Antti Lindtman: Suomi on vaikeimmassa paikassa vuosikymmeniin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Antti Lindtman: Suomi on vaikeimmassa paikassa vuosikymmeniin

SDP:n puheenjohtajan mukaan Suomi ei nouse saksimalla vaan rakentamalla.

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Suomi tarvitsee käänteen kohti kasvua, luottamusta ja rakentavaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin Euroopassa

Puheenjohtajan mukaan Suomi on vaikeimmassa paikassa vuosikymmeniin, ja hallitus on epäonnistunut tärkeimmissä tavoitteissaan: talouden, kasvun ja työllisyyden vahvistamisessa.

Lindtman painotti, että käänne parempaan on mahdollinen ainoastaan palauttamalla kansalaisten ja yritysten luottamus ja tekemällä pitkäjänteistä sekä vastuullista politiikkaa.

Luottamus on talouden parasta valuuttaa. Suomi ei nouse saksimalla, vaan rakentamalla, Lindtman sanoi.


Asiaa Antti puhuu!
 
SUOMESSA 10% kotitalouksista omisti jo vuonna 2023 noin 51,8% eli 350 miljardin euron arvosta kaikkien kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Eikä edes tässä joukossta jakauma ollut läheskään tasainen, vaan rikkain 5% omisti noin 250 miljardin euron netto-omaisuuden ja toiseksi rikkain 5% pyöreästi 100 miljardin euron omaisuuden. Rikkainta 1% Tilastokeskus ei ”kehtaa” edes tilastoida.

Reaali-omaisuuden osuus kapenee sitä enemmän mitä vauraammasta joukosta on kyse, ja dynaamista kotimaisen investoinnin halukkuutta esiintyy vain Hallituksen vaalipuheissa.

Jokainen kynnelle kykenevä maksimoi omat tulonsa maailman pörssimarkkinoilta ja eräät tai useat siirtävät likvidin varallisuutensa Suomen verottajan ulottumattomiin, vaikka nimenomaan verotuksen keventäminen on johtanut polarisaation voimistumiseen Holkerin Hallituksesta 1987 lähtien.
 
Tilastokeskuksen mukaan varallisuus on keskittynyttä nettovaroiltaan varakkaimmalle kymmenesosalle kotitalouksista, sillä se omisti yli puolet (52 %) nettovarallisuudesta vuonna 2023. Varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi 2,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023 edelliseen tutkimusvuoteen 2019 verrattaessa.

Kotitalouksien varallisuus keskittyy varakkaimpaan kymmenesosaan


Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa vuonna 2023. Siihen verrattuna nettovarallisuuden keskiarvo oli yli kaksinkertainen, eli 228 700 euroa kotitaloutta kohti. Keskiarvo on mediaania selvästi suurempi, koska varallisuus on keskittynyt nettovarallisuusjakauman varakkaimpaan osaan.

Varakkaimmassa kymmenesosassa kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 817 400 euroa ja keskiarvo 1 185 700 euroa vuonna 2023. Varakkaimpaan kymmenykseen kuului, jos kotitaloudella oli nettovarallisuutta enemmän kuin 550 000 euroa vuonna 2023.

Vähävaraisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien velat ylittivät varat, joten sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani olivat negatiivisia. Toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä sekä keskiarvo että mediaani olivat hieman nollaa suurempia.

Varallisuuskymmenykset saadaan järjestämällä kotitaloudet nettovarallisuuden (varat – velat) mukaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa kymmenyksessä oli 10 % kotitalouksista eli 295 000 kotitaloutta vuonna 2023.

Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa rahoitusvarallisuuden osuus on suurin. Varakkain kymmenesosa kotitalouksista omisti 45 % kokonaisvaroista (reaali- ja rahoitusvarat) vuonna 2023. Rahoitusvarallisuudesta varakkain kymmenesosa omisti 62 % ja reaalivarallisuudesta 38 %.

Varallisuuserot kasvoivat

Varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi 2,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023 edelliseen tutkimusvuoteen 2019 verrattaessa. Varakkain kymmenesosa omisti 52 % ja varakkain viisi prosenttia 37 % nettovarallisuudesta vuonna 2023.

Varakkain kymmenys omisti yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta ensimmäistä kertaa kotitalouksien varallisuus -tilaston mittaushistorian aikana. Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti 4 % nettovarallisuudesta. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus oli negatiivista ja sen osuus nettovaroista oli -0,9 %.

 
Miten Antti meinaa tämän tehdä?
Antti Lindtmanin menogiljotiini lähestyy

1. Listaamattomien yritysten osinkoveroedun (7,5% vero 150 000 euroon asti) poisto, verotuotto noin 800 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Yritysten yhteisöveroalen 20%:sta 18%:iin peruminen, verotuotto noin 800 - 850 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Solidaarisuusveron alarajan palauttaminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 euroon 150 000 eurosta, verotuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Kaljaveroalen peruminen, verotuotto 25 miljoonaa euroa vuodessa.

6. yli 650 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

7. Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2 585 - 3 535 miljoonaa euroa vuodessa eli 10 340 - 14 140 miljoonaa euroa hallituskauden aikana pelkkiä veroetuja ja turhia/haitallisia yritystukia poistaen + yli 650 miljoonaa euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon, joka A-studiossa viime viikolla vierailleen professorin mukaan riittäisi jukisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen.

Eikö OrpoPurralle kelpaa raha, jolla vähennetään velanottoa ilman köyhällistön kurjistamista? Arvovalinta!
 
Antti Lindtmanin menogiljotiini lähestyy

1. Listaamattomien yritysten osinkoveroedun (7,5% vero 150 000 euroon asti) poisto, verotuotto noin 800 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Yritysten yhteisöveroalen 20%:sta 18%:iin peruminen, verotuotto noin 800 - 850 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Solidaarisuusveron alarajan palauttaminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 euroon 150 000 eurosta, verotuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Kaljaveroalen peruminen, verotuotto 25 miljoonaa euroa vuodessa.

6. yli 650 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

7. Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2 585 - 3 535 miljoonaa euroa vuodessa eli 10 340 - 14 140 miljoonaa euroa hallituskauden aikana pelkkiä veroetuja ja turhia/haitallisia yritystukia poistaen + yli 650 miljoonaa euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon, joka A-studiossa viime viikolla vierailleen professorin mukaan riittäisi jukisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen.

Eikö OrpoPurralle kelpaa raha, jolla vähennetään velanottoa ilman köyhällistön kurjistamista? Arvovalinta!

Antti ei tee noista mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: Johnny Appleseed
Antti Lindtmanin menogiljotiini lähestyy

1. Listaamattomien yritysten osinkoveroedun (7,5% vero 150 000 euroon asti) poisto, verotuotto noin 800 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Yritysten yhteisöveroalen 20%:sta 18%:iin peruminen, verotuotto noin 800 - 850 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Solidaarisuusveron alarajan palauttaminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 euroon 150 000 eurosta, verotuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Kaljaveroalen peruminen, verotuotto 25 miljoonaa euroa vuodessa.

6. yli 650 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

7. Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2 585 - 3 535 miljoonaa euroa vuodessa eli 10 340 - 14 140 miljoonaa euroa hallituskauden aikana pelkkiä veroetuja ja turhia/haitallisia yritystukia poistaen + yli 650 miljoonaa euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon, joka A-studiossa viime viikolla vierailleen professorin mukaan riittäisi jukisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen.

Eikö OrpoPurralle kelpaa raha, jolla vähennetään velanottoa ilman köyhällistön kurjistamista? Arvovalinta!
Tässä velkajarruun toimivat keinot. Hienoa SDP!
 
Antti Lindtmanin menogiljotiini lähestyy

1. Listaamattomien yritysten osinkoveroedun (7,5% vero 150 000 euroon asti) poisto, verotuotto noin 800 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2. Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Yritysten yhteisöveroalen 20%:sta 18%:iin peruminen, verotuotto noin 800 - 850 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Solidaarisuusveron alarajan palauttaminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 euroon 150 000 eurosta, verotuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Kaljaveroalen peruminen, verotuotto 25 miljoonaa euroa vuodessa.

6. yli 650 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

7. Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

2 585 - 3 535 miljoonaa euroa vuodessa eli 10 340 - 14 140 miljoonaa euroa hallituskauden aikana pelkkiä veroetuja ja turhia/haitallisia yritystukia poistaen + yli 650 miljoonaa euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon, joka A-studiossa viime viikolla vierailleen professorin mukaan riittäisi jukisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen.

Eikö OrpoPurralle kelpaa raha, jolla vähennetään velanottoa ilman köyhällistön kurjistamista? Arvovalinta!
Jos tuo lista toteutuisi, olisi Suomi todellakin mahdottomassa paikassa. Täällä innokkaasti halutaan hävittää loppukin suomalainen pääoma, jotta maahan ei tulisi enää yhtään uutta työpaikkaa. Kun suomalaisyritykset on myyty Ruotsiin ja kaikki suomalaiset ovat toimeentulotuen varassa, on vasemmiston ihannevaltio savutettu?
Suomessa varallisuus- ja tuloerot ovat liian pienet, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan yritykset kasvavaessaan ja kansainvälistyessään myydään usein ulkomaille, sillä Suomessa ei ole riittävästi yksityistä pääomaa.

 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä