Hae Anna.fi-sivustolta

Alepa-täti

Viestiketju osiossa '50+' , käynnistäjänä Meikämaija ja monta muuta "merkkiä", 21.08.2007.

  1. vierailija Vierailija

    Mukava palata neljän vuoden takaisiin tunnelmiin.
    Istuin eilen paikallisjunassa menossa saksankieliselle ruoka-aiheiselle luennolle. Vastapäisellä tuolilla mies kertoi vastapäätä istuvalle naiselle elämäntarinansa. Hän halusi palata ammattiinsa lääkärinä ja opiskeli sinnikkäästi suomea.
    Kävelin luennon jälkeen kaupungille
    ja kävin Stockalla.
    Mietin mitä voin tehdä karpaloilla.
    Elena Ferranten kirjaan pohjautuva tv-sarja Loistava ystäväni on upea. Moni unohtunut asia lapsuudesta ja nuoruudesta nousi pintaan.

    Katsoin youtubesta Paradiso delle signore kausi 4 sarjan ja löysin samalla suomalaisen stand-up-koomikon sketsin tietokoneista.
    Onneksi en sentään ole ikinä ollut Facebookissa.
    Nyt googletan tietoa karpalosta ja keitän kahvit pressopannullani. Syön samalla viimeisen palan hyvin onnistuneesta porkkanakakusta.
    Löysin reseptin lasteni kokkivihosta.
    Cv on kunnossa, mutta mihin sillä eläkkeellä olisi tarvetta.
    Oli mukava huomata miten saksa oli vielä tallella. Ehkä vihon viimein käyn joskus Berliinissä.
     
  2. vierailija Vierailija

    Kopioin Hesarista mainion jutun Usko Siskoa palstalta.
    Itsellä ei ole kysyjän ongelmaa.

    "Olen jo jonkin aikaa pohtinut kysymystä, milloin saan yhteiskunnan silmissä tulla vanhaksi. Täytän pian 70 vuotta. Olen elänyt yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti – käynyt töissä, hoitanut kuntoani lenkkeillen ja pelaten liikunnallisia ulkoilmapelejä. Olen myös hoitanut ”taiteellista” puoltani kirjoittamalla kokemuksistani ja jopa ajatellut voivani jonain päivänä julkaista kirjan! Nyt alan kyseenalaistaa kaikkea. Eikö koskaan voi hellittää? Voinko hyvällä omallatunnolla vihdoin pyöriä kotona villasukat jalassa, kirja ja viinilasi kädessä nauttien elämäni loppupäivistä? Ilman että on pakotettava itsensä kulttuurillisiin harrastuksiin. Milloin minulla on oikeus luovuttaa? Tilanteen selvittämiseksi kerron, että minulla on perhe, johon kuuluvat aviomies, kaksi poikaamme, kaksi lapsenlasta, sisko ja vanha äitini. En oikein enää jaksa muuta kuin pitää jotenkin hommaa kasassa. Jos sitäkään. Muuten olen elämääni tyytyväinen, vain jonkinlainen ”pakko” hermokalustossa alkaa tökkiä.

    – Tulos tai ulos!

    Lukeudut sukupolveen, joka on mullistanut maailmaa ja pysynyt toimeliaana senkin jälkeen, kun olisi jo voinut höllentää. Olette kouluttautuneet pidemmälle kuin aiempien sukupolvien edustajat ja tehneet myös töitä pidempään.

    Ikäluokkasi naiset käytännössä kannattelevat suomalaista kulttuuria: yli 50-vuotiaat naiset ovat ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä museoissa, teatterissa ja konserteissa.

    Samalla olette tehneet ikääntymisestä eräänlaisen uuden nuoruuden: eläkeläiset jonottavat K-50-diskoon, matkustavat ympäri maailmaa, harrastavat aktiivisesti ja hoitavat vielä tutkimusten mukaan lastenlapsiakin innokkaasti.

    Vanhuutta on kirjaimellisesti lykätty: suomalaisten arvio vanhuuden alkamishetkestä siirtyy koko ajan. Taloustutkimus toteutti vuonna 2018 Eloisa ikä -kyselyn, jonka vastaajien mukaan vanhuus alkaa nykyisin vasta 74-vuotiaana. Kiinnostavaa kyllä, vanhuuden alaraja ilmoitettiin sitä korkeammaksi, mitä vanhempi oli vastaaja. Yli 80-vuotiaat arvioivat vanhuuden alaikärajaksi 81! Valtaosa kyselyyn vastanneista arveli pysyvänsä aktiivisena myös ikääntyneenä.

    Näyttäisi siis siltä, että ongelmasi juurisyy on jengipaine. Ikätoverisi ovat yksinkertaisesti liian puuhakkaita, jotta olisi helppoa vetäytyä rauhaan.

    Tilanne vaatii tietoista toisinajattelua. Näihin eläkeiän mielikuviin voi ainakin läheisten ihmisten osalta vaikuttaa melko nopeastikin. Rakas tätini ilmoitti ykskantaan eräänä päivänä, että hän on nyt vanha. Kun hän kieltäytyi aiemmista tehtävistään, muut tottuivat nopeasti. Jälkikasvulle voi olla arvokasta huomata, että hekin voivat kantaa vastuuta ja hoivata.

    Tätini sanookin, että ruumiin rappeutumista lukuun ottamatta vanhuus on varsin rentouttavaa. Sen moniin etuihin lukeutuvat päiväunet, tekemättömyys, avun vastaanottaminen ja tietty vapautunut näkymättömyys."
     
  3. vierailija Vierailija

    Kuuntelin BBC:n kanavalta 50+ ikäistä naista Singaporessa, joka oli toipunut
    koronaviruksesta. Olo on kuulema vieläkin hutera ja kävellessä pitää välillä pysähtyä istumaan. Juttu alkoi ahdistaa ja suljin radion. Ajattelin jättää virusjuttujen seuraamisen vähemmälle.
    Kävin viime syksynä jumpasssa koulussa, jonka muutama luokka on nyt karanteenissa.
    Mietin jo aamulla pitäisikö hamstrata hyllyihin kuivatavaraa. Ulkona on kova tuuli ja uutisten mukaan lentoja on peruttu.
    Klikkasin vain muutaman uutisotsikon auki. Parhaiten pysyn tyynenä lukemalla vain
    Yle Tuoreimmat Uutiset.
    Murrepalstalla Vm-47 kertoo innostuneensa sukututkimuksesta. Minäkin aikoinaan
    selvitin taustojani. Sitten tuli avioero ja en halunnut päivittää perheeni tietoja sukumatrikkeliin. Lapseni olivat asiasta pahoillaan. Isäni puoleinen suku on tutkittu
    1500-luvulle asti ja kirja löytyy kirjastosta.
    Netissä on jatkuvasti juttuja DNA-tutkimuksista. Ihmiset löytävät näytteiden
    avulla sukulaisiaan. Ovelleni ei ole vielä tupsahtanut uusia sukulaisia.
    Toki tiedän, että äitini puolelta se olisi mahdollista. Hän ei halunnut olla missään tekemisissä isänsä kanssa. Kukapa tietää vaikka olemme jo jossain tavanneet.
    Luin Raamatusta osan Kirje roomalaisille. Paavali sanoi, että ihmisen ruumis
    on temppeli. Jumppasin eilen käsipainoilla ja liikunta tuntuu lihaksissa.
    Olen nykyään innostunut Pilateksesta. Luennolla oli aiheena Efesos ja tunnin pitäjä
    luki otteen Paavalin reissusta.
    Mielenkiintoista seilata ajassa taaksepäin. Hän vasta suunnitelee kirjeessä matkaa Roomaan. Minä kävin pari vuotta sitten hänen muistoksi rakennetussa kirkossa.
    Niin se aika kuluu. Naurattaa lukea entisiä sepustuksiani. En olisi aikoinaan
    pää kolmantena jalkana paikasta toiseen resutessa uskonut, että elämäni voi joskus
    olla tällaista dolce vitaa. Ei ole kiire minnekään. Saan nukkua pitkään ja miettiä herätessään mitä tänään tekisin.
    Pidetään hyvää huolta temppeleistämme. Viihdytään kotiympyröissä ettei koronavirus
    pääse kynsimään. Olen aina ollut kotihiiri. Tuntuu, että kotikaranteeni on minun
    juttuni.
     
