun oireet kuulostavat lupaavilta !! Myös minä pidän peukut ja varpaat ylhäällä puhaltelen hurjasti ++++++++++++++++++ !! Voi kun olisi ihanaa jos plussaisit =) Ja pidähän flunssa loitolla.

Daisylle paljon kynttilänvaloa ja laatuhetkiä lääkärikäynnin sekä oviksen odotteluun !! Odottavan aika on pitkä.. mutta ajan voi käyttää laadukkaasti hyväkseen, mielikuvitusta käyttäen =)

Vilkku, myös mua kiinnostaa mitä lääkärissä tehtiin ja mitä hän sanoi ??

Viikonloppuja naiset..


-Vanilla-

 

[Daisy]

Iltapäivää tytskyt,

Mä sain oman mittarin (ja höyryhengityspullon) sairaalasta ilmaitteeksi silloin, kun mun astma todettiin. Mulla PEF -arvot huitelee kanssa jossain 450-490 välillä ja lääkäri sanoi, ettei alle 400 sadan saisi mennä. Kannataisko Vanilla sun ihan varoiksi mennä keuhkolääkärille. Huolestuin vain, että saako pikkuisesi tarpeeksi happea. Mä luin hiljattain vihkosia, joita sairaalasta sain aikoinaan (astma ja raskaus) ja siellä korostettiin sitä, että sairaus pitää olla hyvin hoidossa raskauden aikana, eikä lääkkeitä saa missään tapauksessa mennä omin päin vähentämään. Mulla hoitona Pulmicort ("Lääkkeen käyttöä erityisesti raskauden alkukolmanneksen aikana vältetään turvallisuussyistä. Imetyksestä lääkkeen käytön yhteydessä kannattaa neuvotella lääkärin kanssa.
") ja avaavana Bricanyl ("Lääkkeen käyttöä etenkin raskauden alkupuolella vältetään turvallisuussyistä. Lääkityksen aikana voi imettää tavanomaisia annoksia käytettäessä.
") Mulla oli aikaisemmin käytössä Beclomet ("Lääkäri arvioi lääkkeen tarpeen ja sen mahdolliset vaikutukset sikiöön. Imetyksen aikana lääkettä voi yleensä käyttää normaaliannoksina."), mutta jostain syystä meidän työpaikkalääkäri väkisin määrää mulle aina tuota eli taitaa AstraZeneca sponssata paremmin... Mä olen kanssa oman terveyden suhteen aika saamaton, mutta muita kyllä patistamassa aina hoitoon. Nyt olen onneksi saanut gynen ja hampulääkärin tilattua, vielä pitäisi varmaan itsekin mennä oikein keuhkolääkärille.

Mä en ole myöskään itse ikinä polttanut, mutta äiti tuprutteli sisällä aikoinaan, että voihan se astma olla siitäkin. Toisaalta iskän suvussa noita keuhkosairauksia on, että voihan se olla, että on vaan saanut huonot geenit. Luin jostain, että astma ei periydy lainkaan niin helpolla äidiltä lapsille, kun isältä lapsille. Hyvä näin, mies kun on meillä terve kuin pukki ja omaa hyvät veriarvot yms.

Ai niin Venetsialaiset on tosiaan jo tänä viikonloppuna, mä olin kokonaan unohtanut. Meillä on naistenilta tänään, mennään porukalla syömään ja jutellaan tyttöjen juttuja! Yksi kavereistani ilmoitti taasen olevansa raskaana, joten vauvoistakin tulee varmaan höpöteltyä! Voi kun kohta voisin liittyä siihen porukkaan!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Daisy

 

[Minni]

Heippa kaikille pitkästä aikaa! Olin elokuun alun lomalla, sitten sen jälkeisen viikon tein 12-tuntisia työpäiviä (kun ei lomalla kukaan tee mun hommia, ne vaan kasaantuu) ja nyt tän viikon oon ollu kipeenä. 6 päivää kuumeessa, kurkku ihan kamalan kipeä. Mä oon ollu tosi hankala, valittanu kaikesta ja pidän kamalaa sotkua, koko kämppä on ihan ällöttävä. Onneks poikakaveri on ollu ymmärtäväinen, hakenu mulle hömppäelokuvia vuokraamosta, ja yrittäny siivoilla.

