Toggle sidebar

Ajatuksissa4

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vilkku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
heips,
harmitus Anttulille, kuitenkin, menkkojen alkamisesta ja Pinjalle myös kuitenkin vauva-yrityksen paussista. Hienoa että olette kuitenkin positiivisella mielellä! Taitaa tää meidän jengi toipuakin takaiskuista suht hyvin. Tosin eihän meil nyt viel niin traagisii tapahtumii oo sattunutkaan viel.
Anttuli, mäkään en ajatellu aloittaa ovis-testien kans leikkimist silloin aikaisemmin - mut sit ne vaan tuli tilattua ja kuukauden kestäessä niiiin pitkään niin tuo on ihan mukavaa ajan vietettä. En myöskään aikonut mitenkään kertoa miehelle noista testeistä mut kyl se on ite huomannu et nää mun "himopäivät" on vaan lisääntyneet (kun joka-toinen-päivä mennään ovis-aikaan) ja arvannutkin hymyillen et "No, mikäs tilanne tänään on?" Eli tosi hyvin mies ottanut tän mun hullutuksen ja on innolla mukana. Ja voi että olen jo monta kertaa pohtinut miten onnellinen olen et annoin miehelle sen ajan kun hän tarvitsi kypsyäkseen tähän ja ollakseen yhtä innoissaan kuin minä. Kohta vällyjen alle harrastamaan rakkautta ja nukkumaan murun kainaloon. Sit saadaankin pitää vähän taukoa...=)
Oon muuten ollu koneella tänään vaikka kuinka monta tuntia; selailemassa eri keskusteluja, hääsivuja ja osallistumassa kaikennäkösiin kilpailuihin. Nyt jos en voita mitään niin.... =/
Kauniita unia siskot!
Vilkku
 
Täällä taas ollaan. Rankkaakin rankempi viikonloppu takana, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Onnistuin jollain tasolla nollaamaan pääni viikonlopun aikana, mutta sen seurauksena sain kotona aikaan megariidan ja järkyttävän krapulan. Lisäksi nyt eilisen ja tän päivän aikana aina kurottaessa ja kyykistäessä oikeaa alavatsaa vihloo niin vietävästi. Pelottaa, että ennen kuin laparoskopia-aika koittaa, joudun polille kun kysta kasvaa ja puhkeaa.

Mut jotain positiivistakin. Mä luulen, että saatan ovuloida tässä kierrossa. Testaamaan en nyt rupea, mutta merkit limoista on sen suuntaiset. Eikä näitä limoja oo ollut pariin kiertoon ollenkaan. Ja oltiin me miehen kanssa taas ilman ehkäisyäkin, vaikkei pitänyt ennen sitä leikkausta, mutta jospa tässä nyt vaikka sitten sattuis joku onnellinen vahinko. Luultavasti viikon sisään kumminkin mä alan taas tiputella, mutta saahan sitä hetken hehkuttaa.

Ohhoijaa, vielä ois mulla tää viikko aikaa lomailla ja sitten pitäs taas palailla toimistoon. Toivottavasti siellä ois edes vähän vilkastunut... Ukko palailee jo tällä viikolla puolivälistä töihin. Mä saan sit muutaman päivän rentoutua ihan yksikseen.

Jaa, pitänee lähteä mutsia moikkaamaan. Ovis- ja plussaonnea kaikille ja tsemppiä niillekin, jotka ei vielä yrittele.
 
Tämä tyttöpä käväsi juuri hammaslääkärissä. Edellisestä kerrasta kerkesikin kulua runsaat 6,5 vuotta.. Nyt oli pakko käydä kun tulehtu ien tosi pahasti alhaalta. Seurauksena lääkäritäti kiskoi ylhäältä viisaudenhampaan ja antoi viikon antibioottikuurin.. Puoli päätä turvoksissa. Ei kiva.

Pietään Katriinalle peukkuja, että ainakin ovis tapahtui. Siitä se on hyvä lähteä. :)

Apteekkiin hakemaan se resepti, että pääsee siitäkin.
 
Heip,
meijän eilinen simppojen istutus ei onnistunutkaan kun olin NIIIN märkä!!! En varmaan oo koskaan ollu noin märkä ja mies "luisteli" vaik kuinka kauan muttei saanut tuntumaa. En oo ajatellu et noinkin voi käydä. Taitaa mun kroppaa huutaa epätoivosesti et nyt biologinen kello tosiaankin soi! =) No, tänään tuo ovis-lima on jo vähentynyt joten tänään pitäis sit ottaa uusiks. Mies raukka. Alkaa kunto loppuu...;) En nyt tiiä jos tänään on jo liian myöhä mut ku noi ovis-testithän sanoo et plussauksen jälkeen 24-48 tunnin kuluttua on paras hetki olla yhdynnässä ja sithän toi munasolukin pitäs olla hengissä n. vuorokauden nii pupuillaan nyt sit viel tänään. On kyl paikat koetuksella - ei meidän seksielämä oo ollu näin aktiivista sitten alkuaikojen. Vaik nythän sit molemmat pitää varmaan mielellään vähän taukoo..

