Hae Anna.fi-sivustolta

Amiksen lopetus ja töihin?

Viestiketju osiossa 'Opinnot ja kurssit' , käynnistäjänä Öööööööö, 05.10.2020.

  1. Öööööööö Vierailija

    Tosiaan mulla alko nyt syksyllä lähäriopintojen toka vuos, mutta motia ei ois ollenkaan. Suunnitelmana oli erikoistua vanhuksiin, mutta sekään ei ole semmonen ala, jolla jaksaisin työskennellä lopun elämääni.

    Nyt on jo jonkin aikaa ollut sellainen olo, että jos lopettaisikin koulun perusopintojen jälkeen ja menisikin esim. Postiin tai puhelinmyyjäksi töihin ja miettisin vielä mitä tahdon tehdä. Koska mikä järki opiskella vielä yli vuosi, jotta voi tehdä alalla pari vuotta töitä ja ruveta opiskelemaan uutta alaa? Muutenkin nyt viimeiset viisi vuotta on ollut masennuksen ja uppumuksen kanssa taistelua ja vaikka masennus onkin helpottanut, niin uupumus ja väsymys on yhä vahvasti läsnä.
    En viitsisi pakottaa kouluja läpi ja uuvuttaa itseä vaan lisää, kun töiden teko tuntuu mukavammalta vaihtoehdolta tähän väliin. Samalla saisi myös tienattua rahaa omaan asuntoon, joka on ollut jo pidempään haaveissa, mutta rahaa ei ole.

    Olisiko järkeä? Oma päätöshän tämä on, mutta juuri nyt olen hukassa.
     
  2. vierailija Vierailija

  3. vierailija Vierailija

    Onkohan tästä vanhasta ketjusta apua tulevaisuuden suunnittelussa?
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/3093253/askartelunohjaajapaivatoiminnanohjaajatyotoiminnanohjaajayms

    (Moderaattori vei ensimmäisen vastausversion tarkistukseen)

    Sinuna kävisin kyllä tuon perusopinnon loppuun kun olet jo puolessa välissä. Voinet kai vielä vaihtaa suuntautumista jos ei vanhukset kiinnosta?
    Mutta itse tiedät tietysti parhaiten saatko motivaatiosta kiinni jatkaaksesi. Ja muutenkin. Jos ala on tosissaan väärä niin ei kai se sitten kannata ?
     
  4. vierailija Vierailija

    Rehellisesti sanottuna ei kuulosta sille, että olet välttämättä työkykyinen enää siinä vaiheessa, kun valmistut, jos opiskelu nykyisellä alalla aiheuttaa jatkuvasti suurta taakkaa. Tunnet itsesi ja voimavarasi hyvin, kun myönnät, ettet jaksa pakottaa itseäsi.

    Pystytkö koulutuksessasi ilmoittautumaan poissaolevaksi kevätlukukaudeksi ja nyt lähteä hakemaan töitä viimeistään vuoden vaihteelle?

    Hoitoalan perustutkinnosta olisi iso hyöty jos tiedät, että haluat tehdä terveysalalla töitä joskus tulevassa lopun elämäsi. Jotkut eivät koskaan tiedä mitä haluavat olla "isona" ja sitäkään vaihtoehtoa ei tartte pelätä. Sitten vaan kokeillaan ja opitaan niitä hommia mitkä tuntuvat muuten hyvälle vaihtoehdolle.
     
  5. Toni Vierailija

    Jos jättää töyhön vaadittavat opiskelut kesken, niin silloin ei valmistu, ei ole saannu koulutusta suoritettua, ja sitten ei pääse töihin sille samalle alalle, jolle piti opiskella mutta se jäi kesken (t. kokemus, Datanomi-opiskelut). Mutta sitten on toki niitä töitä, joihin pääsee kuka vaan, kuten mainosten jakajaksi, mäkkäriin (sisältää koulutuksen),puhelinmyyjäksi, tms. eli niinsanottuja sekatöitä (mäkkärin kohalla, kuitenkin voidaan puhua jopa urasta, koska sielä töissä on mahdollista saada ylennyksiä, jne./tms. kuten vakituisissa työpaikoissa.).

    Joten tämä kun nyt on selvää, niin on valinnan aika: Mäkkäri-ura, muut sekatyöt, opiskelut loppuun ja alan töihin, lopetat opiskelut ja ensivuonna haet jollekkin toiselle alalle opiskelemaan/opiskelet yrittäjäksi, tai jäät työttömäksi (?).

    !Bonus vaihtoehto; Kuntouttava työ (löytyy harvoista paikoista), niille jotka ovat työkykyisiä mutta kärsivät vaivoista/sairauksista, ja koulutstaso on heikko/olematon. Kuntouttavassa työssä, henkilö joutuu tekee työpäivänä 4-8 tuntia töitä, ja töissä pitää käydä yhtenä-neljänä päivänä viikossa. Työtunteja viikossa pitäisi suorittaa enintään 32h, ja kaikista näistä sopivista vaihtoehdoista, sekä muistakin, tietty sovitaan työnantajan kanssa. Työn palkka ei keskeytä Kelan tukien maksua, vaan Kelan tukien lisäksi, saat työstä palkan, työpäivien eikä työtuntien perusteella. Päiväpalkka on muistaakseni 9€, mutta se voi olla muuttunut.

    Jos kuitenkin nykyinen opiskelu ei maita, niin turha sitä on itseänsä rääkätä ja pakottaa. Vaan ennemmin lopettaa opiskelut ja miettii muita vaihtoehtoja rauhassa. Mutta sen sanon että, tuo työkkäri ei jätä rauhaan täysi-ikäistä ihmistä, joka on lääkärin lausunnon mukaan työkykyinen (poikkeuksena melkein 60v, kouluttamattomat ja vaivaiset työttömät).
     
  6. älä luovuta Vierailija

    Suosittelen että suoritat perustutkinnon loppuun vaikka väkisin, silloin sinulla on yksi tutkinto plakkarissa. Jos haluat myöhemmin jatkaa opintoja, ei tarvitse kaikkea aloittaa alusta alkaen
    Luovu suosiolla vanhustyön haaveesta, se on raskasta työtä ja vaatii hyvän motivaation. Luovu hoitoalasta, jos se ei tunnu omalta. Työpaikkaa hakiessa arvostetaan jos on vienyt loppuun opiskelun, vaikka ei siinä sitten jatkaisikaan. Kyse on vain yhdestä vuodesta, se on lyhyt aika.
    Tsemppiä!
     
  7. vierailija Vierailija

    Jos ei tunnut omalta, niin älä jatka loppuun asti.
    Tässä toiselta palstalta kopioitu kirjoitus, lue ajatuksella etenkin 3 viimeistä kappaletta:

    "Lähihoitajan työn arvostus on olematonta. Vaikka hoidat koko osaston lääkehoidon, hoidat luuhun asti ulottuvat haavat, avustat likvornäytteen ottamisessa, laadit työvuorolistat ym. ym., niin 99% ihmisistä pitää sinua vain turhan koulutuksen saaneena perseenpesijänä.

    Lähihoitajalla ei saa olla tunteita. Vaikka puoliso olisi eilen kuollut, vaikka saisit turpaasi asiakkailta ja potilaita, vaikka sattuu ja särkee, lähihoitajan on aina oltava iloinen ja empaattinen, hymyilevä, ystävällinen ja laitettava aina muut edelleen.

    Miltään et voi puolustautua etkä selittää, koska salassapitovelvollisuus.

    Lähihoitaja ei voi edetä. Ihan sama, oletko hoitanut työsi kiitettävästi 10 vuoden ajan, sinusta ei tule osastonhoitajaa, vaan olet aina lähihoitaja.

    Lähihoitajan koulutuksesta ei ole mitään hyötyä jatko-opiskeluja ajatellen. Oikeastaan mitään et saa hyväksiluettua, vaikka haluaisit opiskella esim. sairaanhoitajaksi.

    Koulutukseen on myös hyvin vaikea saada tukea, sillä olethan lähihoitaja -> sinulla on aina töitä -> et tarvitse jatkokoulutusta (vaikka haluaisit vaihtaa alaa...)"
     
  8. vierailija Vierailija

    Pääasia, että itse arvostaa itseään. Hyviä hoitajia arvostavat niin asiakkaat kuin muutkin. Kokemusta on.
    Itse pidin osastotyöstä, vanhusten auttamisesta jokapäiväisessä elämässä. Myös dementikko-osastoilla. Jos siitä ei pidä, ei kannata hakeutua sellaiseen työhön. Jos hakee ulkopuolisilta mainetta ja kunniaa, kannattaa miettiä mistä ammatista sitä saisi ja hakeutua sinne.
    Aika karmeaa jos jossain on makuuhaavoja tai edes painaumia sellaisesta, saati sitten luuhun asti ulottuvia. Kaikki tuollainen on huonon hoidon tulosta. Luuhun tai edes orvasketeen asti ulottuvat jo kidutusta.
    Kenelle pitää puolustautua niin, ettei saa rikkoa vaitiolovelvollisuutta? Virkamiehille, työtovereille vai satunnaisille tuttaville? Mikä on tuttaville sellainen puolustuspuhe jossa on tarpeen selittää asioita niin, että rikkoo vaitiolovelvollisuuden?

    Lähihoitaja voi käydä esim. Kankaanpään opiston koulutuksen ja valmistua askartelu,-viriketoiminnan ohjaajaksi. Hän voi myös jatkaa opiskelua esim. sairaanhoitajaksi, jolloin aiempi koulutus voidaan lukea hakiessa plussaksi.

    Lähihoitajia ei työskentele ainoastaan vanhustenhuollossa.
    Heitä on myös terveyskeskuksissa esim. verenpaineneuvonnassa ja-mittauksissa ym. tehtävissä.
    Samoin kotisairaanhoidossa sairaanhoitajan työparina ja esim. sairaaloissa osastoilla ym. paikoissa

    Yksi pahimpia virheitä mitä sosiaali-ja terveysalalla on tehty on alalle pyrkijöiden soveltuvuustestien poisto.
    Oletan, että te-toimistossa (työ-ja elinkeinotoimisto, entinen työvoimatoimisto) tehdään edelleen laaja soveltuvuustesti jos asiakas niin haluaa. Siinä selviää mm. soveltuvuus eri aloille.
    Googlettamalla löysinkin tiedon, että vielä tehdään:
    "Soveltuvuustestien ja muiden psykologisten arviointimenetelmien avulla voidaan kartoittaa kiinnostuksiasi, vahvuuksiasi ja luonteenpiirteitäsi."
    https://www.te-palvelut.fi/te/fi/ty...ta_valitsemassa/tukea_ratkaisuihin/index.html

    Ainakin minä olen saanut tukea kaikkiin jatko-opintoihini ja lisäksi olen myös säästänyt rahaa opintojen ajaksi. Te-tomisto kertoo:
    "Mihin opintoihin voi saada työttömyysetuutta?"
    https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/omaehtoinen_opiskelu/index.html


    Tätä lausetta jäin ihmettelemään: "Lähihoitajalla ei saa olla tunteita. Vaikka puoliso olisi eilen kuollut, vaikka saisit turpaasi asiakkailta ja potilaita, vaikka sattuu ja särkee, lähihoitajan on aina oltava iloinen ja empaattinen, hymyilevä, ystävällinen ja laitettava aina muut edelleen."

    Lähihoitajalla on hyvä olla tunteet, muuten hän ei ole hyvä hoitaja. Kannattaa olla empaattinen ja mieluiten iloinen kuin esim. hapan tai surumielinen. Tai poissaoleva ja kaukainen.
    Missä ihmissuhdetyössä olisi oikein asiakkaita kohtaan olla surkea, itsekäs ja epäempaattinen ja ajatella työaikana vain itseään? Jos kokee vääränä, että ei saa toimia noin, eikä hae sairaslomaa jos ei kykene tilapäisesti hoitamaan työtään, niin ehkä kannattaa hakeutua varasto- tai muuhun työhön, jossa ei hoideta asiakkaita tai edes välillisesti asiakkaan asioita vaan tavaroita?

    Apuhoitajan työ on oikea sille joka soveltuu alalle. Nykyään se vain on kovin raskas ala henkilökuntamitoituksen sekä ulkoistettujen rahanahneiden firmojen vuoksi. Lisäksi koko ala tarvitsisi muutenkin uudistamista. Mutta sitähän elämä myöskin on, asioiden uudistamista ja eteenpäin viemistä.
    Etsivä voinee löytää myös työpaikkoja joissa asiat ovat valmiiksi kohdallaan ja vanhuksia hoidetaan hyvin. Näin uskoisin ja olen joskus sellaisista paikoista lukenut lehdistäkin. Niitä kannattaa etsiä ja niihin hakeutua, jos ei hakeudu jatkokoulutukseen tai tällä koulutuksella muuhun kuin vanhustyöhön.

    Ap. tekee oikein kun miettii asioita puolelta jos toiseltakin. Hänelle kuten muillekin ammattiasioita miettiville toivotan tsemppiä. Oman alan löytyminen on iso ja iloinen asia (y)
     
  9. vierailija Vierailija

    Apuhoitajia kun ei ole koulutettu 30 (?) vuoteen, joten mahtaakohan tuo kokemuksesi ja tietosi olla ajalta kuokka ja kivi?

    Ulkopuolisilta? Kun sitä arvostusta (ei siis mainetta ja kunniaa, kuten aivan tarpeettomasti sanoja tuossa vääristelit) saisi edes esimiehiltä, yhteiskunnalta, kaikkitietäviltä apuhoitajakollegoilta...

    Lähes kaikki painehaavat, joita olen hoitanut, ovat syntneet kotona. Useimmat omaishoitajan hellässä huomassa, kun se oma puoliso väen vängällä halutaan hoitaa kotona ilman tietoa, jaksamista ja "kovaa rakkautta".
    Kas kun se meidän Hilma haluaa maata selällään, en minä halua häntä kiusata tai Erkki paina sata kiloa niin enhän minä jaksa...


    Minä en puhu potilaitteni/asiakkaitteni asioista kenellekään ulkopuoliselle.
    Viimeksi sain aikamoisen ryöpytyksen toisen potilaan omaisilta, kun "naapurisängyn potilas on jo 10 minuuttia itkenyt että pissattaa, mutta kukaan ei tule auttamaan..."
    En todellakaan kerro, että ko. potilas ei paljon muuta osaa enää sairautensa vuoksi sanoakaan ja on kyllä WC:ssä käytetty 15 min sitten. Ihan näin esimerkkinä.

    Hyväksiluettua saa ainoastaan perushoidon osalta siitä 3,5 vuoden koulutuksesta.

    Ihanko totta? Luitko aloitusta, vai halusitko vain päteä lainaamallesi kirjoittajalle?
    Aloittaja nimenomaan sanoi, että suunnitelmissa oli suuntautua vanhustenhoitoon.


    "Kaikkiin..."
    Heh, paljonko olet jatko-opiskellut? Eikö se apuhoitajan työ ollutkaan niin mieluisaa, kuin nyt annat ymmärtää?


    No totta helvetissä. Eri asia onkin, että ne tunteet pitää piilottaa ja esittää aina hymyilevää ja empaattista, vaikka kuinka olisi paha olla.
    Onneksi et ole työtoverini, olisi aika v-mäistä työyhteisölle, jos joku jää aina saikulle, kun on huono päivä.
     
  10. vierailija Vierailija

    Mietinpä vain...jatko-opinnot eivät estä jatkamasta vanhustyötä. Päätyönä tai sivutyönä.
    Jos potilaalla/asiakkaalla on makuuhaavoja niin potilas/asiakas on saanut huonoa hoitoa.
     
  11. oppia ikä kaikki Vierailija

    Ei opiskelua kannata lopettaa, vaikka ei jostain alan opiskelusta elämäntyötä tulisikaan. Ajatelkaa, meillä on ilmainen opiskelu, sitä ei ole jokaisessa tässä maailmassa ole. Saa tietoa ja sivistystä ihan ilmaiseksi. Saa kehittää itseään monipuolisesti. Saa henkistä pääomaa. Opiskelu onkin nykyään suotu kaikenikäisille, yksi tuttavani suoritti ylioppilastutkinnon 50- vuotiaana.
     
  12. vierailija Vierailija

    Niin totta! Olen itse käynyt kaikki aloittamani opiskelut loppuun. Vaikka kaikki eivät johtaneet ammatin harjoittamiseen, ovat ne lisänneet yleissivistystä ja tietotaitoa sekä sen myötä itseluottamusta. Niillä on ollut yllättävästikin käyttöä muussa elämässä ja ne ovat olleet työnantajien silmissä bonusta vaikka eivät liittykään alaan jossa toimin.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti