Älä ota pikavippiä

[M42]

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005157635.html

Vakava ilmiö velanotossa – "Summat niin huikeita, ettei meistä kohta ole auttajaksi"
Kulutusluotot monen velkaisen ongelmana – näin kierre kasvaa





Lataa IS-sovellus

Katso sovelluksessa

Julkaistu: 5.4. 17:27

• Jaa50
• Twiittaa

Entistä isommat yksittäiset pikaluotot ovat Takuusäätiön mukaan pahentaneet ylivelkaantumisongelmia.
Takuusäätiön takausjohtaja Minna Backmanin mukaan ihmisten velkamäärät ovat viime vuosina kasvaneet niin, ettei Takuusäätiö monissa tilanteissa pysty auttamaan velkaantunutta.

Pikavippimarkkinoita pyrittiin suitsimaan 2013 alle 2 000 euron pikavippien korkokatolla, minkä jälkeen yli 2 000 euron pikaluotot ovat yleistyneet.

– Pieniä pikavippejä saattoi velkaluettelossa olla sata, mutta summa ei ollut ihan päätähuimaava. Nyt lainoja on kappalemääräisesti vähemmän, mutta summat ovat niin huikeita, ettei meistä kohta ole enää kovin monen auttajaksi, Backman sanoo STT:lle.

Backmanin mukaan Takuusäätiö voi pääsääntöisesti järjestellä lainoja 33 000 euroon saakka.

"Ei korkokatto välttämättä pure isoissa luotoissa"
Pikaluottosääntelyn tiukentaminen on parhaillaan harkinnassa oikeusministeriössä. Ratkaisuja etenemisestä odotetaan lähikuukausina, sillä asiasta tehdyn muistion lausuntoaika meni umpeen viime kuun lopussa.

Oikeusministeriön muistiossa esitetään harkittavaksi korkokattosääntelyn laajentamista myös 2 000 euron suuruisiin ja sitä suurempiin luottoihin. Alle 2 000 euron pikavippien korkokatto on tällä hetkellä 50 prosenttia. Muistion mukaan mahdollinen korkokaton taso suuremmissa luotoissa voisi olla noin 30 prosenttia.

Takuusäätiön Backmanin mukaan isompien luottojen korkokattokaan ei välttämättä ratkaise ongelmia. Backman kertoo heillä olevista esimerkeistä, joissa vuosikorko on reilusti alle 30 prosenttia, mutta luotoissa on pitkä maksuaika. Luoton kokonaishinta muodostuu Backmanin mukaan "ihan törkeäksi".

– Ei korkokatto välttämättä pure isoissa luotoissa. Se 30 prosentin korko on edelleen ihan huikean korkea, Backman sanoo.

Jutun pääkuvana ja alla olevalla videolla Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar puhuu suomalaisten kasvavasta velkaantumisesta, johon vaikuttavat osaltaan pikavipit.

Suomalaisilla hurjasti maksuongelmia - maksuhäiriömerkintäisiä reilut 370 000





Lataa IS-sovellus

Katso sovelluksessa
STT

 

[vierailija]

Ei pikavipissä sinällään mitään vikaa ole jos hyväksyy sen, että korko on yleensä iso ja toisaalta on varma siitä, että kykenee maksamaan lainan takaisin.

Kaikilla ei nimittäin ole sitä vaihtoehtoa, että lainaisi rahaa vaikka sukulaiselta tai kaverilta.

 

[M42]

Ei pikavipissä sinällään mitään vikaa ole jos hyväksyy sen, että korko on yleensä iso ja toisaalta on varma siitä, että kykenee maksamaan lainan takaisin.

Kaikilla ei nimittäin ole sitä vaihtoehtoa, että lainaisi rahaa vaikka sukulaiselta tai kaverilta.

Jos pankki, jossa on asiakkaana ei myönnä velkaa, kannattaa miettiä vielä uudestaan, onko asia pikavipin arvoinen ja pystyykö lainan todennäköisesti maksamaan pois. Yleensä, jos asiat ovat kunnossa, pankki myöntää lainan. Toki vielä parempi elää omillaan, mutta se ei tosiaan ole aina mahdollista.

 

[vierailija]

Jos pankki, jossa on asiakkaana ei myönnä velkaa, kannattaa miettiä vielä uudestaan, onko asia pikavipin arvoinen ja pystyykö lainan todennäköisesti maksamaan pois. Yleensä, jos asiat ovat kunnossa, pankki myöntää lainan. Toki vielä parempi elää omillaan, mutta se ei tosiaan ole aina mahdollista.

No onko se pankista lainattu pieni summa yhtään sen edullisempi ehdoiltaan kuin pikavippikään...?

 

[M42]

No onko se pankista lainattu pieni summa yhtään sen edullisempi ehdoiltaan kuin pikavippikään...?

Pankista korko ja muut kulut on yleensä huomattavasti pienemmät sekä sitten se maksu aikataulu on paremmin sovittavissa. Toki jos pankki alkaa pyytämään korkeaa korkoa kannattaa miettiä, että mistä se johtuu. Voi olla, että naapuripankki tarjoaa halvemmalla.

 

[vierailija]

Pankista korko ja muut kulut on yleensä huomattavasti pienemmät sekä sitten se maksu aikataulu on paremmin sovittavissa. Toki jos pankki alkaa pyytämään korkeaa korkoa kannattaa miettiä, että mistä se johtuu. Voi olla, että naapuripankki tarjoaa halvemmalla.

Eivät ne pankkien kulutusluotot koskaan halpoja ole olleet. Ja pikavippifirmat taas ovat suorastaan erikoistuneet noihin maksuaikatauluissa (korvausta vastaan) joustamiseen.

Eivät ihmiset tyhmyyttään pikavippejä ota vaan siksi, että ne ovat ihan rahallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.

 

[M42]

Eivät ne pankkien kulutusluotot koskaan halpoja ole olleet. Ja pikavippifirmat taas ovat suorastaan erikoistuneet noihin maksuaikatauluissa (korvausta vastaan) joustamiseen.

Eivät ihmiset tyhmyyttään pikavippejä ota vaan siksi, että ne ovat ihan rahallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.

 

[M42]

Eivät ne pankkien kulutusluotot koskaan halpoja ole olleet. Ja pikavippifirmat taas ovat suorastaan erikoistuneet noihin maksuaikatauluissa (korvausta vastaan) joustamiseen.

Eivät ihmiset tyhmyyttään pikavippejä ota vaan siksi, että ne ovat ihan rahallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.

Niin ja mitä noihin pankkien kulutusluottoihib tulee, niin korot ovat 10% hujakoilla ja maksuvapaata saa velotuksetta pari kuukautta vuodessa ja aikataulun muuttaminen onnistuu sekin halvemmalla kuin pikavippifirmoilla.

 

[vierailija]

Niin ja mitä noihin pankkien kulutusluottoihib tulee, niin korot ovat 10% hujakoilla ja maksuvapaata saa velotuksetta pari kuukautta vuodessa ja aikataulun muuttaminen onnistuu sekin halvemmalla kuin pikavippifirmoilla.

No aika samaa luokkaa ne pikavippienkin korot ovat.

 

[M42]

No aika samaa luokkaa ne pikavippienkin korot ovat.

Riipunee firmasta, kun kuitenkin pienten vippien korkokaton myötä alettiin myöntää isompia lainoja, kun niissä korkokattoa ei ole.

 

[M42]

Tässä erään firman sivuilta kopio:
Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko esimerkiksi 800 euron luotolle 12 kuukauden maksuajalla on 163,98 %.

Ja tässä erään pankin:
Korko on 3 kk:n euribor + 6,5 prosenttiyksikköä (6,18 % 01/17). Todellinen vuosikorko 1500 euron Joustoluotolle on 25,66 % (01/17). Arvioitu luoton kokonaiskustannus on 1693,41 euroa. Laskelma tehty olettaen, että luottoaika on yksi vuosi ja luotto maksetaan takaisin 12 saman määräisenä eränä kuukauden välein

Todellisissa vuosikoroissa melkoinen ero. Pankista saat 1500€ lainaa halvemmilla kokonaiskustannuksilla kuin pikavippifirmasta 800€.

 

[vierailija]

Tässä erään firman sivuilta kopio:
Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko esimerkiksi 800 euron luotolle 12 kuukauden maksuajalla on 163,98 %.

Ja tässä erään pankin:
Korko on 3 kk:n euribor + 6,5 prosenttiyksikköä (6,18 % 01/17). Todellinen vuosikorko 1500 euron Joustoluotolle on 25,66 % (01/17). Arvioitu luoton kokonaiskustannus on 1693,41 euroa. Laskelma tehty olettaen, että luottoaika on yksi vuosi ja luotto maksetaan takaisin 12 saman määräisenä eränä kuukauden välein

Todellisissa vuosikoroissa melkoinen ero. Pankista saat 1500€ lainaa halvemmilla kokonaiskustannuksilla kuin pikavippifirmasta 800€.

Ei todellisella vuosikorolla ole merkitystä, kun lainaa ei kuitenkaan oteta vuoden ajaksi. Jos laina maksetaan takaisin esim. kuukauden kuluttua ei todellinen vuosikorko välttämättä kerro yhtään mitään siitä mikä tulee halvimmaksi sillä kyseisellä lyhyellä maksuajalla.

 

[vierailija]

Riipunee firmasta, kun kuitenkin pienten vippien korkokaton myötä alettiin myöntää isompia lainoja, kun niissä korkokattoa ei ole.

Entä sitten jos on alettu myöntää isompia lainoja? Jos sattuisin tarvitsemaan vaikka 100 euron pikavipin, niin en kai niin tyhmä ole, että otankin 10.000 euron pikavipin vaan, koska pikavippifirma voi silloin periä minulta isomman korkoprosentin?

 

[M42]

Ei todellisella vuosikorolla ole merkitystä, kun lainaa ei kuitenkaan oteta vuoden ajaksi. Jos laina maksetaan takaisin esim. kuukauden kuluttua ei todellinen vuosikorko välttämättä kerro yhtään mitään siitä mikä tulee halvimmaksi sillä kyseisellä lyhyellä maksuajalla.

Jos laina maksetaan takaisin kuukauden tai vähän yli päästä, joka noissa pikavipeissä usein on korotonta maksuaikaa, niin summan täytyy olla hyvin pieni, jotta varmuus sen takaisin maksamisesta korottomana aikana säilyy. Vai meinaatko, että jos nettotulot on esimerkiksi 3000€ kuussa ja tarvitset yht'äkkiä 2500€ lainaa, olet varma, että kuukauden päästä sulla onkin niin paljon pienemmät menot, että pystyt maksamaan lainan pois. Jos näin on, mikä 2500€ maksava asia on niin tärkeä, ettei hankintaa voi siirtää kuukaudella?

 

[M42]

Entä sitten jos on alettu myöntää isompia lainoja? Jos sattuisin tarvitsemaan vaikka 100 euron pikavipin, niin en kai niin tyhmä ole, että otankin 10.000 euron pikavipin vaan, koska pikavippifirma voi silloin periä minulta isomman korkoprosentin?

No tuollaisia idiootteja, jotka ottavat lainaa niin paljon kuin saavat, on valitettavasti tämäkin maa pullollaan.

 

[vierailija]

18-vuotias Petri tarvitsi vain 50 € – pieni pikavippi oli alku 16 000 € ulosottoveloille ja luottotietojen menetykselle

Pikavipistä tuli paha kierre. Kuvituskuva. (KUVA: Jarmo Sipilä)

Julkaistu: 17.11.2016 16:11

• Jaa
• Twiittaa
• Sähköposti

Parikymppisenä luottotietonsa menettänyt Petri asuu vielä vanhempansa luona ja haaveilee ajasta, jolloin voisi panostaa esimerkiksi parisuhteen etsimiseen.

ENSIMMÄISEN pikavippinsa Päijät-Hämeessä asuva Petri otti 18-vuotiaana. Hän oli silloin osa-aikatöissä käyvä opiskelija ja tarvitsi viisikymppisen ennen seuraavaa maksupäivää.

Vähän myöhemmin hän otti toisen pikavipin, ja sitten vielä yhden:

– Summat olivat aina noin 50–100 euron luokkaa. Ajatuksena oli se, että ne olivat palkan ja opintotuen täytettä, että pysytin elämään jollain konstilla palkkapäivästä toiseen sillä rahat olivat tiukilla, Petri kertoo.

Nykyään rahat ovat vielä tiukemmassa, sillä pikavippaaminen pikavippaamisen päälle alkoi kasaantua korkojen kera isoimmiksi veloiksi. Petri otti lisää vippiä maksaakseen edellisiä vippejä.

Nyt 27-vuotiaan Petrin luottotiedot menivät jo parikymppisenä. Vähän ennen sitä Petri ehti ottaa 2500 opintolainan pankista.

– Kun sain ensimmäisen kirjeen Asiakastiedosta siitä, että luottotietoni ovat menneet, kyllä siinä vaiheessa meinasi itku päästä. Nyt merkintöjä on jo useampia, vaikka vanhempia on jo poistunutkin.

– Tässä kymmenen vuoden aikana velkaantumisen kaikki kulmat ovat tulleet tutuiksi: haastemiehet, ulosotot ja käräjäoikeudet.


NYT ulosotossa on yhteensä 16 000 euron velat. Niistä 10 000 euroa on pelkästään pikavipeistä ja niiden koroista. Muut ovat maksamatonta luottokorttivelkaa, teleoperaattorin laskuja ja maksamattomia osamaksuja.

Ulosotossa Petri on todettu maksukyvyttömäksi. Velat odottavat sitä päivää, jolloin Petri valmistuu ja pääsee töihin.

Petri on käynyt velkaneuvonnassa laskupinonsa kanssa:

– Siellä on sanottu, että he eivät voi tehdä mitään niin kauan kuin minä opiskelen. Käräjäoikeuden velkajärjestely ei välttämättä ole minun tilanteessani paras vaihtoehto, vaan minun pitäisi nykyisten tulojeni mukaan neuvotella erilaisia maksusuunnitelmia.


PETRIN tulisi valmistua ammattikorkeakoulusta viimeistään ensi keväänä. Se tarkoittaa ulosottovelkojen maksamisen aloittamista, jos hän saa töitä. Petrin mukaan on mahdollista, että hän työllistyy paikkaan, jossa hän suorittaa palkatonta työharjoitteluaan, sillä hän on tehnyt siellä myös osa-aikatöitä.

Vaikka hän työllistyisikin, kymmenen vuoden takaisten pikavippausten selvittäminen vie aikansa. Suuri osa palkasta tulee menemään ulosottoon:

– Velalliselle itselleen jää lainmukainen suojaosuus. Se taitaa tällaisella yksinäisellä henkilöllä olla reilut 600 euroa kuukaudessa, Petri laskeskelee.


TÄLLÄ hetkellä Petri asuu vielä vanhempansa luona, sillä luottotietojen menetyksen jälkeen hän ei ole vahvoilla vuokramarkkinoilla.

– Haluaisin kyllä asua itsenäisesti, jos se vain olisi mahdollista. Olen vanhemmaltani jo kuullut, että ihmiset ihmettelevät, miten 27-vuotias voi asua vielä lapsuudenkodissaan. Osa molempien lähipiiristä tietävät tilanteen, ja kyselyt ovat heidän osaltaan loppuneet siihen.

Asuintilanteesta johtuen Petrin opintotuki on vain noin 120 euroa kuukaudessa. Osa-aikatöistä jää käteen vuodessa noin 3300 euroa, eli keskimäärin 275 euroa kuukaudessa.


VAJAASTA 400 eurosta hän maksaa 80 euroa maksusuunnitelman mukaan yhdelle perintätoimistolle. Kuukausittain 60 menee kaupunkiliikenteen kuukausikorttiin. Petrin puhelinliittymä on toisen henkilön nimissä, ja tämä myös maksaa laskun.

– Vakuusmaksun turvin minulla on kaksi tv-kanavapakettia, jotka maksavat reilut 50 euroa kuukaudessa.


ELÄMISEEN, vaatteisiin ja koulumateriaaleihin jää alle 200 euroa kuukaudessa. Osa summasta menee luonnollisesti ruokaan. Petrin osuus yhteistalouden ruuasta on muutamia kymppejä kuukaudessa.

Millaiseen elämään raha riittää?

– Jos pystyn elämään säästäväisesti, se riittää kyllä. Mutta joudun karsimaan koko ajan kaikesta. Yllätysmenot rokottavat budjettia tuntuvasti. Tovi sitten jouduin ostamaan digiboksin, ja se maksoi noin 100 euroa.

Kuukauden sisällä Petrille tulee myös 50 euron kulu siitä, että parin kurssin vuoksi hän joutuu hakemaan ammattikorkeakoulun opiskeluoikeuden jatkoa kevätkaudelle.

– Oli päätös mikä hyvänsä, käsittelykulua ei saa takaisin.

Petri on silloin tällöin hakenut toimeentulotukea. Viimeksi tämän vuoden keväällä hän sai myönteisellä päätöksellä 230 euroa.

– Vanhemman luona asuvan perusosa on 350 euroa. Mielestäni sitä olisi aiheellista nostaa.

Petrin ikäluokassa viikonloppuviihteily on tavallista, mutta hän ei voi sitä harrastaa. Petri on myös siirtänyt ja siirtänyt tarpeellista viisaudenhampaan poistamista, siitä aiheutuvien kulujen ja lääkemenojen vuoksi. Tulevaisuudensuunnitelmiakaan on vaikea tehdä, kun tiedossa on niukkuutta, oli työtilanne mikä hyvänsä.

– Kyllä rahapuute rajoittaa. Sehän on melkein niin, että kun kotiovesta astuu pihalle, niin rahaa alkaa mennä. En ole aktiivisesti edes hakenut elämänkumppania, kun tilanne on tämä mikä on.

Haastateltavan nimi on muutettu.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000002228833.html?nomobile=2

 

[M42]

18-vuotias Petri tarvitsi vain 50 € – pieni pikavippi oli alku 16 000 € ulosottoveloille ja luottotietojen menetykselle

Pikavipistä tuli paha kierre. Kuvituskuva. (KUVA: Jarmo Sipilä)

Julkaistu: 17.11.2016 16:11

• Jaa
• Twiittaa
• Sähköposti

Parikymppisenä luottotietonsa menettänyt Petri asuu vielä vanhempansa luona ja haaveilee ajasta, jolloin voisi panostaa esimerkiksi parisuhteen etsimiseen.

ENSIMMÄISEN pikavippinsa Päijät-Hämeessä asuva Petri otti 18-vuotiaana. Hän oli silloin osa-aikatöissä käyvä opiskelija ja tarvitsi viisikymppisen ennen seuraavaa maksupäivää.

Vähän myöhemmin hän otti toisen pikavipin, ja sitten vielä yhden:

– Summat olivat aina noin 50–100 euron luokkaa. Ajatuksena oli se, että ne olivat palkan ja opintotuen täytettä, että pysytin elämään jollain konstilla palkkapäivästä toiseen sillä rahat olivat tiukilla, Petri kertoo.

Nykyään rahat ovat vielä tiukemmassa, sillä pikavippaaminen pikavippaamisen päälle alkoi kasaantua korkojen kera isoimmiksi veloiksi. Petri otti lisää vippiä maksaakseen edellisiä vippejä.

Nyt 27-vuotiaan Petrin luottotiedot menivät jo parikymppisenä. Vähän ennen sitä Petri ehti ottaa 2500 opintolainan pankista.

– Kun sain ensimmäisen kirjeen Asiakastiedosta siitä, että luottotietoni ovat menneet, kyllä siinä vaiheessa meinasi itku päästä. Nyt merkintöjä on jo useampia, vaikka vanhempia on jo poistunutkin.

– Tässä kymmenen vuoden aikana velkaantumisen kaikki kulmat ovat tulleet tutuiksi: haastemiehet, ulosotot ja käräjäoikeudet.


NYT ulosotossa on yhteensä 16 000 euron velat. Niistä 10 000 euroa on pelkästään pikavipeistä ja niiden koroista. Muut ovat maksamatonta luottokorttivelkaa, teleoperaattorin laskuja ja maksamattomia osamaksuja.

Ulosotossa Petri on todettu maksukyvyttömäksi. Velat odottavat sitä päivää, jolloin Petri valmistuu ja pääsee töihin.

Petri on käynyt velkaneuvonnassa laskupinonsa kanssa:

– Siellä on sanottu, että he eivät voi tehdä mitään niin kauan kuin minä opiskelen. Käräjäoikeuden velkajärjestely ei välttämättä ole minun tilanteessani paras vaihtoehto, vaan minun pitäisi nykyisten tulojeni mukaan neuvotella erilaisia maksusuunnitelmia.


PETRIN tulisi valmistua ammattikorkeakoulusta viimeistään ensi keväänä. Se tarkoittaa ulosottovelkojen maksamisen aloittamista, jos hän saa töitä. Petrin mukaan on mahdollista, että hän työllistyy paikkaan, jossa hän suorittaa palkatonta työharjoitteluaan, sillä hän on tehnyt siellä myös osa-aikatöitä.

Vaikka hän työllistyisikin, kymmenen vuoden takaisten pikavippausten selvittäminen vie aikansa. Suuri osa palkasta tulee menemään ulosottoon:

– Velalliselle itselleen jää lainmukainen suojaosuus. Se taitaa tällaisella yksinäisellä henkilöllä olla reilut 600 euroa kuukaudessa, Petri laskeskelee.


TÄLLÄ hetkellä Petri asuu vielä vanhempansa luona, sillä luottotietojen menetyksen jälkeen hän ei ole vahvoilla vuokramarkkinoilla.

– Haluaisin kyllä asua itsenäisesti, jos se vain olisi mahdollista. Olen vanhemmaltani jo kuullut, että ihmiset ihmettelevät, miten 27-vuotias voi asua vielä lapsuudenkodissaan. Osa molempien lähipiiristä tietävät tilanteen, ja kyselyt ovat heidän osaltaan loppuneet siihen.

Asuintilanteesta johtuen Petrin opintotuki on vain noin 120 euroa kuukaudessa. Osa-aikatöistä jää käteen vuodessa noin 3300 euroa, eli keskimäärin 275 euroa kuukaudessa.


VAJAASTA 400 eurosta hän maksaa 80 euroa maksusuunnitelman mukaan yhdelle perintätoimistolle. Kuukausittain 60 menee kaupunkiliikenteen kuukausikorttiin. Petrin puhelinliittymä on toisen henkilön nimissä, ja tämä myös maksaa laskun.

– Vakuusmaksun turvin minulla on kaksi tv-kanavapakettia, jotka maksavat reilut 50 euroa kuukaudessa.


ELÄMISEEN, vaatteisiin ja koulumateriaaleihin jää alle 200 euroa kuukaudessa. Osa summasta menee luonnollisesti ruokaan. Petrin osuus yhteistalouden ruuasta on muutamia kymppejä kuukaudessa.

Millaiseen elämään raha riittää?

– Jos pystyn elämään säästäväisesti, se riittää kyllä. Mutta joudun karsimaan koko ajan kaikesta. Yllätysmenot rokottavat budjettia tuntuvasti. Tovi sitten jouduin ostamaan digiboksin, ja se maksoi noin 100 euroa.

Kuukauden sisällä Petrille tulee myös 50 euron kulu siitä, että parin kurssin vuoksi hän joutuu hakemaan ammattikorkeakoulun opiskeluoikeuden jatkoa kevätkaudelle.

– Oli päätös mikä hyvänsä, käsittelykulua ei saa takaisin.

Petri on silloin tällöin hakenut toimeentulotukea. Viimeksi tämän vuoden keväällä hän sai myönteisellä päätöksellä 230 euroa.

– Vanhemman luona asuvan perusosa on 350 euroa. Mielestäni sitä olisi aiheellista nostaa.

Petrin ikäluokassa viikonloppuviihteily on tavallista, mutta hän ei voi sitä harrastaa. Petri on myös siirtänyt ja siirtänyt tarpeellista viisaudenhampaan poistamista, siitä aiheutuvien kulujen ja lääkemenojen vuoksi. Tulevaisuudensuunnitelmiakaan on vaikea tehdä, kun tiedossa on niukkuutta, oli työtilanne mikä hyvänsä.

– Kyllä rahapuute rajoittaa. Sehän on melkein niin, että kun kotiovesta astuu pihalle, niin rahaa alkaa mennä. En ole aktiivisesti edes hakenut elämänkumppania, kun tilanne on tämä mikä on.

Haastateltavan nimi on muutettu.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000002228833.html?nomobile=2

Tuokin kaveri on maksanut kaapeli-tv operaattorille takausmaksun, että saa kaksi kanavapakettia yhteensä 50€/kk. Jos on asiat tuossa jamassa pitäisi opetella elämään ilman maksullisia tv-kanavia. Ei siihen kuole. Kaveri säästää terveysmenoissa, mutta tuhlaa samalla turhuuteen... Onneksi on älynnyt jättää dokaamisen väliin...

 

[vierailija]

Tuokin kaveri on maksanut kaapeli-tv operaattorille takausmaksun, että saa kaksi kanavapakettia yhteensä 50€/kk. Jos on asiat tuossa jamassa pitäisi opetella elämään ilman maksullisia tv-kanavia. Ei siihen kuole. Kaveri säästää terveysmenoissa, mutta tuhlaa samalla turhuuteen... Onneksi on älynnyt jättää dokaamisen väliin...

Jo joutui vielä raukka ostamaan digiboksinkin

 

[M42]

Jo joutui vielä raukka ostamaan digiboksinkin

Sillä sadalla eurolla ois melko varmaan saanut jo hoidettua sen viisauden hampaan poiston tk-hammaslääkärillä.

 

[vierailija]

Ehkä ihmisiltä pitäisi kieltää kaikenlainen luotonotto kokonaan, jos he eivät kykene olemaan ottamatta isoja lainoja, joita heillä ei ole juuri toivoakaan pystyä maksamaan takaisin?

Se ei riitä, että vain perinteiset lainat kielletään, kun sitten nuo menevät ja pilaavat taloutensa esimerkiksi osamaksuilla.

 

[M42]

Ehkä ihmisiltä pitäisi kieltää kaikenlainen luotonotto kokonaan, jos he eivät kykene olemaan ottamatta isoja lainoja, joita heillä ei ole juuri toivoakaan pystyä maksamaan takaisin?

Se ei riitä, että vain perinteiset lainat kielletään, kun sitten nuo menevät ja pilaavat taloutensa esimerkiksi osamaksuilla.

Esimerkiksi perinteiset laskut voisi helposti korvata prepaidtyyppisiksi palveluiksi.

 

[vierailija]

https://m.youtube.com/watch?v=dLgaWYNeyD0

 

[vierailija]

Mitään luottoa ei pidä ottaa, jos ei ole varma saako sen maksettua ajallaan takaisin.