Ajatus ei kulje, tajuamisessa kestää! Ikääkö vai mitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja höynistynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

höynistynyt

Vieras
Pelottavaa! Minusta on tullut henkisesti hidas! Huomaan nykyään päivittäin, että kestää vähän aikaa "kelata" kuulemaani tai lukemaani, ennen kuin se menee perille. Tuntuu suunilleen tältä:
Toinen: - Se talo on siellä just tuon metsän takana, Kuusipolun ja Mäntykujan kulmassa.
Minä mielessäni: - ...raks raks raks... tuon metsän takana - ai juu! ...raks raks raks... Kuusipolun...(muodostaa mielikuvaa...) Mäntykujan...(muodostaa mielikuvaa...) ...kulmassa...ai juu, siinä!!!

Ja kun luen, saan joskus tankata saman lauseen monta kertaa peräkkäin, ennen kuin tajuan mitä siinä sanottiinkaan.

"Nuorempana" tällaisia ei tarvinnut kelata, tajutut ajatukset välkähtivät välittömästi päähän! Nyt olen juuri täyttänyt 30, olenko tulossa vanhaksi??? Vai voiko ja pitääkö henkistä terävyyttä jotenkin harjoittaa? Vai pitääkö jo alkaa epäillä jotain sairautta tai muuten vain liikarasitusta? On minulla 4 lasta iältään 11 kk-8 v, mutta en ole erityisen väsynyt tai stressaantunut, saan nukuttuakin ihan kohtalaisen hyvin. Syön myös aika terveellisesti: paljon kasviksia ja hedelmiä, vähän sokeria, rasvaakin tarpeeksi, viljat täysjyvänä, ei alkoholia, vihreää teetä päivittäin. Ei mitään perussairauksia.
 
Ihan normaalilta kuulostaa. Olen aina ollut kutakuinkin tuollainen. Olen pikkaisen vanhempi, mutta siis aiemmin jo. Joskus käy myös hieman hitaammalla kuin toisinaan, ja joskus nopeammalla. En olisi huolestunut. :)
 
Mulla on samaa ja olen vasta parikymppinen. :( Sen tosin tiedän etten järin monipuolisesti syö. Täälläkin kun lukee viestejä, joudun lähes poikkeuksetta lukemaan kaiken pariin kertaan ennenkuin "tajuan" mitä sanotaan. Ja aika usein jos joku kysyy minulta jotain, joudun pari sekuntia "käsittelemään" päässäni, että mitäs multa oikein kysyttiinkään ja vasta sitten tajuan.
 
Tutulta kuulostaa. Olen sinua melkein 10 vuotta vanhempi, mutta tällaista pätkimistä on ollut jo pitkään. En osaa minäkään sanoa, mitä tää voi olla... Ehkä väsymystä, stressiä, liikaa sokeria, liikaa kofeiinia, liian vähän jotain vitamiineja?? Olen syönyt nykyään avokadoa, kun luin, että on hyväksi aivoille :)
 
Nykyään meno on niin paljon hektisempää kuin ennen... ihmisten aivot ei ole luotu tätä kaikkea järjetöntä varten. Pitää pitää mielessä liian monta oikeasti aika järjetöntä asiaa, jotka ei suoranaisesti vaikuta elossa pysymiseen, esim. laskujen maksu, "tärkeät" puhelinsoitot, hammaslääkäriajat, jumppatunnit... Samalla pitäisi kyetä kuuntelemaan kun puhelin soi, ovikello soi, kuka huutaa missä mitäkin, samalla tv pauhaa, pesukone pyörii... Liikaa ärsykkeitä, jotka ei tule luonnosta, eivätkä ole erityisen merkityksellisiä. Aivot menee aika sekaisin tästä kaikesta. Et ole sekaisin, maailma on.
 
Kiitos vastauksista! Voikohan asialle tehdä jotain? Onko kukaan kuullut, että jollain keinolla voisi saada järkeä paremmin juoksemaan? Joku mainitsi avokadon. Monipuolinen rasvansaanti voisi kai olla yksi hyvä juttu aivoille?
 
Sanoisin kuitenkin, että suurin osa äideistä on juuri tuollaisessa sumussa sen ensimmäisen vuoden lapsen syntymästä. Kyllä sitä univelkaa tulee ihan huomaamatta, eikä sitä tajua, ennen kuin tuo vaihe on ohi.
 
Sanoisin kuitenkin, että suurin osa äideistä on juuri tuollaisessa sumussa sen ensimmäisen vuoden lapsen syntymästä. Kyllä sitä univelkaa tulee ihan huomaamatta, eikä sitä tajua, ennen kuin tuo vaihe on ohi.

Mutta mulla on ollut näitä vauvoja tasaiseen tahtiin sen 8 vuotta jo:) Eikä aiemmin tällaista sumua ole ollut. Vaikka on ollut väsymyskausiakin aiempien lasten kanssa. Lienenkö sitten kuitenkin kuluttanut nuoruuden virtani loppuun niin, ettei enää "kestä" vauvaelämää kuten ennen ja aivotkin hidastuvat? No, se varmaan selviää kun vauva kasvaa tästä...
 
Voisit oikeasti rentoutua joskus. Pääsi on tukossa koska rasitat sitä aamusta iltaan. Huono uni ja jatkuva stressi tuhoaa aivot, ei kokonaan, mutta heikentää muistia ja altistaa kaikenlaisille sairauksille. Nytkin pohdit tätä asiaa ja stressaat tästä. Aina on jotain mitä pohtia ja ajatella, sen sijaan että antaisit aivoillesi joskus pienen tauon. Mikään hedelmä ei auta niihin hormoneihin mitä itse saat aikaan jatkuvalla ajattelulla. Joten koita joskus vain rentoutua.
 
Luulen että olet nainen, syöt liikaa kasveja ja liian vähän lihaa. Lisää ruokavalioon lihaa ja olutta ja ala seurata älykästä viihdettä, kuten jalkapalloa.
 
Mutta mulla on ollut näitä vauvoja tasaiseen tahtiin sen 8 vuotta jo:) Eikä aiemmin tällaista sumua ole ollut. Vaikka on ollut väsymyskausiakin aiempien lasten kanssa. Lienenkö sitten kuitenkin kuluttanut nuoruuden virtani loppuun niin, ettei enää "kestä" vauvaelämää kuten ennen ja aivotkin hidastuvat? No, se varmaan selviää kun vauva kasvaa tästä...
Hei oot vasta 30. Puhut jostain ikääntymisestä ja nuoruuden virran loppumisesta. Ehkä sulla on tosiaan liikaa niitä vauvoja.
 
Voisit oikeasti rentoutua joskus. Pääsi on tukossa koska rasitat sitä aamusta iltaan. Huono uni ja jatkuva stressi tuhoaa aivot, ei kokonaan, mutta heikentää muistia ja altistaa kaikenlaisille sairauksille. Nytkin pohdit tätä asiaa ja stressaat tästä. Aina on jotain mitä pohtia ja ajatella, sen sijaan että antaisit aivoillesi joskus pienen tauon. Mikään hedelmä ei auta niihin hormoneihin mitä itse saat aikaan jatkuvalla ajattelulla. Joten koita joskus vain rentoutua.

Hei, kuten sanoin, ei ole erityistä stressiä eikä unenpuutetta. Nyt pohdin kyllä tätä asiaa... mutta aloin pohtia vasta kun sitä alkoi ilmetä, joten ei se voinut pohdintastressistä juontaa juuriaan:) Enkä muutenkaan ole murehtijamärehtijätyyppiä, jonkin verran tietysti on asioita ajateltavana ja joskus oikeita huoliakin, mutta niin kai kaikilla? Pystyn kyllä nollautumaan, lähes joka ilta lasten käytyä nukkumaan luen rauhassa jonkin aikaa ja ihan nautin siitä, kun rauhassa laittelen vielä tiskejä ja pyykkiä. Mutta kiitos vastauksista! Ehkä kyllä voisin vielä enemmän harjoittaa jotain rentoutumista ja keskittymistä. Joskus pelailin shakkia, ehkä voisi aloittaa taas:) Ja vaikken koe olevani unenpuutteessa, kyllä varmaan nukkuisin luonnostani pidempään jos lapset eivät herättäisi ajoissa. No sille ei juuri nyt voi tehdä mitään, mutta ehkäpä tilanne sitten korjautuu pienten kasvaessa... ja höynistyneisyyteni myös. Toivotaan kovasti!
 
Hei oot vasta 30. Puhut jostain ikääntymisestä ja nuoruuden virran loppumisesta. Ehkä sulla on tosiaan liikaa niitä vauvoja.

Eikös ihminen ole kukkeimmillaan juuri joskus 20 ja 30 vuoden välillä, ja sitten alkaa "alamäki"? Alkaa tulla ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä, esim. iho ei ole enää ihan niin joustava, painoaan joutuu tarkkailemaan tiukemmin ja ja jotkut saavat jopa ekat harmaat hiukset tässä iässä. En millään muotoa tarkoita, että mikään vanha vielä olisin, mutta kuitenkin ikä hieman edennyt eteenpäin ja se voi alkaa vaikuttaa jotain.
 
Olen kanssa 30-vuotias, ja mulla on tuollaista ajatuksen hitautta silloin kun olen nukkunut huonosti (useampana yönä). Myös stressi aiheuttaa mulla sellaista että ajatus ei tunnu kulkevan oikein kunnolla. Tuntuu, että puhuessakin sanoja täytyy oikein hakemalla hakea.
 
olen jo sinua jo toki parikymmentä vuotta vanhempi, mutta muutama vuosi sitten aloin ihmetellä, kun en pystynyt keskittymään, tuli ihan totaalisia blackouteja, siis jos minulta kysyttiin esim. jotain nimeä, en millään saanut sitä mieleeni ennen kuin lakkasin miettimästä sitä. Jotkut tapahtumatkin olivat häipyneet tyystin mielestä, muut muistivat, minä en. Olo oli muutenkin "hömelö", päätösten teko oli vaikeaa. Varsinaisesti asiaa ruvettiin tutkimaan, kun tuli vielä hengitysvaikeuksiakin. Viisas työterveyslääkäri pyysi tutkimaan kilpirauhasarvot ja vajaatoimintaahan se oli. Lääkityksen myötä tilanne on huomattavasti helpottanut. Toki tilanteesi voi tosiaan olla ihan ylikuormitustakin, mutta voisi olla hyvä tutkia myös nuo kilpparit...
 

Yhteistyössä