  4. vierailija Vierailija

    No heh, tämähän oli kuin ote minun elämästäni ja ajatuksistani. Kiitos Alepan tädille kirjoituksesta :coffee:
     
  5. vierailija Vierailija

    Läppärini Windows näköjään pätkii oudosti tekstini.
    Katsoin kv. oikeusprofessorin haastattelun Kreikan tilanteesta. Totta se on. Karjalaiset hyvin mahtuivat uusille asuinseuduilleen.
    Minäkin olisin jäänyt "vanhaksi piiaksi" eli ikäneidoksi, jos naapurimaa ei olisi ollut Suomen kanssa sukset ristissä. Näin ilmastonmuutoksen aikaan kai pitäisi päivittää vanhat sananparret.
    Alepan täti ilman yhdysviivaa lämmitti sydänalaani.
    Käyn kohta Prismassa hamstraamassa vessapaperia. Sitten voin kyyhöttää kotona kuin Muumipeikko-saduissa odottaen virusten riesoja.
    Anna.fi laittaa tekstien väliin linkkejä ja mainoksia. Eilen klikkasin auki Kotilieden artikkelin Muumipeikoista. Oli hauskaa katsoa japanilainen animaatio vuodelta 1969. Kieli on mukavaa kuunneltavaa. Lapseni ovat Muumi ja Japani-faneja.
    Olen outo tyyppi. Mietin vaikeita filosofisia asioita ja toisaalta maadoitan itseni jalat maassa jutuilla.
    Johtunee lapsuudestani. 9:n lapsen perheessämme puhuttiin jatkuvasti kaikista asioista.
    Heräsin aamulla uneen, jossa roikuin pari vuotta sitten edesmenneen sisareni kintereillä. Hänellä oli tyylikäs pitkä nahkatakki yllä ja kiire johonkin. Hän sanoi minulle tien toisella puolella, että älä enää seuraa minua. Ehkä uni kertoi, että asia on loppuunkäsitelty. Hän oli tyttäreni kummitäti. Uni johtunee iloisista kuulumisista. Tyttärestäni tulee lähiaikoina kummitäti.
    Murreviestissä kirjoitettiin käsittääkseni Tampereen murretta.
    Puhe on tuttua tv-sarjoista. Päihdeviesteihin en enää kommentoi.
    Toki vielä usein muistelen exäni viinasekoiluja.
    Tykkään elää yksin rauhallista elämää. Pää pysyy selkeänä, kun olen vain vastuussa itsestäni. Ihailen Paula Koivuniemen elämänasennetta.
    Rakkaudesta voi puhua ja laulaa, vaikka asuu vain kissan kanssa. Eläinallergian takia pysyn kaukana kateista. Mieskiintiö elämässäni tuli jo kauan sitten täyteen.
    Kyllä maar on taas mukava aloittaa uusi viikko puhtaalta pöydältä.
    Muita menoja ei ole mielessä kuin viikon päästä lukupiiri-ilta. Kukapa tietää vaikka sekin perutaan koronan takia. Luin Is eli Jää-kirjan aikoinaan ruotsiksi. Tilaisuuden jälkeen ajattelin laittaa kirjan kirjaston kierrätyshyllyyn.
     
  6. vierailija Vierailija

    Viime yönä näin unen laukustani. Vetoketjut hajosivat. Heräsin ja olin hyvilläni ettei tarvitse lähteä suutarille.
    Unien näkeminen on edullista lystiä. Ongelmat haihtuvat herätessä.
    Olen miettinyt viruksen aiheuttamaa elämänmuutosta paljon matkustaville. Miten oppii nauttimaan kotiympyröistä?
    Illalla katsoessani live-lähetystä kokonaista voin jo hieman henkisesti pahoin.
    Mietin millaista olisi olla kytkettynä hengityskoneeseen.
    Kirkonkellot raikuivat aamulla läheisessä kirkossa. Hesari kertoi, että seurakunnassani harvennetaan kirkon tilaisuuksia. Käyn nykyään melko harvoin kirkossa.
    Prismassa moni hylly oli tyhjänä. Toivottavasti elämä tasaantuu ja pääsemme nauttimaan keväästä. Aamuyöstä oli kiva herätä linnunlauluun. Linnuilla ei ole rajoituksia yli 500 henkilön yleisötapahtumiin.
    Kyllä me tästä selviämme sanoi Sanna Marin. Yritän pysyä terveenä ja olla sairastumatta ketään. Kaupan kassalla mies sanoi, että ehdin ostaa hänen kaipaaman salaatin. Syön sen Pilates-tunnin jälkeen.
    Moni on joutunut etätyöhön. Muistakaa verrytellä välillä ja pysyä hyvällä mielellä.
     
  7. vierailija Vierailija

    ”Illalla katsoessani live-lähetystä kokonaista voin jo hieman henkisesti pahoin.”
    Kummallinen kirjoitusvirhe.
    Saan sähköposteja koronan takia.
    Opintopiirit peruttiin mukaan lukien Pilates.
    Uutisista päätellen maailman kirjat ovat sekaisin. Jopa suosikki tv-sarjani tuotanto keskeytyy.
    Eilen nettiyhteys takkuili. Luulin, että virus iski koneeseen.
    Onneksi ei sentään. Aamulla katsoin uudestaan ohjelman loppuun. Saippuasarjan näyttelijöitä haastateltiin Radio 60 Italia ohjelmassa Youtubessa.
    Yleensä vakava naisnäyttelijä on livenä hyvin nauravainen. Kaikki selasivat mainostauoilla kännyköitään ja ottivat valokuvia.
    Sitähän elämä on nykyään. Köllöttelen sängyssä jalat nojaten jumppapalloon ja selaan nettiä. Välillä vastaan viesteihin maailmalta.
    Lääkärit eivät kuulema mahda mitään taaperon uniongelmiin.
    Olisinpa lähempänä auttamassa. Olen Suomessa tyhjän panttina.
    Kotihiirenä joskus kyllästyn oloihini.
    Sain viestin täydellisesti onnistuneesta mustikkapiirakasta.
    Ulkona tuulee ja aurinko paistaa.
    Kyllä me selviämme suomalaisella sisulla.
     
  8. vierailija Vierailija

    Media on täynnä koronaa. Murrepalstan nimimerkki Turvenuija lähetti musiikkilinkin "Vaarojen karikoista."
    Mietin kävisinkö S-Marketissa vai Prismassa. Lontoon metroissa viis veisataan turvaväleistä, uutisoitiin Sky News live-lähetyksessä.
    Brasilian presidentti ei tunnu tykkäävän eristyksestä vedoten urheilutaustaansa.
    Geriatrian asiantuntija kertoi miksi iäkkäät uhmaavat ulkonaliikkumissääntöjä. Ikääntyessä kuulema iän tunne heikkenee.
    Heräsin yöllä ja luin hetken uusinta srk-lehteä. Tunnettu naislaulaja kertoi käyvänsä laulamassa palvelutaloissa. Lehdessä on lukemista pitkäksi aikaa. Jutun häpeästä luen myöhemmin tarkemmin.
    Olen miettinyt häpeää. Vanhetessa häpeää eri asioita kuin nuorena.
    Eilen radiossa puhuttiin pikkulapsiperheistä, joissa on päihdeongelma.
    Nykyisen kriisin aikaan tilanne saattaa kärjistyä vanhempien olleessa työstä kotona. Ehkä jutun takia näin painajaisen. Eksäni oli tilannut matkan Italiaan ja minun muka piti jättää keskenkasvuisen lapset kotiin. Herätessäni olin onnellinen, että se oli vain unta.
    Kuuntelen vain ruotsinkielistä radiota. Näköjään suomenruotsalaisillakin on päihdeongelmia.
    Ikävät ajat ovat yli 20 vuoden takana. Kun ravintolat ja kuppilat suljetaan, toivon, että kotona ilo otetaan irti selvin päin.
    Lähden tänään ostoksille vaarojen karikkoon. Noudatan viranomaisten ohjeita kuuliaisesti.
     
  9. vierailija Vierailija

    Missä Ikikukka, vieläkö on hengissä?
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti