alkoholistit sais sulkea laitokseen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamaria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mamaria

Vieras
Minun äiti rupes alkoholistiksi jotain 15 vuotta sitten. siinäpä se alko niinku varkain kun alkoi seurustella isäpuolen kanssa. yhtäkkiä sitä juotiinki joka ilta. minä olin silloin alta 10. mulla on kai ollu niin kamala lapsuus, että pääkoppa suojelee itseään, koska mulla ei ole kuin hyvä jos kourallinen lapsuusmuistoja. minun pikkuveli oli reilusti alta 5 kun äiti alkoi juomaan. se ei muista yhtään onnellista hetkeä lapsuudessaan. ihan huuli pyöreenä on katottu siskoa kun se on joskus kertonu että "muistatteko silloi ku äiti oli vielä semmonen hyvä äiti ja luki meille kirjoja kun ulkona oli ukkosta ja pelotti" :whistle:

akka siis vaan juonu ja juonu. nyt luulen ettei sillä ole selvää päivää ollu moneen vuoteen. joka ilta juo pari kaljaa ja viiniä. maatalouslomittaja ammatiltaan, ihme ettei ole aamuyön tunteina ajanu metsään tai kertaakaan jääny kiinni ratista. mukamas ei juo niin paljoa työiltana, mutta kyllä mie tiän että se on ihan hallitsematonta touhua sillä nykysin. toinen kulunut selitys on "ei se yks sikspakki tämän kokosessa akassa tunnu missään". no kummasti kuuluu tuntuvan. parin kaljan jälkeen jo soitellaan soperrellen jotain helvatan marinoita ja viime aikoina itsemurhauhkauksia tyyliin "no mitäpä minäkään tässä maailmassa enää kun kukaan ei tunnu välittävän". ja miksiköhän kukaan ei jaksa sen jorinoita kuunnella? samaa #&%?$!* ainaa suoltaa ja aina on muita arvostelemassa.

sääliksi käy minun pikkuveli kun se kaikista kauiten sitä menoa joutu katsomaan. koko lapsuutensa. silloin kun ne muutama vuosi sitten muutti tänne, ajattelin että jos meno rauhottuisi ja vähäksi aikaa näyttikin siltä. mutta sitten se löysi karaokebaarit ja alkoi raahata kotiin vieraita miehiä, lähinnä arabeja. niiden mielestä kai sitten lihavat, harmaat naiset on kauniita.. :whistle: hyväksi käyttivät vaan kaikki..

viimeiset viisi vuotta äiti on puhunut pikku veljestäni, että se on ihan hullu ja monesti meinannu hakata hänet. ja tietenki syyttää meidän isän geenejä ja vaikutusta påikkuveljen käytökseen. ei sitten tule mieleen että ite hän on sen aiheuttanu. aina humalassa, aina huutaa, usein hakannu. kestä nyt siinä sitte kun poika on kasvanu ohi sinun voimien! :kieh: onneksi pikkuveli on jo täysi-ikäinen ja muutti syksyllä etelään siskojen luo ja jouluna omaan asuntoon. kohta menee inttiin ja sitte muuttaa takas tänne opiskelemaan. eipä onneksi ole enää äiti täällä sitten vaikuttamassa meidän elämään. ei tuo pikkuveli oo nyt aikusena enää muiden kans tapellu kuin äidin. se on varmasti hänelle kipeä paikka kun oma äiti ei ole hänen muistinsa mukaan koskaan pitänyt hänestä huolta.

monesti olen miettinyt, että kyllä minua varmasti sitten myöhemmin kaduttaa, kun äiti kuolee ja minä en halua viettää aikaa hänen kanssaan yhtään. puhuu jo selvinpäinkin yhtä hulluja kuin humalassa. haluan suojella itseäni ja lapsiani. mutta en oikeasti enää usko että kovin järkytyn kun äiti kuolee. se saattaisi olla jopa helpotus. :ashamed: olisi hänelle itelleeenki, se on monesti puhunu, että onpa hyvä kun hän valitsi tupakan ja viinan vauhdittamaan elämäänsä. muutenhan hän eläisi geeniensä ansiosta yhtä helvatan vanhaksi kuin yli 9-kymppisenä kuollut mummonsa...

tuo akka on niin paljon pahoittanu minun mieltä ja masentanu asuessaan täällä, että olen enemmän kuin iloinen että se muuttaa nyt pois. monen vuoden ajan se on ollut ihminen jonka kanssa on eniten ollut yhteydessä (joutunut olemaan) ja se vissiin kuvittelee olleensa suurikin apu minun arjessa. minä vain aina ärsyynnyn kun se tulee kylään. se sitten vetää sellaiset johtopäätöksen että mies hakkaa minua tai jotain vastaavaa. aina vetämässä omia johtopäätöksiään ja useimmiten on väärässä. ärsyttää huomata itsessäni jotain samoja piirteitä kuin siinä. koitan kitkeä ne kaikki pois...

tämä nyt oli tämmöinen purkautuminen. haukkukaa miten tykkäätte. ei tässä edes tullut kaikki ykstyiskohtaiset #&%?$!* mitä tuo akka on läheisilleen tehnyt. ei riittäis palstatila.
 
:hug:

Äitini on kanssa alkoholisti ja kyllä sitä on saatu p.askaa niskaan vuosien varrella niin paljon, että huhhuh. Pahimmillaan hän on kännissä, silloin laukoo kyllä kaikki maailman totuudet! Mutta olen oppinut että ryyppykausina en vastaa puhelimeen, eikä hän voi tulla käymäänkään kun asutaan sen verran korvessa.

Mutta vainoharhainen tuntuu olevan myös selvinpäin, jokainen mustelma mikä tytöllä on, on minun aiheuttama, ja taas jokainen mustelma joka minulta löytyy (olen kova sähläämään :D ), on miehen aiheuttamia.

En todellakaan osaa sanoa muuta kuin että tiedän sen tuntuvan pahalta, mutta koita olla välittämättä...
 
Meitä on täällä kohtalontovereita muutamiakin. Ymmärrän kyllä just mistä kirjoitat. Oman mielenterveyden suojelemiseksi on joskus annettava mennä toisesta korvasta ulos tai sitten pidettävä etäisyyttä. Toi itsekkyys ja marttyyrinelkeet on tosi raivostuttavia \|O
 
äitisi on ihan samanlainen kuin anoppini! Meno ollut tuollaista jo 17-18 vuotta. Pääsiäisenä sekosi sitten ihan täysin ja ambulanssilla lähti psykiatriselle, jossa on vieläkin. Nyt sitten syyttelee minua ja miestäni kun häntä ei sieltä pois päästetä. Ollaan kuulemma lahjottu lääkärit pitämään hänet siellä! huh huh! Onneksi on nyt hoidossa ja lääkärit ja hoitajat tekevät parhaansa, mutta ei anoppi tule koskaan parantumaan. Ei edes myönnä olevansa sairas!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:27 Gluteus maximus kirjoitti:
äitisi on ihan samanlainen kuin anoppini! Meno ollut tuollaista jo 17-18 vuotta. Pääsiäisenä sekosi sitten ihan täysin ja ambulanssilla lähti psykiatriselle, jossa on vieläkin. Nyt sitten syyttelee minua ja miestäni kun häntä ei sieltä pois päästetä. Ollaan kuulemma lahjottu lääkärit pitämään hänet siellä! huh huh! Onneksi on nyt hoidossa ja lääkärit ja hoitajat tekevät parhaansa, mutta ei anoppi tule koskaan parantumaan. Ei edes myönnä olevansa sairas!


no niinpä... viinapiru pistää aika hyvin pollan sekasin.. yhdellä tädillä sai mies kerran sellasen juoppohulluuskohtauksen kun oli viikon juonu eikä yhtään syöny. hyvä ettei tappanu koko perhettä...<br><br>
 
Täällä myös yksi kohtalontoveri. Oma pääni meinaa joskus hajota, kun ne kaikki lapsuusajan #&%?$!* pyörii mielessä. Enkä oikeen osaa puhua niistä kellekkään.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:50 Oletpa rohkea kirjoitti:
Oletpa tosi rohkea kun uskallat mustana tällaisia kirjoitella. :hug:

ootas vaan kun havahtuvat, niin saat p.askaa niskaan! :kieh:

Miten se mustana kirjoittaminen nyt olis niin kummallista. Ei kaikki halua pitää asioitaan salassa.

Eikä tarvitsekaan. Alkoholistin läheiset kun ovat monesti vuosikausia yrittäneet salailla läheisensä juomista ja monesti siinä omalta osaltaan ruokkivat sitä alkoholismia.

Tsemppiä ap:lle- Ei varmasti ole ollut helppoa, eikä tule olemaankaan saman aiheen tiimoilta.
 
Tiedän mistä puhut. Oma äitini on ollut alkoholisti yli 25 vuotta. Lapsuusajan muistoja värittää aina viina, tupakka ja väkivalta. Rakkaudentunnustuksia saa silloin kun äiti on juonut. Kehtaa vielä aina väittää olevansa selvinpäin
vaikka todellakin äänestä kuulen ettei ole \|O

Itsemurhaa on yrittänyt monesti. Elämä kun on kuulemma niin surkeaa.
Olen miljoona kertaa yrittänyt puhua hänen kanssaan, että meillä lapsillakin on elämä ja ongelmia ja tarvitsemme äitiä. Siihen sitten vollotetaan varttitunti ja otetaan lisää viinaa, kun elämä nyt näinkin jo potkii.

Ei ole helppoa alkoholistin lapsilla. Pitää pienestä pitäen huolehtia vanhemmastaan ja itse itsestään henkisellä tasolla.
Vihaan ja rakastan äitiäni. Kaipaan häntä omana itsenään, mutta nekin ovat vain pieniä hetkiä/puhelinsoittoja joita tulee todella harvoin.


Lapsuus on ollut ja mennyt ja aikuisten pitää ottaa vastuu omasta onnestaan. Mutta kyllä se joskus v.ituttaa kun näkee muiden vanhempia jotka vielä aikuisia lapsiaankin niin syvästi rakastavat.. Olenhan minä iloinen heidän puolestaan mutta aina ei pysty hyväksymään omia kokemuksiaan :(

VOIMIA TEILLE KAIKILLE ALKOHOLISTIEN LÄHEISILLE :hug:
Meitä löytyy yllättävän monia :/
 
Koitanhan mie pysyä etäällä...

On mulla isäkin alkoholisti, olllu vielä kauemmin kuin äiti. Ei ole isästä kuin yksi kiva lapsuusmuisto, kun se solmi minun monoja. kuvia on joissa olen sen kanssa retkellä tai hiihtokilpailuissa hiihti vierellä.. kai mie jonkun sortin isin tyttö sitte lapsena olin. 14 vuotiaana se kumminki särkyi, kun olin kaveri yhden tytön kanssa ja sillä oli vähän vanhempi veli ja isä tuli sitten yksi ilta sinne kaverin tykö riehumaan että mikä ilotalo tämä on kun hänen tytärki käy täällä. luuli että paneskelin sitä poikaa. pyöräilin sitte äkkiä isän luo ja se jäi sinne riehumaan niin että kaverin äiti joutu järkytyksestä sairaalaan. sitten kun se tuli kotiin, haukkui minua h.uoraksi ja yritti käydä kimppuun. sisko tuli väliin. mentiin sitte tädin luo ja äiti tuli hakemaan meidät sieltä pois. eipä korjaantunu välit sen jälkeen. nyt isä on lähempänä 70 ja lähellä kuolemaa. vasta pari kk sitte joutu sairaalaan kuoleman kielissä ja lääkäri käski jättää viinan tai henki lähtee. oli se sitte monta viikkoa ilman mutta sitte kokeili ja eihän se henki lähtenykään niin hyvähän sitä oli jatkaa. :kieh: nyt joka päivä odotan että koska se tulee se puhelu että isä on kuollut..
siellä se asuu pohjoisessa ja en ole moneen vuoteen käyny siellä, kun ei ole selvää isäntää ja siitä sen käytöksestä ei ikinä tiä mitä se humalassa on. muille sukulaisille enkä kehtaa tupata kylään, kun ei ole mitkään läheiset välit kehenkään..

usein sitä miettii että helpottaakohan tämä etäisyys ja se että ei meillä ole koskaan kunnolla juteltu tai oltu läheisiä niinku tvperheissä (teininä aina vertasin meitä niihin, normaaliperhe-elämä oli mulle vähän niinku satuolennot :whistle: ) siihen, että on sitten helpompi päästää irti kun kuolevat.. surua tulee varmasti, mutten voi mitenkään uskoa että samassa mittakaavassa kuin miehen perheellä kun sen isä kuoli.. alkoholismiin sekin.. 50 vuotiaana...<br><br>
 
Mulla on samanlaisia kokemuksia läheisen alkoholin ja päihteiden käytöstä. Ja Al-Anon on tuonut minulle avun elämään siiitä miten jaksaa läheisen ongelman kanssa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 15:53 villipilli kirjoitti:
aika hauskasti kirjoitit että "rupesi alkoholistiksi". niin ku se muka ois valinnu sen elämäntavan :laugh: :laugh: :laugh:

no hahaha vaan sullekin. väännänkö solmuun sen villin pillis? :kieh:
joillakin ihmisillä on kuule oikeasti tällaisia asioita ja sattuu pirusti kun pitää alkaa vitsailemaan toisen kustannuksella!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 16:04 LeeLoo kirjoitti:
Mulla on samanlaisia kokemuksia läheisen alkoholin ja päihteiden käytöstä. Ja Al-Anon on tuonut minulle avun elämään siiitä miten jaksaa läheisen ongelman kanssa.


onko tuolla Al-Anon-toiminnalla jotain keskustelupalstaa tai jotain netissä? en kehtais tai ehtiskään mihinkään kokouksiin vaikka näkyy niitä täälläkin olevan...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 16:04 mamaria kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 15:53 villipilli kirjoitti:
aika hauskasti kirjoitit että "rupesi alkoholistiksi". niin ku se muka ois valinnu sen elämäntavan :laugh: :laugh: :laugh:

no hahaha vaan sullekin. väännänkö solmuun sen villin pillis? :kieh:
joillakin ihmisillä on kuule oikeasti tällaisia asioita ja sattuu pirusti kun pitää alkaa vitsailemaan toisen kustannuksella!

Onhan tossa osa tottakin.. Ei alkoholisti ole vastuussa sairaudestaan mutta toipumisestaan on.. Mutta ei siinä paljon nauramista ole kun on kyse tappavasta sairaudesta. Voimia vaan kaikille alkoholistien läheisille :hug:
 
meillä myös äidistä tulossa alkoholisti hyvää vauhtia.....välissä on parempia kausia et on selvinpäin jonku aikaa ja välissä menee niin et joka ikinen vapaa on kännissä....tällä hetkellä työ pelastaa arkisin mutta lomat/vapaat meneeki sitte kännätessä ja se aloitetaan jo aamulla kun silmät saa auki....nyt on sitten ensimmäistä kertaa niin että on ryypännyt perjantai illasta saakka maanantaina olisi ollut töihin meno mutta pyysi sairaslomaa....eilinen oli vp eli kännissä.tänä aamuna oli soittanut töihin että pitää ne 3 lomapäivää nyt ja jääkaapissa näkyi olevan aukastu pullo eli ilmeisesti sama meno jatkuu loppuviikon...oletteko te yrittäneet puhua vanhemmillenne alkoholin käytöstä?millä menestyksellä?meillä aina vaan saa haukut ku erehtyy sanomaan....jos jollain on jotain neuvoja tähän tilanteeseen niin kertokaa ihmeessä......meinaan itse kirjottaa eduskuntaan viinaveron takasin nostosta mutta eipä tuo taida auttaa.......eikö ne sielläki ymmärrä et se vaan pahentaa alkoholismia ku 12bäkin saa alle 9? itse olen niin vihainen tilanteesta että oksat pois \|O \|O :kieh: :kieh:
 
www.alanon.org tai al-anon.org jompikumpi. Toimivin apu tulee sieltä itse ryhmästä.. Kannattaa kokeilla jos alkaa oma elämä käymään liian vaikeaksi elää toisen sairauden takia. Siinä kun helposti sairastuu omalla tavalla itsekin esim. mahdollistamaan tiedostamattaan toisen ongelmaa, käyttöä ja käyttäytymistä ym. Keskustelupalstoilta netissä ei ole kokemusta, koska mielestäni on tärkeää pystyä näkemään ihmiset keiden kanssa puhuu tällaisista asioista.. Mutta kai niitäkin löytyy, vaan ei virallisesti al-anonilta tietääkseni.
 

Yhteistyössä