Anopin koira ärisee -mitä mieltä olette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja monesti purtu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

monesti purtu

Vieras
Anopilla ärhäkkä westie joka on ärissy jo vuosia lapsille. Se tuli pentuna anopille ja meijän mukulat ei oo koskaan sitä kiusasnnu. Se on kamalan mustis vaan anopista ja sen huomiosta, siis se koira. Nyt kävi kuitenkin kerran niin että koira kulki lapsemme vierestä kun lapsi oli maassa kontillaan ja jutteli tädilleen. Aivan yhtäkkiä tämä koira ärähti likalle ja koitti näykätä likkaa poskesta. Jätettiin samana iltana likka sitten anopille ja kun menin hakemaan nti kertoi että oli mennyt papalle antamaan lääkettä leikisti ja koira oli taas koittanut purra likkaa poskesta.

Sanottiin ukon kanssa anopille et nyt meillä on mitta täys tota koiran ärisemistä lapsillemme ja varsinkin nyt kun likka ei edes millään lailla noteerannu/huomioinu/kiusannu tms sellasta koiraa vaan koira vierestä meni ja ärisi ja yritti purra. Et meijän lapset eivät enää tuu olemaan mummolassa jos se koira on siellä tai missään muussa paikassa, ellemme me ole siellä paikalla.

Anoppi tietty kovin harmissaan, mutta hänen mielestä se vaan yrittää vaan varottaa ja ei oo muuta kun yrittäny näykätä. Eikä tuo ole syy miksi niin ihana koira pitäisi lopettaa (emme ole sitä pyytäneet kylläkään).

Tätä koiraa ei ole kertaakaan komennettu kun se on ärissy/koittanu purra. Vaan sanotaan vain että nooh nooh, ei saa lempeällä äänellä. Koira kulkee joka paikkaan anopin mukana ja istuu autossakin anopin sylissä, että oikein sitä on pönkitetty siihen että se on anopin kulta ja saman arvonen.

Mä olen vaan niin kypsä tuohon selittelyyn ja koiran paapomiseen, meillä kun on koiran paikka visusti opetettu tolle omalle ronttimukselle pienestä asti ja se tietää sen. Mies on kanssa ihan helisemässä ja sanonu aina et odottaa vaan sitä hetkeä kun se on siinä vieressä ja anopin koira käyttäytyy taas noin!

Näitä ärisemisiä tapahtuu siis muillekkin mm. mummon naapurissa asuville lapsille ja meijän lasten kohalla tää ei ollu eka kerta, nyt vaan kun näin ite sen et todellakaan lapsi ei tehny muuta ku oli maassa kontillaan. Likat tietävät ettei mm. mummon syliin ole asiaa jos koira on lähettyvillä. Ja osaavat varoa, eivätkä ole silittäneet koiraa, kun me ollaan se niiltä kielletty kokonaan...

Musta vaan niin vattumainen tilanne...nytkin kun mummo lupasi ottaa likan mökille, ja toinen ihan innoissaan, mutta nyt ollaan puhuttu et se ei voi sinne lähteä. Likalle koitettu selittää et se ei oo sen vika ku se koira puree ja ärisee sille, et se on sen koiran vika. Kun tietty nyt alkanu puhututtaan se miks se ei pääse mökille ja miksi se koira puree ja miksi miksi miksi...havaitsen selvästi sitä et likka kokee et SE on syypää siihen, koska koiraa ei koskaan komenneta vaan aina joku sanoo et ÄLÄ KOSKE KOIRAAN, ÄLÄ MENE KUN KOIRA ON SIINÄ jne.

Itelläni on ollu koira lapsuudessa joka puri ja se alkoi sillä et se koira äris vaan ja sitten se alkoi puremaan et nappas kerran....lopettamispäätös oli rankka ja koiramme eli vuosia, kunnes se pureminen meni siihen että se jahtasi "kohdettaan" lopulta niin pitkään kunnes sai purtua ja KUNNOLLA. Olin mm. sairaalassa 4vrk:tta sen takia kun koiramme puri minua korvasta ja sain suoneen antibioottia ja rusto kuulemma näkyi, etteivät siksi päästäneet kotiin. Samoin käsivarressa arpi jossa ollut 5 tikkiä tämän kyseisen koiran puremisesta. Ymmärrätte varmaan miksi olen niin suojelevainen omille lapsilleni tässä asiassa.
 
Mulla on kaksi koiraa ja mun vanhemmilla kolme ja kyllä se niin on että koira EI saa äristä kenellekkään saatika yrittää näykätä :o Koiran purema saattaa ihan näykättynäkin tehdä ikävää jälkeä kuten mun veljellä on naamassa arpi todisteena siitä asiasta! Koiralla on jotain päässä vikana jos ärisee ja omistajan pitäs kyllä ottaa tiukka kuri sillon ja selvittää miksi koira niin käyttäytyy. Ymmärrän huoles kyllä. Ja lapsi saa koirakammon loppuiäkseen jos koira puree. Ja se on ihan sama kiusaako lapsi koiraa vai ei niin silti koira ei saa purra!
 
Meillä samanlainen tilanne ja koira joutuu toiseen huoneeseen siks aikaa kun lapset kyläilee tai koira on tiukan valvonnan alla.Toisaalta kyllä mummi ja pappa itsekkin ymmärtävät asian ja koiraa komennetaan joka kerta kun turhasta murisee.Koira on kyllä jo vanha mutta jostain syystä ei ole koskaan voinut sietää lapsia.
 
Kyllä siinä on mennyt koira niin väärälle ihmiselle!! Koiralla ei selvästikään ole mitään paikkaa laumassa, koska se kuvittelee olevansa anopista seuraava ja anoppi ei tätä tajua. Koittakaa puhua sille järkeä, siis anopille.
Anoppi ei varmaankaan osaa koiran käyttäytymistä muuttaa, tarvis olla ammattilainen apuna. Itse en päästäisi lapsia kylään ennekuin anoppi on tajunnut asian vakavuuden, ja sittenkin vasta teidän läsnäollessanne.
Koira on vaarallinen.
 
Minunkin anoppilassa on koira joka käyttäytyy vastaavasti kuin ap:n. Onneksi kyseessä on minipieni perhoskoira (siis rotumääritelmää pienempi) niin saatan katkaista sen niskat vaikka itse jos erehtyy mun lastani puremaan. Haukkua räksyttää tuolle meiän pojulle aina. Pidän kyllä tarkan huolen ettei se koira jää samaan tilaan lapseni kanssa ilman mun valvontaa.
Anoppi ei koskaan kiellä koiraansa, aina on pojun vika jos koira haukkuu/ärisee.. Menee muka liian lähelle vaikka olisi yli metrin päässä.
Oon satavarma siitä että anoppi ei koiraansa veisi lopetettavaksi vaikka se purisikin, pari kertaa on ollu tosi uhkaava se koira meiän pojua kohtaan ja anoppi vaan nauraa. |O
 
NIIMPÄ! Mä olen aivan samaa mieltä ja me ollaan sanottu ukon kanssa sille siitä et se ei oo koskaan osannu kouluttaa sitä koiraa ja hän on itekki myöntäny sen, mut ku ei...ei ymmärrä ei. Mies jo vähän mietti tuossa et menkööt likak loman viettoon mummon kanssa ja minäkin olin jo heltymässä et ok, et ku mä kerranki kuulen vielä et se on ärissy/koittanu purra ni sit on enää turha anopin selitellä koiran tekosia...MUTTA mitä syyllisyyttä mäkin kokisin jos lapseni sinne päästäsin ja koira puriskin oikeesti. Puhumattaka siitä et anoppi ei ottas meitä ja meijän sanomista koiran käyttäytymisestä tosissaan jos nyt "annetaan periksi", tuntuuhan se houkuttelevalle, meille jotka harvoin lasta saadaan yökylään ja vielä noin pitkäksi aikaa ja anoppi tietää senki varsin hyvin...mut ei, kyllä mä nyt taidan tän asian kanssa sitte kuitenki olla sitä mieltä et likka ei lähe reissuun ja ne ei oikeasti tule olemaan tekemisissä sen pikku piskin kanssa ennen ku joko sille koiralle näytetään paikka/ annetaan se sitten toiseen kotiin tai joku muu ratkasu tähän löytyy.

Eheeei ne voi kuvitellakkaan et koira teljettäs huoneeseen siks aikaa kun lapset on siellä, eheeeei, älkää edes ehdotelko! Juu kyllä siinä talossa koira pyörittää, ei ihmiset!
 
Älkää antako lapsia mummolle! Jos kerran koiraa ei ole koulutettu eikä ole edes aikomusta niin minusta vaara on suuri. Tollanen koira saa pahaa jälkeä aikaseks. Uskomatontan että tollasia koiran omistajia on niin paljon... Se koira puree vielä.
 
Anoppi valitkoon mökkireissun lapsenlapsen tai mökkireissun koiran kanssa. Jos valitsee koiran, niin oma on asiansa ja harmittaa kyllä teidän puolestanne.
En jättäisi lasta koiran kanssa jos koiraa ei edes kielletä ärisemästä toisille.
 

Yhteistyössä