Hae Anna.fi-sivustolta

Ajatuksissa 8

Viestiketju osiossa 'Lapsettomuus' , käynnistäjänä Anna.., 31.07.2008.

  1. ultravee Vierailija

    Meillä eletään kans viikot pääasiassa etäsuhteessa, työn ym. taloudellisten seikkojen takia. Samasta syystä meillä on adoptiovaihtoehto poissuljettu :( Kun ei olla naimisissa eikä edes samassa osotteessa, ja ainakaan Interpedia ei edelleen ota vastaan uusia yksinäisten hakemuksia.. lisäks varmaan mun työttömyys ois kuitenki siihenki esteenä. Samaan aikaan ei myöskään käsittääkseni vois olla hoidoissa ja hakemassa adoptioo. Ja tuntuu sekin kurjalta että vuoskausia syynätään, vahdataan ja arvioidaan oonko joidenki virkailijoiden mielestä riittävän hyvä vanhemmaks.. vaikka onhan se tietysti lapsen etu että tutkitaan tarkkaan, ei siinä mitään.. mutta silti tällä hetkellä tuntuu että hoidot ois se noista helpompi, halvempi ja nopeempi tie, jos nyt vaan onnistus...:S
     
  2. [email protected] Vierailija

    jotenkin mustakin tuntuu tuo adoptioasia kaukaiselta, mies aina sanoo että jos ei muuten niin sitten adoptiolla mutta mä en ole siihen vielä ajatuksia tuhlannut. Se on sitäpaitsi niin kallista ettei tällanen normi työntekijä ja valtion duunari asuntovelalliset siihen edes kykene. Ja jotenkin varmaan muutenkin niin monimutkanen asia kaikkine syynäyksineen että haluan vielä olla tietämätön niistä ja pitää kauniita vaaleenpunasia kuvitelmia omasta lapsesta yllä...
     
  3. Minni80 Uusi jäsen

    liittynyt:
    30.06.2006
    Viestejä:
    895
    Saadut tykkäykset:
    0
    On se adoptio varmasti rankka prosessi, oon lueskellu joskus täkäläisiä sivustoja. En tiedä minkälaiset säännöt Suomessa on, mutta täällä ei saa olla adoption tietyssä vaiheessa enää hoidossa, alkuvaiheessa kyllä. Mutta toisaalta, se on jotenkin "varmempi" tapa saada lapsi hoitorulettiin verrattuna. Siis sit kun luvan saa, niin on kysymys vaan ajasta et milloin sen lapsen saa, vaikka aika onkin pitkä.

    Mä oon miettinyt tosta raha-asiasta, että on varmasti myös kallistakin, mutta koko summa ei tuu maksettavaks kerralla, ja siihen saa myös tukea. Jos se ois meille ainoa vaihtoehto (hoidot ei tuottais tulosta) ja kun ei haluta elää lapsetonta elämää, kyllä ne rahat järjestyy vaikka asunnon myymällä ja muuttamalla vuokralle, tai sukulaisilta / pankista lainaamalla. Veikkaisin että ne henkiset haasteet on taloudellisia suurempia, varmaan hirveetä jos koko ajan joutuu todistelemaan että ois hyvä vanhemmaks. Mut sekin riippuuu varmasti minkälaisia yhteyshenkilöitä saa käsittelemään omia asioita.

    Me ei olla hirveen aktiivisesti mietitty tota adoptiota, mutta on se ajatuksena taka-alalla. Noin puoli vuotta sitten miehellä oli hirvee työstressi, ja mietittiin et mitä tekis. Ihan adoptiota ajatellen sairasloma ei tullut kyseeseen, koska kuulemma monessa aasian maassa psyykkiset ongelmat on todella tabu ja voi estää adoption. Mutta onneks se miehen tilanne parani juttelemalla pomon kanssa, sanoi pomolleen että nyt pitää hiljentää työtahtia (se teki jossain vaiheessa 60 tuntisia työviikkoja).