Lueskelin kaikkia teidän juttuja ja olipa ihanaa nähdä että Pinjalla ja Katriinalla on tärpännyt!!! Ihan kamalasti onnea Mä oon aivan vihreä kateudesta!!!!

Ericalle kamalasti tsemppiä!!! Kuulosti siltä ettei riita alkanu mistään isosta jutusta, kun et sitä maininnu, niin luulis et sen voisi sit selvittää. Yleensä sitä vaan paisuu asiat, ja kaikki menee sellaseks mököttämikseks. Ja varsinkin jos säkin raukka oot ollu kipee. Toivottavasti saatte pian asiat puhuttua, ja harrastettua hyvää sovintoseksiä

Katriina, oon tosi ilonen sun puolesta, kun sulla oli noita vastoinkäymisiä ton endon kanssa ja kaikki vaikutti harmaalta. Jos se leikkaus peruuntuis, ja et halua kertoa raskaudesta vielä, niin keksisin varmaan jonkun valkoisen valheen että sitä joudutaan siirtämään. Jotain et ne haluaa tarkkailla sun tilaa vielä vähän enemmän... öh... tai jotain.

Ja Katriina ja Pinja, teidän poikakaverit tarvii varmasti aikaa sulatella tätä asiaa. Teille toi raskautuminen ei oo ollu varmaan niin suuri "yllätys" kun niille, varsinkin kun me tytöt mietitään näitä hommia koko ajan ja ollaan enemmän varauduttu ajatukseen raskaudesta. Ja ollaan mietitty ja haaveiltu kaikista käytännön asioista jo etukäteen. Raskausoireet, neuvolat, vauvat, vaipat, unettomat yöt tms. Siitähän me tässä ketjussa haaveillaan Ollaan ikäänkuin jo ajatuksissa valmiina siihen "seuraavaan vaiheeseen". Ainakin mä oon valmiimpi kun mieheni....

Oon yrittäny upottaa tota vauvakuumetta hieman häähössötykseen. Olin lomalla kaksissa häissä, niin se sai pientä hääkuumetta aikaan. Ja oon sitten valinnut kutsut ens kesän häitä varten... Mulla on paniikki koska ostin hääpuvun viime vuoden joulukuussa (oli tarjouksessa....) ja nyt oon sit lihonu 4 kg ja se ei mahdu päälle. Ihan kun pelkkä lihominen jo ei valmiiksi v**uttaisi. Mutta toisaalta on sitten syy ruveta kunnolla kuntoilemaan, kunhan joskus paranen tästä kamalasta flunssaviruksesta.

Mä oon kans lopettanu Dianet, ja ainakin ekat menkat tuli ajallaan. Pari näppylää on tullu, mutta haluan että kroppa on sit puhdistatunu hormoneista, ja et pääsen ovuloimaan oikein kunnolla sit kun mies joskus on valmis vauvapuuhiin. Toistaiseksi on puhuttu että häiden jälkeen. Saa nyt nähdä.

Halit kaikille!

 

[Anttuli]

Minnille pikaiset paranemiset! Johan sie olet karmean pöpön saanu ko viikon melkeen joutunu kärsimään sängyn pohjalla. Hui!

Hmm. Aloin miettiin tuota Daisyn sanomista astman periytymisestä. Isälläni on paha astma (ja silti vetää tupakkaa ko viimestä päivää) ja tuolla avokillani on astma. Ei siis ole poissuljettua, etteikö meän tuleville tenaville vois tulla astma..

Tuosta tuli mieleen kaverin tyly tilanne. Kaveri on aina ollu eläinrakas ja niillä on ollu yhen jos toisenlaisia öttiäisiä. Kaveri on kyllä allerginen elukoille, mutta rakkaus eläimiin on ollu suurempi. Sitten hän tapasi miehen, joka kans on hyvin eläinrakas, joten heillä on aikamoinen eläintarha kotonaan. Nyt jotain kuukausi sitten heän lapsellaan on todettu astma, joka luultavasti on eläinperäinen.. Ei kyllä käy kateeksi, mutta eihän siinä voi muuta ko laittaa lemmikit pois.

Kerkesin tässä jo tuota omaa rakastani pelotella, että entä jos.. Kun meinasi, että voinhan mie ottaa pari olutta nyt. Meinasin, että en taija uskaltaa ennen ko on nuo menkat alkanu tai varmistanu muuten (tekemällä testin). Hyi että. Kammottaa oikeasti itelläki tuo mahdollisuus. Mutta eiköhän ne menkat huomenna ala.

 

[Vilkku]

Heissulivei,
vai että kiinnostaa noin tuo gynen käynti?! =) No, siis mietin jo valmiiks mitä kaikkee mun pitää muistaa sanoo ja sit siinä keskusteltaessa unohdinkin sit puolet ja senatkin tais mennä sakasin siinä hermostuneisuudessa..Mut lääkäri oli rauhallinen ja kirjas ylös kaiken mitä sanoin ja kyseli vähän. Sit kun pääsin tutkimuspöydälle niin muistu sit loputki murheista mieleen ja sain nekin kerrottua. Rinnoissa ei ollut nystyröitä/pallukoita tai muutakaan huolen aiheita (ja voi että sitä tunnetta taas kerran kun makaa siinä alapää paljaana ja rintaliivit kaulassa toisen katseen alla...EN VIELÄKÄÄN TAJUU HEITÄ JOTKA HALUU MIESGYNELLE!!!-Mulla siis nainen - aina). Sit gyne teki perusteellisen sisätutkimuksen ja kyseli siinä painellessa aikas kovaakin. Totesi sit vaan et ei oo endosta merkkiäkään et kaikki tuntu puhtaalta ja ettei ois voinu painella niin kovaa jos ois endoo... (Jälkeenpäin kyl mietin sitä et kun monet sanoo ettei endoo aina voi löytää sisätutkimukses tai edes ultras et miten se oli asiasta niin varma) mut kai mä tarvin kuulla et "en näe mitään estettä raskautumiselle" ja luotan siihen toistaiseksi. Femedassa missä kävin käy vissiin vähän enemmänkin noita lapsettomuus-ongelmista kärsiviä joten haluan uskoa että hän tietää mistä puhuu. Lähetteen sain sit viel verikokeeseen missä otetaan toi kilpirauhasen toiminta-koe niin saan selville ettei se aiheuta hormooni-häiriöitä ja sitä kautta vaikeuta raskaaksi tulemista. Sanoi että se on peritytyvää muttei usko minulla olevan sitäkään koska ovuloin ja kierto on kuitenkin noinkin säännöllinen. Mutta, kyllä helpotti tuo käynti! Tuntuu kuin olisi parantunut jostain pahasta sairaudesta, niin paljon olen näitä miettinyt ja pelännyt. Katsotaan nyt sit jos vaan yrittäis stressittä yrittää sitä vaavelia. Karvaturrin hankinta saa nyt odottaa vähän aikaa. Miehelle oon taas vähän puhunut häiden järjestämisestä ja sanoin et mitäs jos tammikuus pidettäis kun paikkoja helpommin saatavilla ja jos vaik raskautuisin heti niin en olis silloin vielä niin valtava ja toisaalta jollen raskaudu niin sit ois ainakin jotain muuta mieltä kohottavaa. Mies kuitenkin mietti et eiks toukokuus ois hyvä... Noh katotaan...Saa siis tässäkin asiassa odotella...Ja sehän on niiiiin mukavaa,hehe...

Anttuli, mul kramppaa jo sormet ja varpaat sun plussaamiseksi!!! Päästä meidät jo piinasta!!! +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Vieläkin ajattelen Ericaa ja Minnaa... Ahdistaa kun ajattelee miten itse toimisi noissa tilanteissa.... Ja Erican ajatukset liippasevat kuitenkin niin läheltä - muistan kun itsekin jouduin miettimään sitä et rakastanko miestäni tarpeeks siinäkin tilanteessa jos hän ei haluakaan lapsia ja myös et jos hän koko ajan siirtää yrityksen aloittamista niin haluanko odottaa ja miten kauan. Joskus kun ahdistaa ja omatkin ajatukset menevät sekaisin eikä tulevaisuuteen osaa selkeästi katsoa on hyvä antaa itselleen aikaa ja luvan pohtia asioita omalta kantilta. Muistakaa tytöt: "Jokainen on oman elämänsä toimitusjohtaja." Eli älkää aiheuttako konkurssia!=)

Nyt katsomaan Kova laki. Ai niin, katoitteko eilen Teharin???!!!! HUI KAUHISTUS! Eihän se vaaan jääny tauolle?!!! Ja ai niin, huomenna alkaa mul ovis-tikutus....+++++++++++++++mulleki=)
Vilkku kp.15/29-34

 

[Minni]

Multakin rutistukset Minnalle!!!

Tulin ihan vaan vilkaisemaan näin yömyöhällä että onkos tänne tullu uusia juttuja Katottiin tossa leffa, ja mies kuorsaa sohvalla. "Raukalla" on krapula kun oli eilen firman kustantamana Madonnan konsertissa (asumme siis ulkomailla Mä olin NIIIN kateellinen, kun oisin halunnu sinne loppuunmyytyyn konserttiin.

Kun oon ollu koko viikon kipeenä ja yksin (ja yksinäisenä) kotona, niin sain hirveen itkuhepulikohtauksen kun mies kysy et voisko se lähteä poikien kanssa baariin. No, se jäi sit mun luokse, ja sain sitten vihdoin huomiota (viikon kohokohta on tosiaan ollu että saa kattoa leffan jonkun kanssa, juhuu). Tuli vähän huono omatunto että jarruttelin hänen rientojaan, varsinkin kun olen yrittänyt ajatella että sen pitää saada mennä nyt, ettei sitten joskus vauvan kanssa tartte niin paljon. Itteäni ei vois vähempää diskot kiinnostaa, mun kaveritkin on suurin osa pariutuneita, osa naimisissa ja osalla jo lapsia. Eli tämäkin saattaa selittää että mulla on toi vauvakuume vähän aiemmin päällä.

Tosta gynestä... Mulle se on oikeestaan ihan sama onko se nainen tai mies. Paitsi mun nykyinen "oma" lääkäri on aika hyvännäköinen kolmevitonen lääkäri, sen kanssa oli hieman vaivautunut olo vaikka lekuri olikin hyvin asiallinen. Vaan sellasen nuoremman kanssa rupee miettimään et voi ei ois varmaan pitäny sheivata puska vähän paremmin... Eli mieluiten haluisin jonkun asiallisen keski-ikäisen sedän tai tädin. Oikeestaan mun kamalin gynekokemus on ollu nainen, sellanen vanha akka. Mä olin aika nuori ja halusin uusia pillerireseptin. Tämä noita-akka teki sitten ihan "standarditutkimuksen" ja ihan mitään ennaltavaroittamatta laittoi sitten rasvatut sormensa mun takapuoleen!! Mä olin ihan shokissa, ja jos se ei ois ottanu niitä pois ja lopettanu tutkimusta niin olis tehny mieli huitasta jalalla päähän kun se sen pää oli siinä jalkojen välissä. Varsinkin sillon nuorempana kun ei toi seksielämä ollut niin uskaliasta, peiton alla lukiopoikaystävän kanssa, niin se että vanha akka laitto sormet takapuoleen oli aika extreme kamala kokemus. No, nykyään se huvittaa. Mutta en kyllä usko että kukaan mies tekis niin ilman mitään varoitusta!

No, mä laitan vielä kamomillateetä. Mun kurkku on vielä ihan kipeä ja täynnä valkosia länttejä, mutta kuumetta ei oo onneks enää pahemmin.
Vihdoinkin valoa tunnelin päässä

(ja se ei ole vastaantuleva juna... no moro nyt on vähän väsyneet jutut...

 

[Anttuli]

No nii, se ois kp 29/28 ja vielä ei ole mitään tapahtunu. viime kierrossa ne alko näihin aikoihin tai vähän aiemmin vielä.

Piti nousta viemään mies talkoihin. Parka ite oli varmaan vieläki humalassa eilisen piletyksen jälkeen. Silmät ristissä mulla ko piti herra vielä käyä yöllä hakemassa kaupungilta. Joten jos sitä lähtis vielä hetkeksi peiton alle.

Päivällä jos tilanne on pysyny samana nii vois hipsiä sinne apteekkiin..

 

[Vilkku]

++++++++++++++++++++++++++++++++++puhaltelen Anttulille!!!!!! Tuu sit HETI kertomaan! Tuun taas kattoo tilannetta myöhemmin.

Mulla aktiivinen aamu; suoraan sängystä lenkkipolulle, sit rentouttavaa pilatesharjoittelua (josta olen nyt päässyt jo vähän kärryille), sit siivousta ja nyt alotetaan miehen kanssa etuterassin laattojen saumoitus... Ihana päivä taas! Ovistikussa haalea viiva eli pari päivää varmaan menee...
Vilkku

 

[Anttuli]

Siihen tuli viiva. Heikko, mutta täysin selvä viiva..

Menempä takas peiton alle parkumaan..

Oi elämä..

 

[Vilkku]

Siis plussa-viivako??!!!! =) =) =) =) Kun noit testejä on niin monia eri..
Siis saanahan jo onnitella?!!!!! ONNEA!!!!!!!!! Ei voi olla totta!!!! Wautsi tätä meijän ketjuu!!!!! Koskas kerrot miehelle? Kerropa mitä sanoi? Kyllä monen masentavan päivän jälkeen tuollaisia uutisia on mukava lukea!!!
HALI!
Vilkku

 

[Anttuli]

Joo, ihan oikea plussaviiva.. Eikä se siitä näytä katoavan vaikka sitä kuinka tuijottais.. Ei oikeastaan tiä itkeäkkö vai nauraakko. Tai no, teempä kumpaaki..

Miehen pitäs tulla tässä johonki aikaa talkoista. Oon laittanu muutaman oluen kylmenemään ja ajattelin iskeä pullon kouraan ja kertoa uutisen. Kun en mie ihan oikeasti uskonu, että toisesta kierrosta vois tärpätä. Varsinki ko tulkittin tuota erhesuunnittelusivujen raskautumistaulukkoa niin, että vasta kolmannessa kierrossa ois se 20% mahollisuus..

Ei hyvänen aika.

Kyllä me vielä sinutki Vilkku saahaan plussaamaan. Ja Daisy.

 

[Daisy]

No huh huh, jopas nyt alkoi plussia plopsahtelemaan meidän ketjuun!!! Voih ja oih.... hurjasti onnea munkin puolesta! Tuu kertomaan heti miehes reaktiot sitten!

 

[Minni]

Kauheesti onnea Anttulille!!!!!! Ihanaa!!!!

 

[Anttuli]

Nooh, pikaisesti poikkean.

Annoin tuolle tulevalle isukille oluen käteen ja sen jälkeen tuon testin ja testin tulkitsemisohjeet. Kysy, että onko tässä sitte kaks viivaa?(selvästi näkyvät, toinen vaaleampi ko toinen). Sain paruttua, että nii minusta näyttää. Toinen vaan naureskeli ja anto ison halin. Ei varmaan oikeen tajunnu koko juttua kuten en tajua oikeastaan itekkään. Koko ajan vaan ootan menkkojen alkua.

Mutta nyt saunaan ja takas nukkumaan. Piti ottaa päikkärit ko oli aivan uskomaton väsy. Nytki väsyttää, mutta pakko hetkeksi oli nousta ylös.

 

[Vilkku]

Oi Anttuli! Ihanaa! Mäkin haluun päästä +aa kattomaan!!! Kateudesta vihreänä täällä haaveilen;-) Ja mies ihmettelee kun juoksen koko ajan koneella ja hymyilen....
Mekin mennään saunaan...
Huomiseen, Vilkku