Kyllästynyt
Tiedän, ettei tilanteeseeni ole muuta vaihtoehtoa, kuin ryhdistäytyä, mutta olonon sen verran inhottava, että haluan purkaa.
Olen ollut työssäni nyt reilu vuoden. Ji ensimmäisten kuukausien aikana tiesin, että työ ei ole minua varten, koska tässä kyseisessä paikassa mikään ei toimi käytännössä, mutta pomot hiillostaa aivan kamalasti. Olemme työkaverin kanssa yrittäneet puhua johdolle, että hommamme on oikeasti mahdotonta hoitaa täydellisesti, jos he eivät anna lisää työvoimaa tai meille olemassa oleville työtunteja. Olen jo todella väsähtänyt tähän hommaan ja odottanut sopparin päättymistä syyskuun lopussa.
Ja jos homma ei muuten olisi tarpeeksi hankalaa, vuosia odotettu plussa tuli vihdoin testiin. Olen asiasta sanattoman onnellinen, mutta työasiat vaaivaa. Laskettu on 1.1.2017, eli todennäköisesti joudun työttömäksi loka-marraskuuksi (kuka ottaa raskaana olevan töihin pikkuhetkeksi...).
Nykyisessä paikassa tuskin saan 2kk jatkoa, enkä täällä enää pärjäisikään. Jo nyt rv7+3 koskee mahaan aina töissä, karmeat pahoinvoinnit ja henkinen vtutus työtä kohtaan. En tiedä edes miten asiaa lähtisi purkamaan, kun esimiehet on ilkeitä, haukkuvat ja vähättelevät. Ei tee mieli kertoa, että olen raskaana. Töissä ei ehdi pitää edes ruokataukoja, joten paha olo on taattu. Olen toki pitänyt nyt pähkinöitä mukana, menee pari sekuntia heittää kitusiin.
Olen niin kypsä tähän työhön! Muutenkin olen herkkä ja itkenyt pomojen takia töissä, niin nyt tietysti hormonit jyllää siihen suntaan, että itkettää entistä enemmän
Miten tässä jaksaa eteenpäin??
Olen ollut työssäni nyt reilu vuoden. Ji ensimmäisten kuukausien aikana tiesin, että työ ei ole minua varten, koska tässä kyseisessä paikassa mikään ei toimi käytännössä, mutta pomot hiillostaa aivan kamalasti. Olemme työkaverin kanssa yrittäneet puhua johdolle, että hommamme on oikeasti mahdotonta hoitaa täydellisesti, jos he eivät anna lisää työvoimaa tai meille olemassa oleville työtunteja. Olen jo todella väsähtänyt tähän hommaan ja odottanut sopparin päättymistä syyskuun lopussa.
Ja jos homma ei muuten olisi tarpeeksi hankalaa, vuosia odotettu plussa tuli vihdoin testiin. Olen asiasta sanattoman onnellinen, mutta työasiat vaaivaa. Laskettu on 1.1.2017, eli todennäköisesti joudun työttömäksi loka-marraskuuksi (kuka ottaa raskaana olevan töihin pikkuhetkeksi...).
Nykyisessä paikassa tuskin saan 2kk jatkoa, enkä täällä enää pärjäisikään. Jo nyt rv7+3 koskee mahaan aina töissä, karmeat pahoinvoinnit ja henkinen vtutus työtä kohtaan. En tiedä edes miten asiaa lähtisi purkamaan, kun esimiehet on ilkeitä, haukkuvat ja vähättelevät. Ei tee mieli kertoa, että olen raskaana. Töissä ei ehdi pitää edes ruokataukoja, joten paha olo on taattu. Olen toki pitänyt nyt pähkinöitä mukana, menee pari sekuntia heittää kitusiin.
Olen niin kypsä tähän työhön! Muutenkin olen herkkä ja itkenyt pomojen takia töissä, niin nyt tietysti hormonit jyllää siihen suntaan, että itkettää entistä enemmän
Miten tässä jaksaa eteenpäin??