    Mutta pidän noi ajatukset taka-alalla, toistaiseksi haaveilen kanssa "ruusunpunaisesti" isosta mahasta, synnytyksestä ja omasta biologiseta lapsesta :)
     
  4. [email protected] Vierailija

    Niin tuskin se rahasta sitten siinä vaiheessa kii olis jos se olis se viimeinen vaihtoehto. Talon myynnistä tuskin kauheesti hyötyis koska kuitenkin asuntolainaa on jo maksettu vuosia ja sitä myöten asumiskulut pienenee ja tarvis sitä sitten myynnin jälkeenkin asua jossain ja vuokrat on huipussa. Ja mä olen niin mukavuuden haluinen että haluan asua "mukavasti ja väljästi". En tiedä, typerää ajatella vastakkain raha ja lapsi, lapsi ja raha. Jo nää hoidotkin on niin kalliita että. Onneks mulla on noi koiralapset ;)
     
  5. Katriina _ Vierailija


    Mä kävin täsmälleen samanlaisen taustan kanssa aikanaan yksityisellä, joka sitten kuitenkin laittoi minut julkiselle puolelle tutkittavaksi ja vasta sieltä sain ajan laparoskopiaan, jossa endon laajuus piti selvittää.
     
  6. Keiju80. Vierailija

    Pikakurkkaus tännekin..
    Onpas teillä romanttisia miekkosia, kun kukkapuskia vain satelee :)

    Adoptiosta olitte jutelleet. Me ei hirveen vakavissaan olla asiasta vielä keskusteltu, mutta kyllä periaatteessa oltais molemmat valmiita varmaan siihenkin. Katsotaan nyt kuitenkin ensin nää hoidot loppuun. Tunnetteko te ketään adoptioperheitä? Me ei. Entä ootteko miettineet yhtään esim. mistä maasta haluaisitte adoptoida? Mä olisin valmis (ainakin nyt puheen asteella siis) adoptoimaan esim. Kiinasta tai Intiasta, kun ne lapset on niin suloisen näköisiä, mutta mies haluis, et lapsi ei niin selvästi olisi "adoptoidun" näköinen. Finanssipuolta ei olla edes mietitty. Mutta en tiedä sit, onhan tässä vielä pitkä tie tuohon... Edelleen haluan katsoa ruusunpunaisten lasien läpi ja uskoa biologiseen lapseen minäkin.
    Se vaan ärsyttää, että adoptioon pitää olla niin himputin täydellinen, ja biologisia lapsia saa kaiken maailman huligaanit. *mur*

    Sorry [email protected], niinhän se olikin, että teillä oli jo simpat tutkittu. Toivottavasti nyt ymmärtäisivät teidän tilanteen ja ottaisivat vaikka eri käynneillä teidät, niin pääsisitte eteenpäin!

    Mä en millään jaksais ajatella taas sitä lääkäriaikojen sovittelua mikä alkaa, kun siihen inssiin ryhdyttäis. Joutuu säätämään töiden kanssa niin pirusti, kun julkisella on tyydyttävä niihin aikoihin mitä sieltä tarjotaan. Ja ne on aina keskellä päivää... En vaan millään jaksais, kun töissä on sellaista härdelliä muutenkin että oksat pois. Mutta jospa se tästä vähitellen rauhoittuis.
     
  7. Keiju80. Vierailija

    Äh, en päässyt tekemään tuota Minnin laittamaa testiä! Oon muistaakseni tehnyt tuon joskus yrityksen alkuaikoina, mutta olis mielenkiintoista katsoa mitä se näyttää nyt.
     
  8. mminttu Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.05.2008
    Viestejä:
    30
    Saadut tykkäykset:
    0
    nopeesti vaan tuohon adoptioasiaan kommentoin kun tiedän siitä aikasta paljon :D

    Meillä miehen serkun perhe adoptoi Etelä-Afrikasta sellasen aivan ihanan pojan. Kuluja heillä meni n.10 000e mikä mun mielestä on kyllä pilkka hinta kun oon luullu et ne on jotain 100 000e suurin piirtein. Heillä koko prosessiin meni 2 vuotta mutta he pitivät itse puolen vuoden "tauon" joten siis 1.5 vuotta. Interpedian kautta tekivät adoption ja kiittivät kauheasti ihanaa henkilökuntaa ja kaikkia yhteyshenkilöitä.

    Kaikki noi edelliset asiat tietysti riippuvat mistä kohdemaasta adoptoi (jossain pärjää jo 5000e!) ja n. 60 % kuluista tulee itse lapsenhakureissusta. Pankit lainaavat auliisti adotiolainoja ja tosiaan raha tulee maksettavaksi juuri sellaisissa erissä kuin itse haluaa (tiettyjä maksuja lukuunottamatta). Kallistahan se touhu tavallaan on mutta jos vertaa vaikka yksityiseen hoitopaketttiin (oliko se jotain 7000?e vai 5000?) niin ei se musta niin kalliilta kuulosta varsinkin kun siitä takuuna on se lapsi mitä sitten hoidoilla ei voi taata....

    Mutta se siitä. Oon vaan tosi paljon tutkinu asiaa ja siitä kauheesti oon kiinnostunut mutt tietysti tällä hetkellä ajankohtaisempaa on hoitojen aloittaminen. Meillä kun adoptiokriteeri täyttyy vasta kolmen vuoden päästä :( (pitää asua yhdessä väh. 5 vuotta). Kriteeritkin vaihteli muuten tosi paljon ja yllätyin kuinka korkeitä ikärajoja tiettyihin maihin oli! Jossain jopa 30!

    mutta se siitä. Meen takas lieden ääreen tekeen ruokaa :D
     
  9. Ei nyt ihan ollut faktaa Mintun tiedot! Kyllähän pankista lainaa saa meksaaksen juoksevat adoptiokulut, mutta eri maihin on eri rajat kuinka paljon kyseinen kohdemaa vaatii että perheellä on säästäjä. Kiina vaati eniten, vielä muutama vuosi sitten. Varallisuus voi tietenkin olla vaikka asunto-osakkeissa, mutta sen pitää olla jossain konkreettisessa ellei pankkitilillä, ja siinä ei luonnolisesti saa olla kiinnitettynä. Sen lisäki perheen kuukausituloille on omat raansa. Sillä ei yleensä ole väliä onko toinen vaikka työtön, se lasketaan koko perheen yhteisitä tuloista. Kiina jopa pitää positiivisena jos äiti on "työtön2. He arvostavat jos nainen ei käy töissä. Etelä-Amerikasta adoptoitaessa (Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kautta) kriteereissä on tarkkana että täytyy harjoittaa kristillistä uskoa, käydä kirkossa jne. Lisäksi KAIKKIA psyykkisiä sairauksia katsotaan pahasti. Monissa maissa ei ymmärretä kuinka yleisiä ne ovat vaan pienenkin masennuksen takia ihminen luokitellaan suurin piirtein "hulluksi" ja adoptio evätään.

    Eli ihan pelkällä pankkilainalla hoidu adoptio!
     
  10. Me itse emme voineet adoptoida siis Kiinasta koska oli vielä asuntolainaa jäljellä. Kiina vaati (pari vuotta sitten) että varallisuutta pitää olla 140-160 000 euroa. Meillä oli 190 000 asuntolainaa josta iso osa maksettu, mutta eipä riittänyt. Nyt olemme jonottamassa muualta, jonne riitti 80 000 säästöt.

    Mistä ihmeen adopitolainasta sinä Minttu puhuit? En ole ikinä kuullutkaan. Ellei ole sitä kymppitonjia laittaa juokseviin kuluihin, niin ei varmasti täytä kriteerejä. Ja sanon tämän vihaisena, koska hyvä vanhemmuss tuskin on niistä puuttuvista säästöistä kiinni. Kohdemaat vaan saavat mielivaltaisesti itse päättää ehtonsa kelle lapsen luovuttavat. Meille sanottiin aluksi jo suoraan että varallisuuskysymykset ja kohdemaa kannattaa miettiä jo aivan aluksi.
     
  11. Minni80 Uusi jäsen

    liittynyt:
    30.06.2006
    Viestejä:
    895
    Saadut tykkäykset:
    0
    Heippa, kattelin ihan mielenkiinnosta tanskalaiselta sivulta mitä se maksaa (Danadopt joka on täällä ainakin yks suosituimpia adoptiotoimistoja), ja näköjään 15-17.000 euron paikkeilla pyörii kokonaiskustannukset heidän mukaan. Ei se musta kuulosta kauheen pahalta, tai siis onhan se hirveä summa rahaa mutta esim. monet perheautot on paljon kalliimpia, ja tässähän on kyse lapsesta. Ja kun kerran useita vuosia kestää niin ehtiihän sitä säästää, varsinkin jos on kaksi työssä käyvää aikuista ja ei muuten aikaisempia lapsia. Noista varallisuuskriteereistä ei oo sen tarkemmin täkäläisillä nettisivuilla, kuulemma pitää olla järkevä taloudellinen tilanne.

    Mutta onhan se hurjaa miten tiukat kriteerit adoptioon on, kun ajattelee että melkein kuka vaan juoppo voi pyöräyttää lapsen, ja vaikka mitä kauheeta voi tapahtua kotona ennen kun lapsi otetaan huostaan.
     
  12. true true blue Vierailija

    Komppaan edellistä kirjoitusta. On Mintulla mennyt vellit sekaisin. Ehkä sinua on kiinnostanut pelkästään kuinka paljon adotpio maksaa eikä sukulaisesi ole halunnut alkaa sinulle varallisuuttaan selvittää, mutta tuo 10-20 tonnia on pienin ongelma adoptiossa. Olen samaa mieltä että jos sitä varten lainaa tarvitsee ottaa, kannattaa miettiä koko hommaa uudestaan. Varallisuus tsekataan tarkkaan ja lainat miinustetaan säästöistä. Perheen kuukausitulot on myös oltava keskimääräistä paremmat vaikka toinen voikin olla kotona eikä töissä. Myös omaa sairaushistoriaa kannattaa miettiä tarkkaan. Menneisyyden uni- tai nukahduslääkkeiden käyttöön voi tyssätä monen maan portit, burn outista tai masennuksesta puhumattakaan.

     
  13. [email protected] Vierailija

    Jos noin tarkkaan kytätää adoptiossa sairaushistoria sekä tarvii kovasti säästöjäkin niin sais kyllä olla joku kontrolli myös biologisen lapsen hankinnassa...
     
  14. Lumis Vierailija

    Eli tavallisella ihmisellä ei mitään mahdollisuuksia adoptioon? Tsiises. On muuten tullut mieleen näitä julkinen vs yksityinen -keskusteluissa ja adoptionkin osalta, että onhan se helppo hyvätuloisen sanoa, ettei se rahasta ole kiinni. Ei ole minusta järkevää ottaa hoitoja vartenkaan lainaa, jos tietää että takaisinmaksu tuottaa vaikeuksia! Lapsen myötä joka tapauksessa tulot tippuu ja menot kasvaa... Melkoinen paradoksi. Uhraamatta rahaa ei välttämättä lasta saa ja jos rahat uhraa, on lapsen kanssa köyhyysloukussa. Jokainen mahdollisuuksien mukaan. Onneksi hoidoissa on kumminkin tuo julkinen puolikin olemassa, jokaisella on mahdollisuus sinne. Vaikka aikaa saattaa mennäkin enemmän.
     
  15. Säde-82 Vierailija

    Enpä ole ennen tiennyt, että pitää olla suurinpiirtein miljonääri, että saa sapsen adoptoitua.. Olen luullut, että normi tulot, molemmat töissä ja muutenkin normaali-ihmisyys riittää.. Eipä taida meillä ainakaan koskaa olla mahdollisuuksia adoptioon tai jos oliski taloudellisesti niin sitten ollaan jo ikäloppuja.. :( Eli toivon mukaan se oma lapsi tulee.

    Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi harkita olemista sijaisvanhempana (tästäkään en tiedä mitään tarkempaa, onko sen yksinkertaisempaa kuin adoptio). Lapsetonta kotia minä en ainakaan halua, vaikka mahdollistahan sekin on, kuka tietää miten tämä juttu vielä päättyy..

    Onneksi tosiaan on tuo karvakorva hoivattavana. Kai se on toinen koiruus hommattava, että perhe kasvaisi.. :) Toisaalta tahdon sen toisen koiran vasta sitten kun on oma talo ja piha mitä vartioida ja enemmän aikaa puuhailla molempien kanssa.

    Eilen tuli esitteet klinikalta ja esitieto kaavakkeet.. Ja HINNASTO tietysti, vaikka näkeehän tuon netistäkin. Täytyy varmaan varautua, että kyselevät (tietenkin) tosi henkilökohtaisiakin asioita vastaanotolla.. Hui.. Toisaalta hirvittää mennä sinne, mutta toisaalta odotan ihan hirveesti sitä käyntiä, että sais jotain tietoja missä mättää.. Montakohan kertaa noi tutkimukset vaatii? Aattelin vaan kun just aloittaa uudessa paikassa hommat ja jos heti toisena kuukautena ravaa lääkärissä monta kertaa niin voivat vähän ihmetellä.. Varsinkin kun tuo työ on sellainen tismalleen koulutusta vastaava ja mielenkiintoinen.

    Mut on tääki elokuu, niin pimeetä, ettei tosikaan.. Tuntuu et olis lokakuu menossa. Ja minä kun vielä suunnittelin häitä ensi vuoden elokuussa pidettäväksi kun aattelin et olis kivaa kun on vielä lämmintä mutta sitten iltaa myöten alkaa pimentyä.. Taidetaan ehkä kuitenki palata vielä siihen heinäkuuhun.. Saas nähdä saadaanko vielä ens kesäksikään järkättyä niitä häitä, toivon mukaan saadaan.. Periaatteessa paikka olis ihan selvä eli mun kotipaikkakunnalla, mutta mistään muusta ei sitten vielä tietoa.. ja nyt jos tää lapsentekojuttu vie varmaan kaikki "ylimääräiset" rahat niin voi olla, et sen takia siirtyy taas häät..

    -Säde-
     
  16. Minni80 Uusi jäsen

    liittynyt:
    30.06.2006
    Viestejä:
    895
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hmmm, en mä ihan käsittänyt että noi adoption taloudelliset vaatimukset ois ihan noin tiukkoja, mutta enpä oo asiaa lähtenyt selvittämäänkään. Mutta veikkaisin että hätätapauksessa vanhemmat voisi auttaa, tyyliin laittamalla jotain omaisuutta meidän nimiin. Ehkä siltä kannalta on hyvä että jaksettiin odotella julkiselle, että on sit enemmän rahaa adoptiota varten jos jos jos se tulis ajankohtaiseksi.

    Oispa jo viikonloppu...
     
  17. Keiju80. Vierailija

    Huh, aika karseita omaisuuksia vaaditaan ennen kuin pääsee adoptoimaan :/ En sen kummemmin ole summiin perehtynyt, ehkä reilua kymppitonnia ajattelin kuluvaksi itse prosessiin, mutta että noin hurjia säästöjä vaadittais. Ei oo reilua ei... Onneksi on jo häät vietetty, niin voidaan nyt panostaa lisääntymiseen ;)

    Säde, alkututkimuksiin menee muutama käyntikerta. Esim. ensikäynti, sitten kierronkaroitukseen yksi tai kaksi ultrakäyntiä + verikokeissa käyntejä (pitää ottaa tiettyihin kellonaikoihin) ja varmaan lopuksi joku yhteenvetokäynti. Riippuu tietty ihan siitäkin, mitä ekalla käynnillä löytyy ja miten pitkään haluat tutkimuksia yksityisellä jatkaa. Yksityisellä saat varmaan kuitenkin soviteltua käyntiaikoja joustavammin kuin julkisella. Mulla vähän samat ongelmat, että en heti haluis olla uudesta työstä pois. Ja työpaikalta sairaalaan on noin puolen tunnin matka, että ihan yhtäkkiä lääkärissä ei käydä pyörähtämässä.

    Komppaan Minniä, sais olla jo viikonloppu..
     
  18. Lumis Vierailija

    Ylihuomenna perjantai ;) Jaksetaan vielä hetki ennen viikonloppua, joohan.
     
  19. Hanna28 Uusi jäsen

    liittynyt:
    13.08.2008
    Viestejä:
    26
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kirjoitin tämän jo toiseen viestiketjuun, mutta laitan tämän tännekkin.

    ELi TERVE, MORO, HEI KAIKILLE :eek:)
    ----------------------
    Hei,
    olen pitkään käynyt lukemassa näitä kirjoituksia. Ja nyt itse rohkenen kirjoittaa:)
    Olen 28v nainen ja mieheni on 35v. Minulla on todettu PCO -04. Olen aina jotenkin tiennyt,että jotain häikkää on. Joten yllätys ei ollut suuri.

    Nyt sitten luonnollisesti kuukautisia ei ole tullut kuukausiin ja kävinkin tänään hakemassa lääkäristä terolut kuurin.

    Tänään tein sen mikä on kaihertanut jo vuosia mieltäni ja otin yhteyttä yksityiseen lapsettomuusklinikkaan ajan varasin syyskuulle. Joten saa nähdä millä aineksilla meidän lapsettomuushoidot lähtee käyntiin.
    Jotenkin varmaan olen epätietoisesti siirtänyt hoitojen aloittamista epäonnitumisen pelossa, entä jos ei me onnistutkaa jne. No, mutta jos ei anna ei voi saadakaan.
    Miehelläni on entuudestaan lapsi, joten hänen fysiikkansa näyttäisi olevan kunnossa.
    Mutta nämä kaikki selkenaa kunhan päästää 5vkoa eteenpäin ja ensikäynnille :)

    Niin ja luomusti yritystä on takana n 4v!!
    Jos joku viisaampi osaa kommentoida verikoetuloksia, niin olisin siitä erittäin tyytyväinen :)

    s-dheas 2.6
    s-testo 2.9
    s-testo-v 37
    s-testov% 1.3
    s-testo 2.7
    s-fsh 6.0
    s-lh 16.2
    s-prl 563

    Kiitos etukäteen jos joku viitsii kommentoida noita verikoearvoja. Merkitsee minulle tosi,tosi paljon ;)
     
  20. [email protected] Vierailija

    Huomenta, ja mukaan mahtuu kyllä Hanna!

    Mä en osaa neuvoa noissa verikokeiden tuloksissa ja ei varmaan kannata niitä itse analysoidakaan antaa lääkärin tehdä se ettei tule turhia väärinkäsityksiä ja harmituksia.
    Meiltä otettiin verikokeet jo toukokuussa enkä tiedä vieläkään mitä niistä on selvinnyt kun meidän sairaala ei anna niitä kun oman lääkärinsä käyttöön ja lääkäriaika vasta joskus...
    Ihanaa, tän päivän kun jaksaa punnertaa olis 3 vapaata...
     
  21. Säde-82 Vierailija

    Nyt on kyl vähän pettynyt fiilis, vaikka toki tiesinkin, et negahan sieltä tulee mut silti oli vaan pakko testata.. kp 37/29-32 nyt menossa, eikä ennen kyl näin paljoo oo myöhästynyt.. Noo, liian hyväähän se oliskin ollut jos nyt heti ajan varaamisen jälkeen oliskin luomusti napannut.. :( Eli siis reilusti myöhässä olevat menkat ei tarkoita mulla yhtikäs mitään..
     
  22. Neilikka.. Vierailija

    Hanna, sä oot sit mun sijasta tän ketjun kiintiö-pco:lainen. Pidä meidän lippua korkealla! Kirjoitin lyhyesti mun pco-tarinan tonne pco-ketjuun. Jos sulla on jotain kysyttävää, niin kerron tosi mielelläni. Tietty kaikki ovat yksilöitä, mutta kannustukseksi kannattaa muistaa, että pco:laisilla on aika hyvät onnistumisprosentit, kun vaan oikeat, yksilöllisesti sopivat keinot löytyy. Paljon tsemppimieltä ja tuuria matkaan!
    - Neilikka onnellisesti yhdeksännellä viikolla

    Terkkuja kaikille muillekin, oon käynyt ahkerasti taustailemassa teitä ja erityisesti Minnin hoitoajan lähestyminen jänskättää!
     
  23. Minni80 Uusi jäsen

    liittynyt:
    30.06.2006
    Viestejä:
    895
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tervetuloa mukaan, Hanna! Ja hyvä että saatte tekin asioita rullaamaan. Aika pitkään ootte yrittänyt luomusti, kyllä nyt onkin jo aika ottaa järeämmät aseet käyntiin! Ja tosiaan, ei siihen edes välttämättä mitään monimutkaisia hoitoja tarvitakaan, Neilikselläkin auttoi ne sen lääkkeet :)

    Tasan viikon päästä on meidän aika lekurille ja sit alkaa vaihdevuodet eli Synarelan sniffailu. Ja huomenaamulla on se työhaastattelu. Jaiks :)

     
  24. Lumis Vierailija

    Minniltä pitikin kysymäni, että millä tavalla icsi etenee? Sulla on ensi viikolla se aloitus, mutta missä vaiheessa sua itseasiassa päästään jännäilemään?
     
  25. Lumis Vierailija

    Ai, Minni olikin jo ehtinyt väliin. Mutta kerro siis lisää ja lykkyä haastatteluun!
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti