Älykäs lapsi + tyhmät vanhemmat = Usein huono lopputulos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Darfur
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

Darfur

Vieras
Yleensähän se menee niin, että älykkäillä pareilla on älykkäät lapset. Mutta joskus biologia tekee tepposet. Saattaapa käydä jopa niin, että hieman tyhmänpuoleiset vanhemmat saavat älykkään lapsen. Minä tunnen yhden tällaisen perheen. Ei niitä vanhempia suoranaisesti voi ihan idiooteiksi sanoa, pikemminkin sellaisia hiukan juntteja (Ja älkäämme nyt aloittako juntti-keskustelua, en nyt vaan keksinyt sopivampaa sanaa). Lapsesta huomaa nopeasti, että olisi taipumuksia moneen suuntaan. Pärjää koulussa hyvin, omaa todella laajan yleistiedon. Matemaattisesti ja musikaalisesti lahjakas.

No vanhemmat eivät millään muotoa tue lapsensa kehitystä. Tunnen tapauksen hyvin, koska kyseinen poika on oman poikani hyvä kaveri. Vanhemmat eivät missään nimessä ole huonoja ihmisiä (jos kukaan on), mutta tuntuu etteivät alkuunkaan kykene ymmärtämään lapsensa tarpeita.

Yhtenä esimerkkinä voin sanoa sen, että kun tämä poika näki meillä shakki-pelin, niin hän kiinnostui todella paljon. Opetteli säännöt hujauksessa ja nyt pelailee minun poikani kanssa usein shakkia (toki pöytälätkääkin). Poikani on pelannut enemmän ja on aika hyvä tuossa pelissä, mutta paljon vähemmän harjoittelleeksi tämä kaveripoika tarjoaa hyvän vastuksen. Kysyisin, että onko hän pelannut isäänsä vastaan, niin poika sanoi:" Ei mun isä pelaa mitään muuta kuin ampumispelejä pleikkarilla."

Jos vanhemmista olisi kiinni, niin tämä poika ei muuta tekiskään kuin pelais pleikkaa ja kattois telkkua. Ja telkusta ihan mitä vaan. Toivon vaan, että vanhempien taannuttava vaikutus ei iske tähän ihanaan lapseen. Olen nimittäin nähnyt, että niin voi helposti käydä. Vastakkaisia tapauksia en ole nähnyt.

Mitä mieltä? Voiko älykäs lapsi selviytyä tyhmistä vanhemmistaan vai onko hänen kohtalonaan taantua paljon potentiaaliaan alemmas?
 
Onhan tollanen tilanne vähän sääli. Mut toisaalta suomessa on myös köyhien ja tyhmien vanhempien lasilla mahdollisuus opiskella esim. yliopistossa. Muutenkin mun mielestä lahjakkaiden lasten kasvatukseen ja koulussa pärjäämiseen, kiinnitetään ihan liian vähän huomiota. NIit heikompia kyllä hyysätään joka suunnalta, mutta lahjakas lapsi joutuu monesit oikeast kärsimään, kun joutuu tekemään esim. koulussa vääräntasoisia juttuja, ja olemaan tavallaan "vääräntasoisten" lasten kanssa samassa ryhmässä.
 
Mä tavallaan toivon, että meidän lapsesta ei tuu "niin fiksu", että haluais pelata shakkia. Minä en sitä osaa, eikä sen paremmin kyllä mieskään, joka ihan mielellään pelaa xboksilla niitä ammuskelupelejä. Muihin lapsen älyllisiin tarpeisiin kyllä pyritään tulevaisuudessa vastaamaan ihan kehitystason mukaisesti. Vaikka meilä niitä ammuskelupelejä pelataankin.
 
Viimeksi muokattu:
Mites niillä pölhökustailla voi olla niin viisas kakara? Ehkä ne ei ookaa nii tyhmiä? Vai väitäkkö että se eukko on antanut jonkun toisen miehen siittää kakaransa?
 
Mä tavallaan toivon, että meidän lapsesta ei tuu "niin fiksu", että haluais pelata shakkia. Minä en sitä osaa, eikä sen paremmin kyllä mieskään, joka ihan mielellään pelaa xboksilla niitä ammuskelupelejä. Muihin lapsen älyllisiin tarpeisiin kyllä pyritään tulevaisuudessa vastaamaan ihan kehitystason mukaisesti. Vaikka meilä niitä ammuskelupelejä pelataankin.

Tämä on juuri se asenne, joka taannuttaa. Ei kai se kenestäkään kauheen fiksua tee jos se haluaa pelata shakkia. Kuka vaan ne säännöt sitä paitsi oppii, se on sitten eri että oppiiko pelaamaan hyvin. Tavallisella älyllä varustettu aikuinen kyllä voittaa ala-astelaisen shakissa vaikka oliskin vähän älykkäämpi tapaus. Tietty jos lapsi treenaa, niin voi mennä äkkiäkin ohi.
 
Mä tavallaan toivon, että meidän lapsesta ei tuu "niin fiksu", että haluais pelata shakkia. Minä en sitä osaa, eikä sen paremmin kyllä mieskään, joka ihan mielellään pelaa xboksilla niitä ammuskelupelejä. Muihin lapsen älyllisiin tarpeisiin kyllä pyritään tulevaisuudessa vastaamaan ihan kehitystason mukaisesti. Vaikka meilä niitä ammuskelupelejä pelataankin.

Voi hyvä tavaton..mitä muuta et halua että lapsesi ei tekisi tulevaisuudessa? Olisiko ihan
kamalaa jos hänestä tulisi fiksumpi kuin vanhemmistaan? Jos esim.shakin peluu tuntuu sinusta liian fiksulta ja niiden ampumispelien pelaaminen isän kanssa on parempi vaihtoehto, niin jep jep..
 
Voi hyvä tavaton..mitä muuta et halua että lapsesi ei tekisi tulevaisuudessa? Olisiko ihan
kamalaa jos hänestä tulisi fiksumpi kuin vanhemmistaan? Jos esim.shakin peluu tuntuu sinusta liian fiksulta ja niiden ampumispelien pelaaminen isän kanssa on parempi vaihtoehto, niin jep jep..

Tää on just tyypillistä. EI herra isä. En nyt halua syyllistää kyseistä äitiä, mutta kannattaisiko ehkä vähän lukea siitä lapsen kehityksestä. Ja todellakin keksiä jotain muuta hänelle kuin ampumispelit. Minkäs ikäinen lapsi on kyseessä?
 
Miten mä joka olen epämusikaalinen kannustan lasta musiikkiharrastukseen? Tai maailman huonoin kaikessa liikunnassa, miten saan lapsen liikkumaan?

Ei ole muuten helppoja juttuja sitten kun pitäisi jotain soittoläksyjä vahtia enkä tajua mitään.
 
[QUOTE="vieras";27230798]Miten mä joka olen epämusikaalinen kannustan lasta musiikkiharrastukseen? Tai maailman huonoin kaikessa liikunnassa, miten saan lapsen liikkumaan?

Ei ole muuten helppoja juttuja sitten kun pitäisi jotain soittoläksyjä vahtia enkä tajua mitään.[/QUOTE]

Viet vaikka muskariin. Kai sä nyt sentään kappaleet toisistaan erotat. Ei se oo vanhempien tehtävä niitä opettaa soittamaan. Voit vaan kuunnelle että on ees sinnepäin.
 
[QUOTE="vieras";27230798]Miten mä joka olen epämusikaalinen kannustan lasta musiikkiharrastukseen? Tai maailman huonoin kaikessa liikunnassa, miten saan lapsen liikkumaan?

Ei ole muuten helppoja juttuja sitten kun pitäisi jotain soittoläksyjä vahtia enkä tajua mitään.[/QUOTE]

Minä olen vienyt muskariin ja jumppakerhoihin ;)

Koulussa opettelevat soittamaan nokkahuilulla, harjoitukset voi tehdä ilman vanhemmankin apua.
 
Mää oon ihan tavallinen tallaaja ja sitten mun lapsella oli hankalaa koulussa ja mää ihmettelin että miten se ny sitten niin kun on niin viisas ollu aina. No ne lähetti sen psykologille ja se sano että mun poika on liian älykäs. Sitä pitäs sit motivoida mukamas. No on se kumma että jos on niin älykäs ettei sitte koulu maistu. Kyl on psykojen testit kanssa hassuja että olis poika liian älykäs :)

Ihan tavallinen hiukan liian paljon mielikuvitusta on pojalla ja on kai sitten koulutunneilla kirjotellu jotain omia juttuja ja sitten tämmöstä. Sen sanon että liian tyhmä voi olla mutta ei lukupäästä koskaan haittaa oli. Ittellä oli lukupäätä jonninverran mutta en sitte viittiny koko elämää hukata lukemalla vaan.
 
Tämä on juuri se asenne, joka taannuttaa. Ei kai se kenestäkään kauheen fiksua tee jos se haluaa pelata shakkia. Kuka vaan ne säännöt sitä paitsi oppii, se on sitten eri että oppiiko pelaamaan hyvin. Tavallisella älyllä varustettu aikuinen kyllä voittaa ala-astelaisen shakissa vaikka oliskin vähän älykkäämpi tapaus. Tietty jos lapsi treenaa, niin voi mennä äkkiäkin ohi.

Mun vastaukseni nyt lähinnä oli ihan yhtä kärjistetty, kun keskustelun aloituskin. Onko se shakin pelaaminen fiksuuden merkki? Niin. Tottakai meidän lapsi saa pelata shakkia jos hän haluaa, mutta meistä ei vastustajiksi ole. Mulla riitä pitkäjänteisyys tai ymmärrys kyseiseen peliin, vaikka moneen muuhun riittääkin.

Enkä myöskään viitannut, että lapseni (joka nyt on 6kk) tulisikaan pelaamaan ammuskelupelejä isänsä kanssa. Kyllä ne tekee yhdessä ihan jotain muuta. Enkä usko, että tuota tyttöä tulee koskaan kyseiset pelit kiinnosamaan. Ja vaikka tulisikin, saisi pelata niitä sitten ikärajoituksien puitteissa.

Voisin yrittää selventää vastaukseni tarkoitusta... Tarkoitin siis, että meistä ei olisi shakin pelaajaksi tytön kanssa. Mä olin ala-asteella shakkikerhossa, koska halusin oppia sitä pelaamaan, en vaan tajunnut, enkä silti koe olevani tyhmempi kuin muutkaan. Toki, tyttö sen shakkipelin saisi, jos siitä innostuisi ja sitä oppisi pelaamaan. Tuleeko muuten yleensä vanhemmille mieleen että "hei, meidän pertti saattaisi tykätä shakista ja osata pelata sitä, ostetaanpa shakkilauta", ennenkun lapsi on koskaan sitä kokeillut? Tämä ajatusmaailma toimii minkä tahansa muunkin asian kanssa, ei pelkästään sen shakin.

Meillä on huomattu, että neiti tykkää älyttömästi musiikista, ja aloitimme muskarin, vaikkei hän sitä vielä osannut halutakaan. En osaa selventää nyt niin että ymmärtäisin itsekään :D
 
Eihän vanhempien tarvitse osata pelata shakkia, vaikka lapsi olisi siinä hyvä. Riittää kun tarjoavat mahdollisuuden mennä vaikka shakkikerhoon tai jotain. Tai olla itse musikaalisia vaikka lapsi olisikin: antaa vaan mahdollisuuden musiikin harrastamiseen.

En ikinä ajatellut että omat vanhemmat olisivat jotenkin taannuttaneet minut, vaikka eivät ole käyneet ammattikoulua enempää. Minä ja sisarukseni olemme tohtoreita, eikä oltaisi parempaa kotia voitu saada, vaikkei nyt harrastetukaan ydinfysiikkaa ja genetiikkaa vanhempien kanssa. Ne on muut paikat missä toteutetaan älyllisiä taipumuksia, porukoiden kanssa tehdään kaikkea muuta kivaa.
 
[QUOTE="vieras";27230905]Eihän vanhempien tarvitse osata pelata shakkia, vaikka lapsi olisi siinä hyvä. Riittää kun tarjoavat mahdollisuuden mennä vaikka shakkikerhoon tai jotain. Tai olla itse musikaalisia vaikka lapsi olisikin: antaa vaan mahdollisuuden musiikin harrastamiseen.

En ikinä ajatellut että omat vanhemmat olisivat jotenkin taannuttaneet minut, vaikka eivät ole käyneet ammattikoulua enempää. Minä ja sisarukseni olemme tohtoreita, eikä oltaisi parempaa kotia voitu saada, vaikkei nyt harrastetukaan ydinfysiikkaa ja genetiikkaa vanhempien kanssa. Ne on muut paikat missä toteutetaan älyllisiä taipumuksia, porukoiden kanssa tehdään kaikkea muuta kivaa.[/QUOTE]

Juu ei se siitä olekkaan kiinni. Ei vanhempien tarvitse alkaa juttelemaan yhteiskunnallisista asioista tai astrofysiikasta (ellei se luontaisesti heitäkin kiinnosta). Silti uskon, että sinun vanhempasi osasivat pitää teille sopivasti ovet auki. Meidän sukupolvessa (päättelen, että olet syntynyt 70-luvulla) oli tilanne vielä se, että aika usein tuon ajan lapset saivat paremman koulutuksen kuin vanhempansa. Sanotaanko näin, että työväenluokan ja maanviljelijöiden lasten fiksumpi aines alkoi tuossa vaiheessa käydä kouluja (toki jo vähän aiemmin).

Nyt on menty kyllä takapakki. Luokkayhteiskunta on vahvistunut selkeästi. Aika harva 80-luvulla (tai etenkin 90-luvulla syntynyt) duunarin lapsi hankkii korkeakoulututkintoa. Ihan hihasta heitettynä sanoisin, että jos lapsi on syntynyt ysärillä ja hänen molemmat vanhempansa ovat olleet perusduunareita tai vastaavia, niin ylemmän korkeakoulututkinnon todennäköisyys on erittäin pieni, kenties 1 prosentti. Ei sillä, että sen saavuttaminen olisi yksilötasolla ratkaisevaa, mutta kokonaisuutta ja isoja massoja tarkastellessa kylläkin.
 
Juu ei se siitä olekkaan kiinni. Ei vanhempien tarvitse alkaa juttelemaan yhteiskunnallisista asioista tai astrofysiikasta (ellei se luontaisesti heitäkin kiinnosta). Silti uskon, että sinun vanhempasi osasivat pitää teille sopivasti ovet auki. Meidän sukupolvessa (päättelen, että olet syntynyt 70-luvulla) oli tilanne vielä se, että aika usein tuon ajan lapset saivat paremman koulutuksen kuin vanhempansa. Sanotaanko näin, että työväenluokan ja maanviljelijöiden lasten fiksumpi aines alkoi tuossa vaiheessa käydä kouluja (toki jo vähän aiemmin).

Nyt on menty kyllä takapakki. Luokkayhteiskunta on vahvistunut selkeästi. Aika harva 80-luvulla (tai etenkin 90-luvulla syntynyt) duunarin lapsi hankkii korkeakoulututkintoa. Ihan hihasta heitettynä sanoisin, että jos lapsi on syntynyt ysärillä ja hänen molemmat vanhempansa ovat olleet perusduunareita tai vastaavia, niin ylemmän korkeakoulututkinnon todennäköisyys on erittäin pieni, kenties 1 prosentti. Ei sillä, että sen saavuttaminen olisi yksilötasolla ratkaisevaa, mutta kokonaisuutta ja isoja massoja tarkastellessa kylläkin.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten koulutustasoon. Erityisesti äidin koulutustaso on tutkimuksissa todettu merkittäväksi. Vanhempien asenne koulun käyntiin ja opiskeluun vaikuttaa paljon.
 
[QUOTE="vieras";27231148]Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten koulutustasoon. Erityisesti äidin koulutustaso on tutkimuksissa todettu merkittäväksi. Vanhempien asenne koulun käyntiin ja opiskeluun vaikuttaa paljon.[/QUOTE]

Tämäkin varmasti paikkaansa pitävä. Toki, meidän perhe varmaan poikkeus tässäkin.. Miehen vanhemmat korkeasti koulutettuja, miehellä ei ammattia. Omat vanhempani eivät niinkään, isäni opiskeli ammatin itselleen vanhempana, ja itse juuri hain korkeakouluun. Tosin, ei ole mitään takeita että pääsisin opiskelemaan, mutta yritys on kova.
 
[QUOTE="vieras";27231148]Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten koulutustasoon. Erityisesti äidin koulutustaso on tutkimuksissa todettu merkittäväksi. Vanhempien asenne koulun käyntiin ja opiskeluun vaikuttaa paljon.[/QUOTE]

Tiedän tutkimuksen. Mutta uskon myös, että miehenkin vaikutus on suuri. Sitäpaitsi: Koulutettu nainen --> Keskimäärin älykkäämpi --> valitsee keskimäärin älykkäämmän miehen. Uskaltaisin väittää, että miehen älykkyys ja koulutustaso eivät korreloi ihan yhtä paljon kuin naisella.
 
Minä olen peruskoulupohjainen, mieheni amispohjainen duunari. Lapsi oppi lukemaan 4-vuotiaana ja pelasi silloin myös tuota shakkia (isänsä pelaa lautapelejä aktiivisesti). ;) Fiksu muksuhan tuo on, tekee monen sadan palan palapelejä ja muisti on törkeän hyvä. Usein mietin, että mitenköhän pärjään hänen kanssaan kun hän on vanhempi, sillä minä en ole läheskään noin fiksu eikä edes ammattia ole...
 
Tämäkin varmasti paikkaansa pitävä. Toki, meidän perhe varmaan poikkeus tässäkin.. Miehen vanhemmat korkeasti koulutettuja, miehellä ei ammattia. Omat vanhempani eivät niinkään, isäni opiskeli ammatin itselleen vanhempana, ja itse juuri hain korkeakouluun. Tosin, ei ole mitään takeita että pääsisin opiskelemaan, mutta yritys on kova.

No ei tässä mulla ainakaan ole tarkoitus sinua dissata. Nimimerkistä päätellen olet nuori äiti. Siinä on etunsa ja haittansa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ymmärrät asioita hyvin. Ne oikeasti taannuttavat tapaukset eivät ole täällä edes keskustelemassa. Tai kenties tällä palstalla, mutta aiheena lienee Ticket-2-heaven (mikäliekin) haalarin alennukset ja naapurin naisen pöyhkeä käytös. Tsemppiä vaan yritykseen ja muista että vaikka tulis "turpaan", niin kannattaa yrittää uudestaan ja jos ei natsaa, niin miettiä kenties sellaista alaa jolle voisi päästä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn (koska olenhan itsekkin vain yo-paperit omaava, tosin kohta valmistun aikuisopintojen jälkeen AMK:sta), että onko miehesi siis vain peruskoulupohjainen ja mitä tekee/on tehnyt työkseen?

Nimim. yliopiston dropout
 
[QUOTE="maatiainen";27231331]Minä olen peruskoulupohjainen, mieheni amispohjainen duunari. Lapsi oppi lukemaan 4-vuotiaana ja pelasi silloin myös tuota shakkia (isänsä pelaa lautapelejä aktiivisesti). ;) Fiksu muksuhan tuo on, tekee monen sadan palan palapelejä ja muisti on törkeän hyvä. Usein mietin, että mitenköhän pärjään hänen kanssaan kun hän on vanhempi, sillä minä en ole läheskään noin fiksu eikä edes ammattia ole...[/QUOTE]

No aikainen lukutaito sinällään ei takaa mitään, mutta tuskin nyt ainakaan mikään kauhen pönttö voi olla jos shakkiakin pelailee alle kouluikäisenä. Ei sun tartte sen lapsen mestari olla. Sinä annat hänelle turvaa yms. Tärkeintä on, että annat hänen kehittyä ja yrität ymmärtää. Ei se sen vaikeampaa ole. Mitäs lautapelejä miehesi pelaa? (Itsekkin joskus harrastaja)
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn (koska olenhan itsekkin vain yo-paperit omaava, tosin kohta valmistun aikuisopintojen jälkeen AMK:sta), että onko miehesi siis vain peruskoulupohjainen ja mitä tekee/on tehnyt työkseen?

Nimim. yliopiston dropout
Mies on ainoastan peruskoulupohjainen, elänyt elämää kantapään kautta, ja on ollut jo pidempään päihdekuntoutuja. Nyt tuon kuntoutuksen takia potkittiin pois ammattikoulusta, vaikka motivaatio ja asenne on ollut kohdillaan. On suorittanut aikuskoulutuksena maanrakennuksen jonkun kurssin, mutta haluaa itselleen ammatin, jotta voi turvata tulonsa. Työkokemuksia ei juuri ole, paitsi nuorempana tehdyt kesä- ja pätkätyöt. Nyt taistellaan sitten tuosta koulupaikasta, saa nähdä miten käy.

Mulla itsellä taitaa olla tavoitteet liian korkealla, mutta ei se mitään ota, jos ei annakkaan. Laitoin nyt paperit meneen keväällä alkavaan koulutukseen, mutta aikaa on käydä kaksissa pääsykokeissa vielä, jos ekalla yrityksellä en pääse. Ajattelin hakea samalla aikuis-/ nuorisopuolelle opiskelemaan alemman tutkinnon tältä alalta, jonka jälkeen mahdollisuudet korkeakouluunkin on paremmat.
 
No aikainen lukutaito sinällään ei takaa mitään, mutta tuskin nyt ainakaan mikään kauhen pönttö voi olla jos shakkiakin pelailee alle kouluikäisenä. Ei sun tartte sen lapsen mestari olla. Sinä annat hänelle turvaa yms. Tärkeintä on, että annat hänen kehittyä ja yrität ymmärtää. Ei se sen vaikeampaa ole. Mitäs lautapelejä miehesi pelaa? (Itsekkin joskus harrastaja)

En tiedä tarkalleen, mutta porukassa pelailee kaverinsa itsekeksimää roolipeliä ja sitten näitä kauhuteemaisia lautapelejä (Cthulhu-aiheisia jne.), joissa voi vierähtää puoli päivääkin helposti. :D Pelaa myös korteilla erilaisia fantasia-aiheisia (myös Magicia) pelejä säännöllisesti.
 
Mä opin lukemaan myös neljä vuotiaana. Ensimmäisellä ja toisella luokalla mun ei juuri tarvinnut tehdä töitä koulun eteen, koska opiskelin innokkaasti kotona jo ennen eskari-ikää. Voisin kuvitella, että tämä on yhteydessä siihen, etten ole kovinkaan jaksanut missään vaiheessa panostaa kouluun, "koska ei sillonkaan tarvinnut".. Vasta ysin jälkeen, huonot arvosanat kourassani, tajusin etten pääse niillä papereilla mihinkään. Pääsin sitten kympille korottamaan arvosanoja.
 

Yhteistyössä