alapääongelmia:(

Tuli muuten mieleen, että miten aikaisessa vaiheessa vd on edes mahdollista diagnosoida? Jos vaivani on punajäkälää, niin se nyt selviäisi kai koepalasta. Mutta jos oireeni ovat vielä varsin lievät (kivuista ei voi puhua), niin pystyykö vulvodyniaa mitenkään varmasti todeta?

Joskus muuten, oireiden ollessa pahimmillaan, jossain klitoriksen "alla" tai alapuolella olen huomannut TODELLA aran kohdan, kun olen laittanut bepanthenia ja mitä milloinkin. Siihen koskeminen on vihlaissut todella voimakkaasti, niin että sitä ihan säikähtää. Hyvässä paikassa on kipupistekin, jos se sellainen on. On se elämä vaan ihanaa.

 

on hyvä poissulkea punajäkälä, jotta voidaan hoitaa oireita paremmin, kun tiedetään mistä on kyse. punajäkälään käytetään kortisonipitoisempia lääkkeitä/voiteita.

miten olet jaksellut nyt? entä henkinen puoli, pelkäätkö vielä ihan hirveästi? niinkuin olen sanonut, niin vd ei ole maailmanloppu, sitä voi lievittää, se parantuu jossain vaiheessa jne. vd on siitä inhottava, että se on niin intiimissä paikassa. toisilla on juuri sen takia puhua siitä avoimesti. eikä se jatkuva gynellä ravaaminenkaan mieltä ylennä =0)

päivi tommola on käsittääkseni paavosen ns.oppilas, joten hän on myös pätevä vd-asiantuntija. hänen taksansa on huomattavasti alempi kuin paavosen, muistaakseni ottaa vastaan ainakin bulevardin lääk.as.hkissä. mene toki asiantuntijalle, saat apua ja pääset siitä rasittavasta piinasta, jota eri vaihtoehtojen pohtiminen aiheuttaa! tsemppiä! eletään vaan vaikka piruuttaan...

 

Nyt on ollut taas helvetti irti koko juhannuksen.Alapää kuin tulessa ja selkää särkee. Alavatsan limakalvot tosi kipeät. Tässä menikin jo 3-4 kk ilman suurempia kärsimyksiä. Ei se punajäkälädiagnoosi auta muuta kuin sulkemalla muut sairaudet pois. Itse sain Paavoselta ohjeen ostaa kortisonivoidetta. Se kortisonivoide ei paranna tätä tulehdusta, vaan siihen auttaa (jos auttaa) Doximycin.

 

on hyvä poissulkea punajäkälä, jotta voidaan hoitaa oireita paremmin, kun tiedetään mistä on kyse. punajäkälään käytetään kortisonipitoisempia lääkkeitä/voiteita.

miten olet jaksellut nyt? entä henkinen puoli, pelkäätkö vielä ihan hirveästi? niinkuin olen sanonut, niin vd ei ole maailmanloppu, sitä voi lievittää, se parantuu jossain vaiheessa jne. vd on siitä inhottava, että se on niin intiimissä paikassa. toisilla on juuri sen takia puhua siitä avoimesti. eikä se jatkuva gynellä ravaaminenkaan mieltä ylennä =0)

päivi tommola on käsittääkseni paavosen ns.oppilas, joten hän on myös pätevä vd-asiantuntija. hänen taksansa on huomattavasti alempi kuin paavosen, muistaakseni ottaa vastaan ainakin bulevardin lääk.as.hkissä. mene toki asiantuntijalle, saat apua ja pääset siitä rasittavasta piinasta, jota eri vaihtoehtojen pohtiminen aiheuttaa! tsemppiä! eletään vaan vaikka piruuttaan...

Voikohan tässä vaiheessa sitten tietää jo, että jos kyse ei ole punajäkälästä niin se on sitten vd. Jos oireet eivät kuitenkaan ole vielä kovin pahat...

Kirvelyä kyllä on nyt koko ajan, mutta ei pahasti. Ei vielä sillä tavalla, että se normaalia elämää noin muuten häiritsisi. Seksiäkin jopa tekee mieli, mutta yhdyntää en ole jotenkin uskaltanut kokeilla, kun pelottaa että kuluttaminen pahentaa tilannetta. Kutinaa on muuten nyt ollut hiukan välillä. Heti tuli, kun menin sanomaan, että sitä ei ole yhtään. Ihan kuin tämä oikeasti

Henkinen puoli ailahtelee todella paljon. Tällä hetkellä on suht hyvä fiilis vaivasta huolimatta. Vaiva on vielä sillä tasolla, että sen pystyy välillä unohtaakin, jos on tarpeeksi kivaa. Vähintäänkin taustalla se kyllä vaikuttaa mielialaan. Ehkä olen tässä jo osittain ehtinyt tottuakin ajatukseen, että minulla se on. Lähinnä tietysti pelottaa se, miten pahaksi se muuttuu, miten kauan kestää ja miten pahasti estää seksin harrastamisen. Ehkä se pahin "olen viallinen ja elämäni menee pilalle"-shokki on jo toivottavasti takana päin... Vielä kun saisin lähetteen yksityiselle niin olisin tyytyväinen, en kestä, jos taas aletaan jotain antibiootteja tyrkyttämään. Sen nyt pitäisi ainakin olla selvä, että ne eivät auta. Sen sijaan limakalvo-oireet ovat pahentuneet koko ajan. Virtsaoireet eivät ole pahaksi äityneet, välillä vain tulee lieviä tuntemuksia. Eräs tunne on ollut hillitön viha ja katkera raivo siitä, että miksi juuri minulle ja miksi juuri nyt, lähestulkoon pahimpaan mahdolliseen saumaan, kun on meneillään uusi suhde, jota en kyllä halua menettää. Sitten kyllä putoaisi mieliala johonkin niin alas, etten uskalla edes ajatella asiaa...

 

Nyt on ollut taas helvetti irti koko juhannuksen.Alapää kuin tulessa ja selkää särkee. Alavatsan limakalvot tosi kipeät. Tässä menikin jo 3-4 kk ilman suurempia kärsimyksiä. Ei se punajäkälädiagnoosi auta muuta kuin sulkemalla muut sairaudet pois. Itse sain Paavoselta ohjeen ostaa kortisonivoidetta. Se kortisonivoide ei paranna tätä tulehdusta, vaan siihen auttaa (jos auttaa) Doximycin.

Kuulostaa kyllä kamalalta, että koko alavatsa on kipeänä... Minulla ei lieviä (kai virtsateissä tuntuvia) nipistyksen tapaisia lukuunottamatta ole oireita kuin ulkoisilla limakalvoilla. Ensin virtsaputken suun lähettyvillä, nykyään laajemmalla. Haluaisin vaan äkkiä saada tätä asiaa eteenpäin...

 

on hyvä poissulkea punajäkälä, jotta voidaan hoitaa oireita paremmin, kun tiedetään mistä on kyse. punajäkälään käytetään kortisonipitoisempia lääkkeitä/voiteita.

miten olet jaksellut nyt? entä henkinen puoli, pelkäätkö vielä ihan hirveästi? niinkuin olen sanonut, niin vd ei ole maailmanloppu, sitä voi lievittää, se parantuu jossain vaiheessa jne. vd on siitä inhottava, että se on niin intiimissä paikassa. toisilla on juuri sen takia puhua siitä avoimesti. eikä se jatkuva gynellä ravaaminenkaan mieltä ylennä =0)

päivi tommola on käsittääkseni paavosen ns.oppilas, joten hän on myös pätevä vd-asiantuntija. hänen taksansa on huomattavasti alempi kuin paavosen, muistaakseni ottaa vastaan ainakin bulevardin lääk.as.hkissä. mene toki asiantuntijalle, saat apua ja pääset siitä rasittavasta piinasta, jota eri vaihtoehtojen pohtiminen aiheuttaa! tsemppiä! eletään vaan vaikka piruuttaan...

Ai niin ja kiitos tuosta lääkärivinkistä! Ja kiitos tsemppaamisesta myös! Minä olen kyllä parille ystävälleni kertonut tästä, että epäilen vulvodyniaa. Kumpikaan ei edes tiennyt kyseisestä taudista. Outoa sinänsä, minä ainakin olen kyllä tiennyt sen olemassaolosta. Mutta enpä ole osannut sitä pelätä, ennemminkin olen miettinyt tyytyväisenä, että no huh ettei sentään tuota ole... Siitä vaiva on tosiaan inhottava, että eipä siitä nyt oikein haluta kenelle tahansa kertoa, olisi vähän eri asia vaikkapa töissä kertoa kärsivänsä pahasta migreenistä. Ja tietysti se seurustelukumppanille kertominen myös vähän ahdistaa, vaikka hän kyllä ymmärtäväinen ja ihana onkin. Silti se pelottaa. Tulee niin "viallinen" olo jo ylipäänsä siksi, että tuo vaiva ON, puhumattakaan siitä, miten pahasti se saattaa estää seksin ja vaikuttaa myös mielialaan. Oletko suhteessa? Miten paljon se vaikuttaa siihen?

 

Hyvä, että sulla on ystäviä, joiden kanssa voit puhua tästäkin aiheesta. Mulla oli alkuun ihan samoja fiiliksiä kuin sulla "miks juuri nyt ja mistä tämä on rangaistus, elämä on ohi enkä kuitenkaan ikinä parene" jne. Täältä Elleistä löysin ensin ihanan kohtalotoverin ja myöhemmin liityin vd-vertaistukiryhmään. Silloin kun tein kuolemaa, oli ryhmän tuki ainoa lohtu ja sain sieltä vinkkejä ja neuvoja. Nykyään, kun olen lähes terve, mua ahdistaa ne jutut siellä ihan hirveesti. En käy kuin silloin tällöin kurkkaamassa, mutta olen laittanut sinne esim.puh.nron sitä varten, että mulle voi soittaa jos siltä tuntuu. En tod.ole mikään terv.huoltoalan ammattilainen tms.mutta ymmärrän ja tiedän, miltä tuntuu kun kivut ovat todellisia ja ahdistavia ja lääkärit tai lääkkeet eivät auta jne. Haluan lohduttaa muita, sillä muakin lohdutettiin ja kannustettiin aluksi ja se oli elämän ainoa lanka siinä vaiheessa.

Mä olen ollut naimisissa 10v. ja lapsia on kaksi. En ole ikinä kärsinyt varsinaisesti yhdyntäkivuista, mikä on tyypillistä neuropaattiselle vulvodynialle. Vestibuliitti-muotoon kuuluvat ne kipupisteet jne. Aika monella on ikävä kyllä myös näiden kahden sekamuoto.

Parisuhdetta on kuormittanut enemminkin mun kipuni ja masentuneisuuteni, vihamielisyyteni, lääkkeiden sivuoireet jne.mutta tilanteeni parantuessa luonnollisesti tilanne kotonakin on parempi.

Koita tehdä jotain kivaa ja nauttia kesästä oireista huolimatta. Ihan varmasti positiivinen fiilis vaikuttaa suotuisasti myös fyysiseen puoleen (asia, jota lääkärit eivät tajua) Silloin kun tuntuu, että maailma romahtaa niin kirjoittele tänne ja tosiaan, tervetuloa vd-vertaistukiryhmään myös.

 

Hyvä, että sulla on ystäviä, joiden kanssa voit puhua tästäkin aiheesta. Mulla oli alkuun ihan samoja fiiliksiä kuin sulla "miks juuri nyt ja mistä tämä on rangaistus, elämä on ohi enkä kuitenkaan ikinä parene" jne. Täältä Elleistä löysin ensin ihanan kohtalotoverin ja myöhemmin liityin vd-vertaistukiryhmään. Silloin kun tein kuolemaa, oli ryhmän tuki ainoa lohtu ja sain sieltä vinkkejä ja neuvoja. Nykyään, kun olen lähes terve, mua ahdistaa ne jutut siellä ihan hirveesti. En käy kuin silloin tällöin kurkkaamassa, mutta olen laittanut sinne esim.puh.nron sitä varten, että mulle voi soittaa jos siltä tuntuu. En tod.ole mikään terv.huoltoalan ammattilainen tms.mutta ymmärrän ja tiedän, miltä tuntuu kun kivut ovat todellisia ja ahdistavia ja lääkärit tai lääkkeet eivät auta jne. Haluan lohduttaa muita, sillä muakin lohdutettiin ja kannustettiin aluksi ja se oli elämän ainoa lanka siinä vaiheessa.

Mä olen ollut naimisissa 10v. ja lapsia on kaksi. En ole ikinä kärsinyt varsinaisesti yhdyntäkivuista, mikä on tyypillistä neuropaattiselle vulvodynialle. Vestibuliitti-muotoon kuuluvat ne kipupisteet jne. Aika monella on ikävä kyllä myös näiden kahden sekamuoto.

Parisuhdetta on kuormittanut enemminkin mun kipuni ja masentuneisuuteni, vihamielisyyteni, lääkkeiden sivuoireet jne.mutta tilanteeni parantuessa luonnollisesti tilanne kotonakin on parempi.

Koita tehdä jotain kivaa ja nauttia kesästä oireista huolimatta. Ihan varmasti positiivinen fiilis vaikuttaa suotuisasti myös fyysiseen puoleen (asia, jota lääkärit eivät tajua) Silloin kun tuntuu, että maailma romahtaa niin kirjoittele tänne ja tosiaan, tervetuloa vd-vertaistukiryhmään myös.

Heh heh, taas sain Dalacin-kuurin, sillä näytteessä oli soluja, jotka viittaavat huonoon ph-arvoon. Emätintulehdusta varsinaisesti ei ollut. Dalacin tuntui kyllä auttavan viimeksi vähän, mutta huoh... Uskaltaisiko sitä nyt sitten kokeilla. Katkeruus vaan lisääntyy, kun yrittää tehdä ohjeiden mukaan epäillen kuitenkin itse hoitojen toimivuutta. Voi sitä katkeraa v******ta, kun joutuu taas huomaavansa olleensa oikeassa. Ja Dalacinin jälkeen Vagi-C:tä. Todella turhauttavaa, kun haluaisin nyt saada tätä kunnolla eteenpäin. Yksityiselle ei lähetettä kuulemma voi antaa. Onneksi tämä lääkäri, jonka kanssa asiaa olen hoitanut, kuitenkin ottaa vakavasti joskaan ei näytä vulvodynian mahdollisuuteen kauheasti uskovan. Dalaciniin minulla nyt jokin pienenpieni luotto on, koska sillä tuntui ehkä jotain positiivista vaikutusta olevan. Tai sitten ei. Helvetti tämä on rasittavaa. Jos olisin rahoissani, olisin jo ajat sitten varannut itse yksityiseltä ajan.