Se taas omasta navasta..
Kertokaas vähän miehistänne, missä tapasitte jne... Saadaan taas vähän uutta juttuu. Oman mieheni löysin netistä!!! Can you imagine?! =) Eli opiskeluajan lopussa harrastettiin tyttökavereitten kaa netti-deittailua kaikkien karvaiden miesjuttujen jälkeen. Ja kyllähän netissäkin noita samoja karseita tyyppejä liikkui mut myös muutama mukavampi tyyppi. Ja sit törmäsin tulevaan mieheeni. Mailailtiin eka pari viikko, sit soiteltiin ehkä viikko toooosi pitkiä puheluita ja sit menin treffeille sen luokse ja sille tielle jäin. Siitä on nyt viitisen vuotta ja tiedän löytäneeni prinssini. Aikaisemmin ihastuin aina tosi nopeasti ja siitä tie yleensä veikin vaan alaspäin. Monen moista pettymystä olen joutunut kokemaan. Nykyiseen mieheen tutustuminen alkoi tosi varovaisesti mutta tie onkin ensimmäistä kertaa vienyt aina vaan ylemmäs ja ylemmäs. Välillä kun olen ajatellut ettei tämän onnellisempi voi olla on tapahtunut jtk mikä on vienyt meitä taas lähemmäs ja onnellisemmaksi. Joskus ajattelenkin että koskakohan tapahtuu jtk huonoa koska miksi juuri minä saisin vaan olla niin onnellinen. Toivon ettei tuosta lapsenteosta tule meille sitä epäonnen kiveä. Kohloihin mentiin seurusteltuamme 2 1/2 vuotta ja naimisiin mennään, joku kaunis päivä..

Nyt puutarha-kauppaan.
Vilkku

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, Y7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T3/07
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06
Vanilla 26 + 24, Y3/06 -> + 28.5.06
Sella 23 + 23
Annemaria 23 + 28

 
Täältä jomotuksen keskeltä muutama sana.

Me tutustuttiin tuon avokkini kanssa yhteisen kaverin kautta. Olivat luokkakavereita keskenään samalla linjalla, mitä minäkin menin opiskelemaan pari vuotta heidän jälkeensä. Siellä oli pienet pirskeet kaverin tykönä, jossa sitten tutustuttiin ja lähettiin baariin. Käytiin hitailla, mutta ajattelin, että ei sen kummempaa. Pari päivää myöhemmin avokkini privaili irkissä (ei siis missään höpöhöpö-galleriassa vaan ihan oikeassa irc:ssä), että hällä jäi pieni kiinnostus. Siitä kiinnostuksesta on nyt reilut 4 vuotta, yhdessä asuttu lähes koko aika ja kihloihin menimme viime uutena vuotena. Nyt vauva saa tulla jos on tullakseen ja naimisiin toivon mukaan kahden vuoden päästä.

Pakko lähteä hakemaan buranaa ko tuota suuta kolottaa. Pitikin mennä käymään siellä lekurilla.
 
Heikun keikun,

Täällä myöskin kylvöt suoritettu :) Piti tuota miestä vielä eilen aamusta "kiusata" ennen kuin päästin reissuun. Nyt ei auta kun pitää sormet ja varpaat ristissä, että olisi sitkeitä siimahäntiä... Oviksesta ei nimittäin vielä merkkiäkään!

Me ollaan tavattu ihan perinteisesti ravintolassa. Itse asiassa hyvä ystäväni iski silmänsä mieheeni ja mentiin oma-aloitteisesti tekemään tuttavuutta. Mä olin juuri eronnut edellisestä avosuhteesta ja tosi hajalla vielä siitä ja siis sellaisella asenteella liikenteessä, että nyt ei yksikään kaksilahkeinen kiinnosta! Taisinpa jopa ottaa muutaman tuikun murheeseen liikaa sen illan aikana ja tämä ks. mies kuskasi mut sitten taksilla kotiin. Päivän parin päästä oli postilaatikkooni ilmestynyt käyntikortti ja viesti häneltä. Heitin ne johonkin ajatellen, etten todellakaan ota yhteyttä. Muutaman viikon päästä se käyntikortti tuli siivotessa vastaan ja ajattelin laittaa nimpparionnittelut menemään, kun sattui hänellä sellainen päivä olemaan. Siitä alkoi sitten pitkä tekstailu- ja meilailuvaihe, jossa mä olin asenteella, että aikani kuluksi vaan... Mutta hiljaa hyvää tulee ;) kiitos mieheni kärsivällisyyden ja sitkeyden, että nyt ollaan missä ollaan. Kyllä ne tunteet siitä sitten syttyi, etten mä enää ihan vaan aikani kuluksi... Niin joo, hyvän ystävän kanssa ollaan hyviä ystäviä edelleenkin :)

Jopas aika vierähti muistellessa... pitää rientää kahville!
 