 

No voi helvetin helvetti, miksei muka voitu antaa lähetettä eteenpäin kun toi kierre on kestänyt jo näinkin kauan??!! Missäpäin Suomea asut? Turussa ja Porissa ottaa vastaan Kimmo Vihko-niminen mukava lääkäri, jolla mielestäni oli hyvä käsitys vd:sta. Ja taksa tyyliin 60e miinus Kelan korvaus.

Vaikea tietty sanoa, mitä kannattaisi tehdä, mutta minä tekisin sinuna nyt näin: Dalacin kaappiin odottamaan, sitten sisuksiin esim.luontaistuotekaupoista saatavia paikallisia maitohappobakteereja viikon ajan. Jos oireet pahenee tai eivät mene ohi, niin lääkäriin ja vagifem-resepti. Vagifem on paljon hellävaraisempi kuin Dalacin, joka tappaa myös emättimen hyviä bakteereita.

Lähes jokaisella vd-ryhmäläisellä, minullakin, on ollut tuo toimimaton hiiva- jne.lääkekierre, joka on itse asiassa vain pahentanut tilannetta. Lääkärit määräilee mitä sattuu, kun eivät tiedä muuta keinoa.

Voi himpura, kun nyt vain saisit kunnollista hoitoa. On sekava olo, kun pompotellaan paikasta toiseen ja kaikki ovat hoidosta eri mieltä. Kirjoittelehan kuulumisia taas. On muuten täysin mahdollista, että tuo on vaan "jotain" oireilua joka katoaa yhtä mystisesti kuin ilmestyikin! Toivotaan, että niin kävisi!

 

No voi helvetin helvetti, miksei muka voitu antaa lähetettä eteenpäin kun toi kierre on kestänyt jo näinkin kauan??!! Missäpäin Suomea asut? Turussa ja Porissa ottaa vastaan Kimmo Vihko-niminen mukava lääkäri, jolla mielestäni oli hyvä käsitys vd:sta. Ja taksa tyyliin 60e miinus Kelan korvaus.

Vaikea tietty sanoa, mitä kannattaisi tehdä, mutta minä tekisin sinuna nyt näin: Dalacin kaappiin odottamaan, sitten sisuksiin esim.luontaistuotekaupoista saatavia paikallisia maitohappobakteereja viikon ajan. Jos oireet pahenee tai eivät mene ohi, niin lääkäriin ja vagifem-resepti. Vagifem on paljon hellävaraisempi kuin Dalacin, joka tappaa myös emättimen hyviä bakteereita.

Lähes jokaisella vd-ryhmäläisellä, minullakin, on ollut tuo toimimaton hiiva- jne.lääkekierre, joka on itse asiassa vain pahentanut tilannetta. Lääkärit määräilee mitä sattuu, kun eivät tiedä muuta keinoa.

Voi himpura, kun nyt vain saisit kunnollista hoitoa. On sekava olo, kun pompotellaan paikasta toiseen ja kaikki ovat hoidosta eri mieltä. Kirjoittelehan kuulumisia taas. On muuten täysin mahdollista, että tuo on vaan "jotain" oireilua joka katoaa yhtä mystisesti kuin ilmestyikin! Toivotaan, että niin kävisi!

No äläpä muuta sano, on tämä mahdotonta touhua prkl... TOSIN Dalacin kyllä auttaa jollain lailla. Oireet kyllä hävisivät taas heti, kun sen aloitin. Nyt on kylläkin vasta kolmas päivä menossa, joten saas nähdä tuleeko kirvely takaisin kuitenkin. Olen tosiaan ollut kyllä Dalacinin aloittamisen jälkeen täysin oireeton, tänään ehkä on IHAN pientä polttelua tuntunut, mutta se on niin pientä, etten edes ole varma kuvittelenko asian. Saas nähdä... Ilmoittelen varmaan kyllä taas tänne sitten miltä näyttää Todella mukavaa kirjoittaa tänne, kun joitakin oikeasti kiinnostaa

 

mielelläni lohdutan ja annan kykyjeni mukaan neuvoja, sillä tiedän ja tunnen tuon tilanteen erittäin hyvin. Oletko kokeillut soodavesikylpyjä tai sivellä ulkosynnyttimiä natriumkloridilliuoksella, ei maksa paljoo apteekissa.

hei nää tämmöset vaivat on helvetin yleisiä naisilla. joskus on tullu mieleen lahjottaa koko värkki valtiolle lääketieteelliseen käyttöön : )

mutta, palaillaan ja nautitaan ihanasta ilmasta!

 

oliko sulta otettu papa koska? ja sitten voisit ehdottaa lääkärillesi lähetettä kolposkopiaan, jossa tarkastellaan limakalvoja hyvin tarkasti - esim.hpv tulee siinä hyvin esille.

hpv on kaikilla seksielämää omaavilla ihmisillä, mutta voi puhjeta yhtäkkiä (ja mennä myös ohi samantien)

 

oliko sulta otettu papa koska? ja sitten voisit ehdottaa lääkärillesi lähetettä kolposkopiaan, jossa tarkastellaan limakalvoja hyvin tarkasti - esim.hpv tulee siinä hyvin esille.

hpv on kaikilla seksielämää omaavilla ihmisillä, mutta voi puhjeta yhtäkkiä (ja mennä myös ohi samantien)

Papaa ei ole otettu KOSKAAN. En ole käyttänyt pillereitä enkä muutenkaan ole aiemmin ollut seksuaalisesti niin aktiivinen aiemmin, niin ei ole tullut gynelläkään käytyä. Ajattelinkin, että papa määrättäisiin ilman muuta heti, kun menen näiden vaivojen kanssa lääkäriin. Mutta ei. Pitäisi varmaan itse määrätä sekin, jos vaikka sitten otettaisiin. Olen tuota hpv:tä myös miettinyt, että voisihan tämä olla jotakin sellaistakin.

Soodavesihuuhtelua minulle määrättiin viikoksi tuossa vähän aikaa sitten, mutta en harrastanut sitä kuin yhden päivän, kun tuntui niin turhauttavalta. Näytteessä olikin sitten niitä liian vähäiseen happamuuteen viittaavia soluja (joiden nimeä en ollut ennen kuullutkaan, ei siis clue-soluja), joten varmaan ihan hyväkin, että en sitä tehnyt. Ulkoisille alueille voisi tietysti jotain kylpyjä ehkä kokeillakin. Tänään on jo vähän tuntunut kirvelyä, eli Dalacin ei taaskaan tehonnut kunnolla, vaikka se selvästi JOTAKIN tekee, koska kirvely saman tien taas katosi sen aloitettuani. Ohje oli tämän kuurin perään käyttää vagi-c:tä, mutta en tiedä miten paljon sekään hyödyttää, jos ei Dalacin tehoa kunnolla. Kokeilin yhtä vagi-c:tä ennen tuota kuuria, ja se ei kumma kyllä kirvellyt yhtään. Olen aika varma, että jossain tilanteessa se olisi voinutkin kirvellä. Ehkä se limakalvojen herkkyyskin vaihtelee aika paljon.

 

Ei hemmetti, papassa näkyy just clue-solut, sytolyysi, bakteeriflooran tyyppi jne. Mars vaatimaan lähete. Hpv:n voi saada vaikka ekassa yhdynnässä ja oliko peräti niin että se sitä virusta kantaa 80% aikuisista. Tietty hpv-tyyppi aiheuttaa ulkosynnytinoireita, mutta paranee itsestään. Toinen sortti on sit sellanen et tulee niitä konduloomanyppyjä, mutta nekin voidaan hoitaa pois.

Mua pistää niin vihaks noi lääkärit. Ja kun sulla menee toi niin samaa kaavaa kuin mulla, niin tiedän kuin helvetin hyvin kuinka turhauttavaa se on. Mene nyt sille Vihkolle tai Päivi Tommolalle, mä vaikka lainaan sulle rahaa, jos rahasta on kiinni, ettet pääse experteille. Tarkoitant tätä ihan oikeasti.

 

Ei hemmetti, papassa näkyy just clue-solut, sytolyysi, bakteeriflooran tyyppi jne. Mars vaatimaan lähete. Hpv:n voi saada vaikka ekassa yhdynnässä ja oliko peräti niin että se sitä virusta kantaa 80% aikuisista. Tietty hpv-tyyppi aiheuttaa ulkosynnytinoireita, mutta paranee itsestään. Toinen sortti on sit sellanen et tulee niitä konduloomanyppyjä, mutta nekin voidaan hoitaa pois.

Mua pistää niin vihaks noi lääkärit. Ja kun sulla menee toi niin samaa kaavaa kuin mulla, niin tiedän kuin helvetin hyvin kuinka turhauttavaa se on. Mene nyt sille Vihkolle tai Päivi Tommolalle, mä vaikka lainaan sulle rahaa, jos rahasta on kiinni, ettet pääse experteille. Tarkoitant tätä ihan oikeasti.

Heh, kiitos tarjouksesta Toivottavasti en sentään lainaamaan joudu, ainakaan tuntemattomilta vaikka olen kyllä aika otettu tarjouksesta Olen juuri menossa taas lääkärille, ja jos en nyt saa asiaa oikeasti eteenpäin lähetteen tai kunnon lisätutkimusten kera, niin joudun kyllä itse varaamaan sen ajan yksityiselle. Muuten hajoan tähän totaalisesti. Onkohan Tampereella vulvodyniasta tajuavaa lääkäriä? Ainakin jollain vd-sivustolla oli mainittu joku lukijan suosittelema naislääkäri Koskiklinikalta, nimeä en nyt muista...

Hullua tosiaan, että papaa ei ehdotettu. Valkovuotonäytteitä ja virtsanäytteitä siis on tähän asti vain otettu senkin edestä.

Oireet ovat taas voimissaan (virtsaoiretta hiukan, ja kirvelyä samoin) ja räjäytän pääni, jos joku vielä tarjoaa niitä perkeleen antibiootteja. Vaikkakin Dalacin näyttäisi jossain määrin auttavan. Hiukan ahdistaa nimittäin sekin, jos Dalacin auttaa VÄHÄN, koska kyseisellä lääkkeellä on taipumus lisätä sille resistenttien pöpöjen kasvua. Luulisi sen nyt kahdella Dalacin-kuurilla jo selvinneen, että vaikka se auttaisi vähän, niin ei lähellekään kunnolla.

 

Lääkäri vaikutti ihan hyvältä ja tietävän aiheesta. Sain Terolutia, mutta aika pitkään vielä kyllä pitää odottaa kuurin aloittamista. Tällä kertaa lääkäri otti saman tien papan ja teki etikkakokeen, ilman että tarvitsi erikseen vaatia. Hän sanoi näiden oireiden olevan todella yleisiä, ja että vulvodynia on mahdollinen mutta jo diagnoosina niin traumatisoiva ettei sellaista mielellään anna. No ainakaan tässä vaiheessa, kun kuulemma tällainen on vielä tosi yleistä ja yleensä ohimenevää. Emlaa sain myös jotta pääsisin henkisesti irti tästä vaivasta, mutta en ole kokeillut vielä. Niin moni on kirjoittanut sen kirvelevän... Uskon kyllä itsekin, että on varmaan aika ratkaisevaa miten ahdistuneesti tähän itse suhtautuu. Mitä enemmän tarkkailee ja ahdistuu, niin sitä pahemmaksi se menee. Tuntuu, että oireet pahenevat aina sitä mukaa mitä enemmän niihin keskittyy. Sain myös elokuulle vielä uuden ajan tälle lääkärille (tämäkin lääkärin itsensä ehdottamana), joten nyt ainakin on sellainen olo, että asia eteni jollain tapaa, ja tuli vaikutelma, että tämä lääkäri ymmärsi kyllä aikaisempaa paremmin mistä on kyse. (Kysyi mm. heti alussa, että olenko ollut ahdistunut tai masentunut.) Lataan nyt toivoni siihen, että tapahtuisi se ihme josta muutamat täällä ovat kirjoittaneet ja vaiva lähtisi terolutilla. Ja toivon, että tämä on sellaista joka vaan menee ohi. Pitäisi yrittää olla ahdistumatta ja masentumatta, mikä vaan ei ole niin helppoa, kun mieliala romahtaa suorastaan reaaliaikaisesti heti, jos oireet iskevät selvemmin päälle. Yhtä lailla mieli voi olla hyvinkin iloinen heti, jos oireita ei ole. Vähän niin kuin heti kokisin, että nyt se lähti. Ja sitten kun ei lähtenytkään, olo taas romahtaa. Noh, ehkä tämä tästä. Sainpahan ainakin sitä hormonia, jota olen vähän haikaillut.

 

näkyikö etikkatestissä mitään hpv-juttuja? tuli mieleen että moni on saanut apua valmisteesta nimeltä cicatrinida tai jotain sinne päin. Itselläni on avaamaton paketti kotona, voin lähettää sulle pari jos tykkäät kokeilla. Sitä käytetään esim.synnytyksen jälkeisten repeämien hoitoon, alapään limakalvojen hoitoon jne.

Mikäli oireet vaan pahenevat, koita triptyliä. se on edullista, ja auttaa monella vd-kipuun. Annos on ensiksi 10mg ja sitä nostetaan asteitteittain, kunnes kipu helpottuu. Eräs vd-ringin nainen oli joutunut nostamaan sitä 80mg:n, joten ei se välttämättä ihan heti tepsi.

Taas kerran muistutan, että diagnoosi on shokki, mutta vd:tä voi hoitaa ja helpottaa ja se paranee ajan kuluessa, näin on ainakin moni useampia vuosia sairastanut sanonut. Sama juttu mullakin.

Halauksia ja tsemppiä sulle! Ja kirjoittelemisiin!

 

oliko sulta otettu papa koska? ja sitten voisit ehdottaa lääkärillesi lähetettä kolposkopiaan, jossa tarkastellaan limakalvoja hyvin tarkasti - esim.hpv tulee siinä hyvin esille.

hpv on kaikilla seksielämää omaavilla ihmisillä, mutta voi puhjeta yhtäkkiä (ja mennä myös ohi samantien)

Ei ole kaikilla! Minulla ei ole ollut ikinä alapäätulehduksia missään muodossa ja olen 52v. Seksielämä rajoituu omaan aviomieheen.

 

Mistä tuollainen käsitys, että HPV on kaikilla seksielämän omaavilla, ei ole. Itse olen yli nelikymppinen,ei ole ollut, tosin olen aina yhden ja saman kumppanin kanssa.

 

Mitä nuorempi, sitä enemmän alapäävaivoja. Nykysin vaihtuu seksikumppanit nopeaan tahtiin ja niitä on monilla jopa kymmeniä. Ennen ei ollut tällaista määrää römpsävikoja ja tauteja vaikka kuinka väittäisivät, että kortonkia käyttävät ja turvallista seksiä harrastavat. Täytyy tuolla kumppanien vaihtuvuudella olla tekemistä näiden vaivojen kanssa. Seksikäyttäytyminen nykyään on niin vapaata ja hällä väliä että ei ihme kun sitten koneisto jumittuu. Kauhistuttaa jo lukea näitä alapäävaivoja kun pitää ihmetellä niiden määrää ja sitä miten ne koetaan vielä normaaleiksi ja asiaankuuluviksi. Pahinta on, että oletetaan niitä olevan kaikilla.

 

Voi olla joo, että kumppanien määrällä on vaikutusta alapäävaivoihin. Menee vain vähän alkuperäisen aiheen vierestä ja hiukan epäoleelliseksi pikkuasiaan takertumiseksi tämän keskustelun kannalta. Minä en ainakaan ole mikään tyypillinen nykyaikainen kukasta kukkaan lentäjä, sukupuolitauteja ei ole koskaan ollut, ja olen aikas varma, että tämä minun vaivani ei kyllä ainakaan johdu mistään "hällä väliä" -elämästä. Pitäisi tässä varmaan vielä muun kamalan lisäksi syyllistää itseäni siitä, että olen harrastanut seksiä ennen avioliittoa tai jotain...

"Pahinta on, että oletetaan niitä olevan kaikilla." Papilloomavirus kyllä on ihan tutkimustenkin mukaan muistaakseni noin 80%:lla ihmisistä. Ja lääkärin mukaan nämä minun vaivani ovat todella yleisiä. Se siitä. Jos haluatte hälistä nykyaikaisen seksikäyttäytyimisen haitallisuudesta, aloittakaa ihan oma keskustelu aiheesta.

 

näkyikö etikkatestissä mitään hpv-juttuja? tuli mieleen että moni on saanut apua valmisteesta nimeltä cicatrinida tai jotain sinne päin. Itselläni on avaamaton paketti kotona, voin lähettää sulle pari jos tykkäät kokeilla. Sitä käytetään esim.synnytyksen jälkeisten repeämien hoitoon, alapään limakalvojen hoitoon jne.

Mikäli oireet vaan pahenevat, koita triptyliä. se on edullista, ja auttaa monella vd-kipuun. Annos on ensiksi 10mg ja sitä nostetaan asteitteittain, kunnes kipu helpottuu. Eräs vd-ringin nainen oli joutunut nostamaan sitä 80mg:n, joten ei se välttämättä ihan heti tepsi.

Taas kerran muistutan, että diagnoosi on shokki, mutta vd:tä voi hoitaa ja helpottaa ja se paranee ajan kuluessa, näin on ainakin moni useampia vuosia sairastanut sanonut. Sama juttu mullakin.

Halauksia ja tsemppiä sulle! Ja kirjoittelemisiin!

Viikonloppu oli vallan oireeton, eikä nytkään ole juuri mitään. Mieliala kyllä aaltoilee niin noiden oireiden mukaan. Heti on todella hyvä fiilis, kun oireita ei ole. Huono puoli siinä onkin se, että oireiden paluu herkästi romahduttaa taas fiiliksen. Olen kyllä ihan valmis kokeilemaan triptyliä, mikäli oireet sitä vaativat. Vielä tähän mennessä en voi edes puhua kivuista, joten ainakaan nyt se ei ole ajankohtainen. Virtsahätäoire on tähän mennessä ollut se häiritsevin, silloin kun se on voimakasta. Viikonloppuna sekin taas katosi ihan yhtäkkiä.

Etikkatestissä ei näkynyt hpv:hen viittaavaa. Melkein olisin toivonut, että olisi näkynyt... Toisaalta yritän uskoa lääkäriä, joka kyllä vaikutti tietävän aiheesta ja sanoi näiden vaivojen olevan todella yleisiä. Eli tämä ei välttämättä tarkoita vulvodyniaa, vaikka toisaalta siltä vaikuttaakin. Voi olla, etten olen pahimmat shokkini jopa jo kärsinyt. Minulla on tapana aina löytää pahin skenaario ja hajota siihen ennen kuin mikään on edes varmaa (ja joissain tapauksissa ei edes yhtään todennäköistä). Olen joskus rampannut lääkäreillä ihan varmana siitä, että minulla on jokin vaiva, vaikka jälkeenpäin olen sitten sen tajunnut, että liioittelin mielessäni koko jutun. Olen nyt toivonut tässäkin olevan kyse samasta ilmiöstä. Aina voi toivoa

Tuota Cicaditrinaa aioinkin joskus ostaa, mutta se kaikista mahdollisista tuotteista on jäänyt vielä kokeilematta. Viime aikoina ei kyllä ole ehkä ollutkaan ihan niin kuiva olo kuin jossain vaiheessa. Välillä olotila on suorastaan huutanut kosteutusta, mutta ihan tässä viime aikoina on ollut sen kannalta parempi tilanne. Mikäli Terolut ei vaikuta, voisin kyllä kokeilla tuota Cicaditrinaa. Kiitos!

 

miten menee?

 

miten menee?

Moi taas. Oli tuossa ehkä parisen viikkoa tavallista helpompaa, lähestulkoon oireetonta. Pikkuhiljaa kuukautisten jälkeen taas oireet tulivat takaisin niin lievähkönä virtsahätäoireena ja poltteluna. Se ero tässä tosin on, että mielialaan tuolla ei ole ihan niin rajua vaikutusta ollut vaikka tulikin takaisin. Tuossa aiemmin suunnilleen koko elämänhalu heitteli oireiden mukana. Käytin (ja käytän) nyt Bevita-R -voidetta, joka tuntuu jollain tapaa nyt ihan hyvältä, vaikka aikaisemmin en oikein siitä pitänytkään.

Olen myös miettinyt, että lieneekö tämä kuitenkin jotakin tulehdusta, kun olen löytänyt keskusteluista muutamiakin kokemuksia, joissa oireina ovat olleen vetinen runsas vuoto ja ulkosynnyttimien kuivuus ja polttelu. Tosin näissäkään tapauksissa oireista kärsivä ei ole tiennyt, mistä on kyse. Se on sitten vain jossain vaiheessa loppunut. Minullakin tosiaan on aina välillä ollut sellaista runsasta vetistä vuotoa, ja oirekuvani menee hyvin yksiin näiden kertomusten kanssa. Luulen, että tuo Bevita-R vaseliinimaisuudessaan suojaa limakalvoja vähän enemmän, ja kenties polttelu tulee eritteistä (vaikka kuiva olo onkin usein), jotka eivät tuon rasvaisen voiteen läpi pääse ärsyttämään niin paljoa.

Olen käyttänyt nyt Vagi-C:tä, josta ei ainakaan ole enempää oireita tullut. Välillä tuntuu, että oireet vähenevätkin, mutta esim nyt kyllä on pientä kirvelyä, vaikka Vagi-C:tä olen käyttänyt sen vajaan viikon verran. Oireet eivät ole kyllä yhtään pahemmat ainakaan kuin ennen tuota lähes oireetonta kautta. Enpä nyt edelleenkään tiedä, mitä tämä on ja onko kyseessä vd vai mikä. Mutta ehkä mieltä kuitenkin jollain tapaa huojentaa se, kun tuo viimeisin lääkärini vaikutti kyllä tietävän aiheesta JA sanoi, että nämä oireet ovat todella yleisiä ja usein menevät itsestään ohi. Toki se kalvaa taustalla, että mitä jos ei menekään ja pahenee vaan. Mutta ainakin olen nyt kyennyt pysymään erossa pahimmista kauhuskenaarioista vaikka en nyt missään suuressa onnen tilassakaan ole ollut. Voi toki olla, että mikäli oireet pahenevat, romahtaa mielialakin taas.

Terolutia en ole vielä voinut aloittaa, mutta pikapuoliin alkaa olla sen aika. Vaikka tuskinpa se auttaa, jos tuolla jokin tulehdustila jyllää. Puudutevoidetta en ole kokeillut, kun ei ole oikein ollut sen luokan oireitakaan. Senpä kun vaan keksisi, millä siitä tulehdustilasta pääsisi jos ei antibiootitkaan auta...

 

Mitenkäs nopeasti keltar.hormonin kuivuutta helpottava vaikutus yleensä ilmenee, jos ilmenee? Minulla on nelisen päivää takana, enkä ainakaan vielä ole huomannut mitään vaikutusta. (Paitsi sellaista lievää "kipua", samanlaista kuin silloin, kun kuukautiset ovat alkamassa juuri. Saattaa toisaalta olla, että ne ovat jotain yliaikaista PMS:ää, koska nyt taas pitkästä aikaa rinnat kipeytyivät jo kierron puolivälissä, ennen hormonin aloittamista...) Eipä kai nuo hormonit ihan niin äkkiä vaikutakaan, toisaalta... Vai?