Heippatirallaa,
juu meilläkin eilen illalla vielä pistettiin vikat "vauva-simpat" sisään ja nyt tarvii vähä taukoo. On nimittäin paikat kyllä aika hellinä=) Ja taas se jännäys alkaa - KAMALAA! Nyt jo alan kaipaamaan töihin niin ettei koko ajan olis mielessä tämä jännitys ja vauvat. Tekisi mieli sanoa et nyt otan iisisti enkä seuraa kalenteria ja sit parin viikon päästä jollei kuukautisia näy katson kalenteriin jos on jo reilusti yli menkkojen alkamisajankohdan niin voin testata. Tiedän nimittäin et sit kun se päivä koittaa et testi plussaa näyttää niin sit hermoilen sinne vk.12 kun on suurin riski et menee kesken ja sit sen jälkeen hermoilen varmaan ihan muuten vaan. Raskaana olevalle kaverilleni sanoinkin just et taitaa rahaa kulua yksityisellä käymiseen sit ku tää täti on niin hermona;)
Mulla yksi kaveri sai just vauvan, kummipoikamme äiti synnytti tänään toisen ja lokakuussa yksi kaveri ja yksi tuttava synnyttää ja vielä marraskuussa yksi kaveri saa vauvan. Joten kyllä näitä vauvoja näkee ja niistä kuulee... Toivotaan et niiden läsnäololla on positiivinen vaikutus myös omaan raskautumiseen.

Kiva kuulla Anttulin ja Daisyn tarinat miestenne ensi kohtaamisista! Kertokaas muutkin omat tarinanne! =)

Vilkku
 
On tämä kieltämättä aika tylsää ja pitkästyttävää hommaa. Nyt oottelen, että menkat loppuu, että pääsee touhuileen miehen kanssa (kun se pillerien lopettaminen tosiaan nosti halut täällä kattoon) ja sitte ootetaan menkkoja..

On tässä se positiivinen puoli, että se höpötys on tosiaan tipahtanut aika minimiin. Jotain tulee välillä sanottua, mutta kaukana ollaan siitä, mitä se on ollu.

Näin tuossa pari-kolme viikkoa sitten unta, että me saatiin poika toukokuun puolessa välissä. Jos se oli enneuni niin tästä kierrosta pitäs onnistua. Mutta enpä jaksa ottaa mitään paineita kun tämä olotila tässä nyt on sellanen, että en kaipais muutoksia(kun se elämänmuutos näköjään kauhistuttaa kun se nyt ois mahollinen..).

Huomenna pitäs lähteä tuon raskaana olevan morsiamen kanssa ettimään sille hääpukua. Samalla vois silmäillä jo valmiiksi itteä ja miestä varten parin vuen päähän.. :)

Se ois elokuu. Ajattelin viimein ottaa itteäni niskasta kiinni ja alkaa kattomaa, mitä suuhuni laitan. Helppoa ainakin tällä hetkellä ko ei oikein tee mieli syödä mitään kun on tuo vasen puoli suusta hellänä. Ja kun on tuo antibioottikuuri niin tulee pakosta selvä viikonloppu. Onneksi tuo liikuntapuoli on aika hyvin kunnossa.
 
Iltaa!

Täällä alkoi oviskivut eli vasemmalta alavatsaan sattuu ja kovin sattuukin. Heh, harvemmin sitä kivusta on näin onnellinen ollutkaan! Täytyy koittaa illalla vielä saada ovistikkuun kaksi yhtä vahvaa viivaa.

Koskas Vilkku teillä jännätään? Täällä osuu jänskäykset viikolle 33 ja torstaina voisi testailla, jollei sitten ole puolukkapäivät ennen sitä alkanut.

Anttuli, mulla teki piltsujen lopetus joskus aikoinaan ihan tuon samat, siis että halut hyrräsi hullun lailla. No ehkä miehesi pystyy elämään sen asian kanssa… Vaikka ehkä liika on liikaa jopa seksiä miehille joskus! Onneksi oma mieheni ei vielä ala näyttämään väsymisen merkkejä ja on toistaiseksi ollut ”aina valmiina” kun olen sille päälle sattunut ja hyvä niin!

Munkin pitäisi varmaan tilata ajat vuosihuoltoon eli ne pakolliset hammaslääkäri ja gyne. Pitäisi vaan löytää uusi jälkimmäinen, kun viime kertaisesta en oikein pitänyt. Tai mukava ihminen sinänsä, mutta kiinnostuneempi höpöttämään niitä näitä, kun tutkimaan ja asiassa pysymään. No toivottavasti ei tarvitsisi, vaan saisin jatkossa asioida perhesuunnitteluneuvolan kanssa!
 
Vielä hereillä..
Kattelin tos nauhalta vanhoja nauhotuksia et saatais tyhjennettyy tota digiboksii syksyn nauhotuksia varten. Katoin mm. elokuvan "Taking lives" pääosissa Angelina Jolie, Ethan Hawke (ihana vaik murhaajan roolissa olikin) ja oli siel Keefer Sutherlandkin pienemmässä roolissa ym. tuntemattomampia. Oli kyl tosi jänskä leffa - eli aika paljon piti kattoo äänettömällä....;)

Daisy, meil pitäs mennä jännäily viikon 32 lopulle, ainakin arvioisin. Ovishan oli nyt n. kp.21 eli puolukkapäivii saatetaan joutuu odottaa aina kp.35. No, saas nähä. Kuten jo aijemmin totesin niin ois se niin paljon helpompaa ja rauhottavampaa jos ei tietäis olevansa raskaana ennen vk.12 kun keskenmenon riskit pienenee huomattavasti. Äskenkin tos huomasin taas toivovani ajan kulumista nopeasti et pääsis testaamaan kun oikeasti pitäis vaan yrittää elää päivä kerrallaan ja nytkin esimerkiksi nauttia vielä jäljellä olevasta lomasta ja kesästä! Mut...ei o helppoo. Ollaankohan me yrittävät karkoittaneet kaikki yritystä odottavat tipotiehen?!!! Vai onko kaikki vaan lomalla?.... Toivotaan niin. Eli huhuuu, ihan KAIKKI!!!! Täällä kaipaillaan teitä! Tulkaas kertomaan kuulumiset!!!
Öitä ladies.
Vilkku
 
Täällä taas. Mä luulen, että mun ovis oli eilen tai tänään, jos sitä nyt on... Eli periaatteessa voidaan taas tässä jännätä, mutta enemmän mä kyllä jännitän tulevaa leikkausta. Oireet vaa pahenee koko aika, nyt jomotusta ja vihlontaa on myös virtsarakon tienoilla ja oikea munasarja jomottaa edelleen koko ajan. "Ovistuntemuksia" sen sijaan on ollut alavatsan vasemmalla puolella.

Loma alkaa loppu pikkuhiljaa, aion ottaa kaiken irti näistä muutamasta lomapäivästä, jotka vietän yksin, mies siis lähti töihin tänään. Aurinkoa ei tällä lomalla oo oikein kerennyt ottamaan, joten jos nyt tässä loppuviikolla sitten ...

Muut on kertoneet ensitapaamisista miesten kanssa, niin sitten minäkin. Me kanssa tavattiin Daisyn tavoin perinteisesti baarissa. Tai tapaaminen ei ollut niin kovin perinteinen, lähinnä me vaan jotain juteltiin ja heitettin läppää eikä sitten sovittu mistään jatkosta, vaan eka tapaaminen oli ihan perinteinen baari-ilta, jossa vaan juteltiin. Sit me nähtiin useammankin viikonlopun baareissa sattumalta ja juteltiin (mä kävin sinä kesänä aika ahkerasti baarissa - eka kesätyö ja omaa rahaa käytössä...) Sit tuli syksy eikä baarissa tullut käytyä enää niin usein, mä muutin toiseen kaupunkiin ja vierailin kotona vaan viikonloppusin. Sit kerran yhdessä illanvietossa sain "fiksun" idean lähettää keskellä yötä viestin sille miehelle, joka ei kai edes tiennyt että tiedän sen nimen (mussa on vähän salapoliisin vikaa, myönnän...) ja siitä se kaikki oikeastaan lähti. Me käytiin kahveilla ja tapailtiin ja oltiin lähes aina yhdessä, kun olin maisemissa, mutta suhteen myöntämiseen meni useampi kuukausi ja virallisesti myönnettiin olevamme kimpassa vasta seuraavana keväänä. Kesä meni tiiviisti yhdessä, olin lopettanut sen koulun ja muuttanut takas kotiin kesäksi.

Syksyllä aloitin taas uuden koulun toisella paikkakunnalla ja mies opiskeli täällä kotiseudulla, joten nähtiin enimmäkseen vaan viikonloppuisin. Enimmäkseen vietettiin ne mun opiskelijasolussa, koska kotiseudulla ois asuttu omien vanhempien luona molemmat. Sit kesäksi mä muutin pk-seudulle kesäduuniin samaan aikaan kun mies muutti mun opiskelukaupunkiin töihin... ja syksyllä muutettiin sitten saman katon alle. Eli tässä meidän tarinan alkuvaiheesta.

Kauheeta, noi hammaslääkärit on pelottavia. Mulla vierähti viis vuotta ennen kuin uskalsin mennä hammaslääkäriin ja tulokset oli aika huolestuttavia, reikiä oli varmaan ainakin 10. Mä en tiedä miksi annoin kalustoni mennä niin huonoon kuntoon enkä uskaltanut mennä tarkistukseen vasta kun oli ihan pakko ts. oli aivan järjettömän kovat kivut. Mut nyt kalustoni on taas kunnossa, tosin edellisestä käynnistä on taas ehtinyt vierähtää parisen vuotta.

Mä en myöskään ennen käynnyt kovin säännöllisesti gynellä. Tai tietty pillereitä uusimassa, mutta silloinkin tarkastus tehtiin kahden vuoden välein. Nyt homma on toisin, kun pitää tutkia ja leikata, oon ravannut gynellä viimeisen vuoden sisään enemmän kuin aiemmin elämässä yhteensä. Mä joskus olin salaa onnellinen siitä, ettei mulla ole mitään alapään vaivoja ollut. Mut toisin kävi. Se vaan on jotenkin niin henkilökohtaista ja noloa ja mä INHOON miesgynejä yli kaiken. Ne vaan ei voi tajuta naista niin hyvin kuin nainen, vaikka ois kuinka perillä teorioista.

Jeps, mä taidan lähteä uimaan ja koittamaan josko aurinko ehtis tarttua vielä muhunkin. Ja lisää hemmottelua on luvassa loppuviikosta kampaajakäynnillä. On kyllä jo aikakin =).

-Katriina-

 
Heip,
voi Katriina. Kauheeta nuo sun kivut! Tiedän jo miten olen joskus ärsyyntynyt kun on monta päivää särkenyt esimerkiksi hammasta ja se on aika vähän aikaa ollut verrattuna sun kipujen kestoon. On susta varmaan ajan mittaan tullut aika rautanen nainen. Ja hienoa jos saat mieheltäs tarvitsemas tuen. Harvoin miehillä nimittäin on tuota ymmärtämystä naisten vaivoihin...Oon joskus yrittäny miehelleni (ja entisille) yrittänyt kuvailla millaista naisen elämä kuukautisten kanssa on ja mikä vi**tus monesti tuolloin on. Nykyinen mieheni onkin täs vuosien mittaan varmaan alkanut aavistamaan ainakin hitusen (tai sit sitä sympatiaa vaan löytyy ja tietää miten vi*****tuneen naisen kanssa parhaiten pärjää) tästä naisen elämään liittyvistä seikoista=)

Tänään mäki oon ottanu aurinkoo ja nauttinu. No on tullu kyl vähä maalaushommiiki tehtyä ja shoppailemassakin kerkesin käydä. Itseasiassa aika aktiivinen päivä=) Aijon saada pyykit pestyy ja kämpän siistiks ennen töihin paluuta ensi viikolla.

Mut nyt hyvää yötä!
Vilkku
 
Sanos Vilkku muuta. Ja ajattele - mä oon luullut, että nää kivut on ihan normaalia naisen elämää.. Nyt sitä ajattelee vähän toisin, kun on endosta lukenut ja todennut, että useimmilla naisilla kuukautiskivut ei oo kovin kummoisia. Ja kun nää mun kivut vaan tuntuu, että niitä tulee vaan lisää. Siis ei nää nyt mitään ihan mahdottomia ole, mutta ei kyllä kuulu asiaan. Niin Vilkku en mä mitään suunnatonta tukea mun miehen suunnalta saa, mutta kyllä se ymmärtä, jos muhun sattuu. Ymmärrän täysin, ettei se tajua tätä hommaa, vaikka toivoisin että tajuaisi. Se varmaan ihmettelee edelleen, että miksen mä oo raskaana, vaikkei ehkäsyä oo käytetty enää kuukausiin.. eikä varmaan kertaakaan satuttu oletettuun ovulaatioon, paitsi ehkä tässä kierrossa.

Joo, mä sitten onnistuin polttamaan itseni. Makoilin kolmisen tuntia auringossa ilman aurinkovoidetta. Oma vika, kun on niin pirun laiska rasvaamaan. Tänään ei aurinko sitten enää paistakaan, joten täytyy keksiä muuta viihdettä. Huominen, viimeinen lomapäivä, onkin sitten buukattu täyteen kaikkea kuntosalia ja ystävien tapaamista ja kampaajaa. Itse asiassa mä oon kyllä jaksanut käydä kuntoilemassa tälläkin viikolla joka päivä. Ja painokin tuntuu asettuneen sinne, missä se oli tossa syksyllä (uskalsin vihdoin ja viimein mennä vaa'alle, kun tuntui, että vois olla vähän hoikistunut).

Mun vauvakuume vaan kasvaa koko aika. Mies ihmettelee, että mitä mä oikein täällä koneella puuhaan, mutta ei mulla oikein oo muutakaan. Mun kaverit ei tätä mun endo- ja vauvahaaveilukuviota ymmärtäisi, niillä on niin erilaiset elämäntilanteet. Tossa viikonloppuna yks kaveri lähti siinä iltaa istuttaessa veikkailemaan, että mä saan kohta lapsen, tai että multa on ootettu sitä jo kavereiden kesken kuulemma jo vähän aikaa. Mä lopetin osanoton siihen keskusteluun sillä hetkellä ja luulen, että ymmärsivät osuneensa arkaan paikkaan ja puheenaihekin vaihtui. Mun ilmeestä varmaan näki, että muhun sattui. Endosta en sille ole kertonut. Miksi ihmeessä kaikki olettaa, että raskaaksi tullaan ihan tosta vaan????

Mua kiinnostaisi kuulla meidän uudempien ketjulaisten kuulumisia! Tuntuu, että tää ketju kulkee akselilla Katriina - Vilkku - Anttuli ja Daisy silloin tällöin. Eihän siinä toki mitään pahaa ole, mutta missä kaikki muut on? Ja Vanilla vois kanssa kertoilla taas raskaudestaan.

Muuten - todennäkösyyksien mukaan Vilkun pitäs kai kohta plussata! Tai Daisyn! Tai mun (?)!. Mut onnea tasapuolisesti kaikille, mä lähden kuluttamaan tokaviimistä kesäloman arkipäivää.
 
Heip,
minäkin täällä, taas...=) Juu, Katriina samaa minkäin ihmettelen et mihis kaikki muut ovat kadonneet?! No, kai ne ilmestyy takas kun pääsevät tai siltä tuntuu. Kaipa meijän pitää vaan pitää ketjua pystyssä sen aikaa.

Juu, kyllähän noiden todennäköisyys-laskelmiin ois kiva pystyä luottamaan et joku muukin alkais kohta plussaamaan. Mulla varmaan peruspessimismi taas nostaa päätään jos ei tästäkääm kierrosta nappaa. En kyl tajuu miten ihmiset jaksaa vuosikausia yrittää sitä lasta kun jo parin epäonnistuneen ytityksen jälkeen tuntuu tältä. Mut siis nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn et joku meistä plussais! JA et saatais taas yksi lisää yrittämään sitä kauan odotettua! Kenellä piti alkaa yritys syksyllä? Yritysplussa-tuulia toivottan siis kanssa sitä tarvitseville!!!!

Vilkku kp.kakskytjotain/31-34 - yritän siis olla laskematta ja stressaamatta...ainakin viikonloppuun asti...
 
Samaa oon minäkin miettinyt, että mihin täällä on porukka kadonnut. Toisaalta onhan tämä muuttunut siitä, mitä tämä ketju alunperin oli eli pelkkää haaveilua vauvanteon aloittamisesta..

Täällä ryvetään vaihteeksi itsesäälissä (oi elämä, eikö sitä vois jo hiljalleen ryhdistäytyä eikä koko ajan vaan säälis itteään. Perhana ko sitä vaan on niin laiska ottamaan itteään niskasta kiinni ja tekemään elämälleen jotain..). Tuli katottua tuo Brokeback mountain ja mieli on nyt niin maassa. Ois kyllä pitäny jättää kattomatta. Oisinki jättäny, jos oisin tienny. Tai ees hankkinu varalle jotain iloista katsottavaa.

Potkin itseni tuonne ulos auringon paisteeseen.
 
nosto...
kääk, loma on lopuillaan ja yritän epätoivosesti nauttia siitä niin monella tavalla että stressi tulee... aina sama juttu joka kesänloppu... joskus haluis vaan sanoo ittensä irti ja tehä mitä huvitta...jeah right, siinäpä olis sit kivaa soittaa eri paikkohin kun ei saa laskujaan maksetuksi.. mites sitä sais ittensä semmoseks rennoks työntekijäks joka tekee työnsä kohtuudella ilman stressiä ja osaa nauttia elämän antimista....
Jos aloittais tän illan vieton syömäl jtk hyvää ja kattomal jotain leffaa sängyn pohjalta...Hmmmm=)

Vilkku
 
Damn - kirjoitin ihan älyttömästi ja unohdin kopioida ennen lähettämistä ja se taas katosi johonkin taivaantuuliin. Hitto että harmittaa. Jatkan myöhemmin tänään, nyt kampaajalle.
 
Tuossa päätin, että kun/jos me lapsia saahaan nii niitä ei tasan tarkkaan laiteta asumaan kerrostaloon. Sydäntä kylmää tuo pikkupojan tippuminen, varsinkin kun se ei nyt hirveän kaukana meiltä tapahtunut. Ei tuommoista voi oikein käsittää. Pelkkä ajatuskin kauhistuttaa. Ei muuta kuin peukut ja varpaat pystyyn, ettei pikkumiehelle kovin hirveän pahasti käynyt. Ei tosin kovin lupaavalta tunnu.

Täällä on yhä ihanan aurinkoinen ilma. Olisi kyllä aivan loistavaa mennä istuskelemaan johonkin terassille huurteisen kanssa. Onneksi (ja onneksi) on tuo antibioottikuuri niin ei voi mitään ottaa. Noh, totuttautuu hiljalleen siihen juomattomuuteen..

Pitäis vissiin varata kans ihan oikea hammaslääkärin tarkistus kun niitä reikiä on kans useampi. Maanantaina kun ne vaan nappasi tuon hampaan poies eikä tutkinut muita.

Hiljalleen peukkuja pystyyn plussauutisille. :)
 
Otetaas uus yritys, koitan muistaa mitä kirjottelin aiemmin...

Anttulille ainakin kiitokset auringosta, tänään on paistanut koko päivän ja pitäis paistaa koko viikonlopun. Vois loppuloman yrittää sitten ruskistautua.

Vilkun linkin tsekkasin, musta toi vaikuttaa NIIN uskomattomalta. Mä en mitenkään vois kuvitella, että raskautta ei vaan huomais eikä yhtään osais mitään epäillä. Mä en usko, et omalle kohalle vois sattua. Jutussahan ei mainittu kyllä mitään siitä, oliko ko. henkilö mitä ehkäisyä mahdollisesti käyttänyt vaiko mitään. Mä joskus nuoruudessa jouduin kerran hakea jälkiehkäisyn ja siltikin olin ihan paniikissa seuraaviin menkkoihin asti, että varmaan oon raskaana. Oli aika ruusuiset kuvitelmat mulla näemmä silloin, että heti kerrasta on raskaana. Mut suunnilleen niinhän ne koulussa opetti, eikö?

Vilkulle kanssa tsemppiä, lomanlopettamistunnelmat on niin tuttuja. Mut mulla ei oo tapana stressata. Mä en stressaa sitä kiireessä (itse asiassa kiireessä oon parhaimmillani) enkä oikein muutenkaan, musta on helppo suhtautua tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kun mun duuni on niin kausiluontoistakin. Joskus saa painaa 12-tuntisia päiviä, mut siihen vaan pitää suhtautua silleen kevyesti ja jos ei kaikkeen pysty tai ei ehdi niin sitten voi pyytää apua. Vaik mussa on sellaistakin vikaa, että en mielelläni anna omia töitäni muille, tahon tehdä kaiken itse. Näin tossa lomall sattumalta yhtä työkaveria ja se sanoi, että lomia tuuratessa on illat venyneet helposti yhteentoista, normaalisti meidän iltavuoro loppuu kasilta. Ja tiedän, et eräs tällä hetkellä todella työllistäviä asiakkaita hoitava on vielä pari viikkoa mun paluun jälkeen lomalla, joten töitä riittänee. Ja sit mulla alkaa uus projektikin... arghh, ja mun kun ei pitäny stressata =).

Mä kävin kampaajalla tänään. Mikä lie tullut, mutta nyt taas vaihteeksi haluan kasvattaa vähän pitempää, kun viime kerralla poikkasin jo jonkun verran kasvatetun tukan taas kertaheitolla parin sentin nysäksi. Kampaajakin naureskeli mun ailahtelulle, oonkohan mä raskaana...?

On se muuten kumma, että jos uutisoidaan jotain kauheaa tapahtuneen, niin se koskettaa jotenkin paljon enemmän, jos se on tapahtunut lähellä. Mä en oikein ollut edes noteerannut tota parvekkeelta tippumista. Jos se ois tapahtunut täällä päin, niin tottakai se ois enemmän koskettanut. Samoin kun jos jostain lähiseudulta löytyy joku ruumis tai jotain, niin se koskettaa paljon enemmän kuin jos se ois ollut vaikka Helsingissä (joka siis ei oo mulle ihan niin lähellä). Mua muuten ärsyttää kun kaikkea uutisoidaan niin Helsinki-keskeisesti. Ikään kuin tässä maassa ei ois muita paikkoja ollenkaan...

Huomenna illalla varmaan palailen taas sorvin eli koneen ääreen, kun mies on taas vaihteeksi viihteellä. Mä en oikein jaksa tosta viihteellä olemisesta innostua enää niin kovasti, en etenkään, kun viime viikonloppu oli aika railakas.

Mä kanssa toivottelen plussaonnea kaikille puuhanneille ja muillekin ja mullekin. Mulla menossa kp 20 ja ylimääräset vuodot vielä poissa. Menkkoja ootteleen 1,5 viikon päähän. Illanjatkot!
 
Heips !

Ultra on nyt sitten ens viikon ti:na (8.8.) klo 8.20. JÄNSKÄTTÄÄ.. ja harmittaa. Nimittäin lääkäri oli unohtanut laittaa mun ultralähetteeni eteenpäin ja raskausviikkoja on jo sen verran takana ettei ainakaan verikoetta enää voida ottaa (mitä he siittä sitten olisivat tutkineetkaan.. en nyt juuri muista, mutta aion kysyä.. *nolo*). Soitin siis itse neuvolaan ja tiedustelin koska kutsun pitäisi kotiin saapua. Neuvolantäti huomasi lääkärin virheen ja soitti äitiyspolille, kertoi tilanteeni ja varasi ultran kiireellisenä. On todella ihana nähdä oma vauva ekaa kertaa=) Kunpa kaikki olisi niin kuin pitää.

Ja eipäs moitita Brokeback Mountainia yhtään siellä aiempana =) On nimittäin mun lempparielokuva tällä hetkellä.. koskettava ja ihana rakkaustarina.

"Rakkaustarina-aiheesta" sen verran, että myös minä ja mieheni tapasimme "romanttisesti" baarissa.. minä normaaliin tapaani naisellisessa humalassa ja mieheni huomattavasti paremmassa kunnossa. En ollut huomannut häntä koko iltana, hän oli huomannut (kuulemma) minut jo alkuillasta. Viimeisen hitaan alkaessa hän tuli kysymään tahtoisinko tanssia. Ja vaikka kuinka olin alkuillasta päättänyt etten katso miehiin päinkään seuraavaan kahteen vuoteen, huomasin myöntyväni. Ravintolan mentyä kiinni molemmat lähti omiin koteihinsa. Kuukauden verran soittelimme ennen kuin tapasimme seuraavan kerran enkä kuollaksenikaan muistanut miltä mies näyttää (no hyvin hämärästi).. hirveä tilanne. Hän muisti, joten ei tullut mentyä ventovieraalle juttelemaan. Siittä se sitten lähti.. kuukauden verran tapailimme ja sitten mies lähti 4 kk pois, toiselle puolelle Suomea töihin. Näimme noiden kuukausien aikana 3 kertaa. Rankkaa oli, mutta tässä ollaan =)

Mutta joo, jatkan taas kotitöitäni.. anteeksi sekava kirjoitukseni. Ajatukset ei oikein tahdo pysyä kasassa.. heips !

-Vanilla-
Rv 12+4
 
Niin ja äskeiseen vielä lisätäkseni, että HURJASTI PLUSSAONNEA jännääjille !! Ja toki kaikille muillekkin jännäystä odottaville.

Anteeksi TAAS omanapaisuuteni..

-Vanilla-
 
Täytyy tässä ja nyt myöntää, että kyllähän tuo Brokeback Mountain nousi sinne minunkin suosikkileffojeni joukkoon. Jopa niin vakavasti, että päätis ostaa sen dvd:n heti kun suinkin voin. Mutta siitä huolimatta se sai minut masentumaan. :)

On tämä kyllä sinänsä uskomattoman tylsää kattoa ko mies tuossa lipittää olutta ja ite ei saa ottaa mittään. Koko päivän ollu silleen, että kohta kauppaa, kohta kauppaan.. Mutta hyvästä harjottelustahan tämä käy.
Tuosta tulikin mieleen, että hieman nauratti viime viikonloppuna ko käytiin kaupassa niin minun oli saatava greippilonkkua.. Mitään muuta en suostunut juomaan..

Mutta nyt saunaan. :)
 

Similar threads

V
Ajatuksissa5
Viestiä
101
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Vanilla
V
A
Ajatuksissa 6
Viestiä
100
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Katriina
K
A
Ajatuksissa 14
Viestiä
100
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Minni..
M
S
Ajatuksissa 11
Viestiä
100
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Sella
S
A
Ajatuksissa 13
Viestiä
102
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Saana..
S

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa