Olemme siis etäperhe ja lapsen tapaamisessa on ongelmia ilmennyt ihan riittämiin. Nyt asiaa puidaan sossun välityksellä, mutta ratkaisua joka tyydyttäisi molempia osapuolia (äitiä ja isää ) ei tunnu löytyvän. Ja tietenkin tärkeintä olisi löytää lapsen (6v) kannalta se paras vaihtoehto.
Suurimman ongelman siis aiheuttaa välimatka joka on 600 km. Eli joka toinen viikonloppu ei toimi, koska jo matkaan menee melkeinpä yksi päivä.
Kevään ajan menimme siten, että kuukaudessa aina viikko meillä. Meidän mielestä se toimi ihan mukavasti. Lapsi sai uusia kavereita ja viikko sujui hyvin. "Ongelmat" ilmenivät kuitenkin kun lapsi palasi meiltä takaisin äitinsä luo: kiukunpuuskia ja riitelyä (eivätkö ne sitten ole normaalia lapsen käytöstä? ) ja lapsi stressaa kuulemma liikaa tuosta matkustamisesta. Tiedän, että matka on pitkä varsinkin pienelle lapselle, mutta jos ongelma on tuo matka niin mielestäni ratkaisu ei ole yksi viikonloppu kuukaudessa (niin kuin äiti ehdotti) . Lapsi on meillä ollessaan todella iloinen ja käyttäytyy hyvin, mistään en voi hänessä valittaa. Enkä kyllä lainkaan huomaa, että hän meillä oloa mitenkään stressaisi. Lähtiessä pois tulee itku ettei vielä haluaisi lähteä (ja sama itku on silloin kuin meille on tulossa, ettei haluaisi lähteä äitin tyköä ) , mutta eikö tuokin ole ihan normaalia lapsen käytöstä.
Aika pikainen ja sekava selvitys meidän tilanteesta (ja yksinkertainen sellainen) . :|
Itse olemme ehdottaneet sellaista, että lapsi olisi viiden viikon välein meillä aina viikon (kun tuo kerran kuukaudessa oli äidille liian lyhyt aika olla lapsen kanssa), mutta todennäköisesti sekään ei sovi. Ja sitten kun koulu alkaa ei enää noin voisi mennäkään.
Kertokaa mielipiteitä ja näkemyksiänne varsinkin tuo lapsen etu huomioon ottaen. Ja myös lähivanhemmat kertokaa miten te koette tälläisen järjestelyn. Kaikki mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita!
Suurimman ongelman siis aiheuttaa välimatka joka on 600 km. Eli joka toinen viikonloppu ei toimi, koska jo matkaan menee melkeinpä yksi päivä.
Kevään ajan menimme siten, että kuukaudessa aina viikko meillä. Meidän mielestä se toimi ihan mukavasti. Lapsi sai uusia kavereita ja viikko sujui hyvin. "Ongelmat" ilmenivät kuitenkin kun lapsi palasi meiltä takaisin äitinsä luo: kiukunpuuskia ja riitelyä (eivätkö ne sitten ole normaalia lapsen käytöstä? ) ja lapsi stressaa kuulemma liikaa tuosta matkustamisesta. Tiedän, että matka on pitkä varsinkin pienelle lapselle, mutta jos ongelma on tuo matka niin mielestäni ratkaisu ei ole yksi viikonloppu kuukaudessa (niin kuin äiti ehdotti) . Lapsi on meillä ollessaan todella iloinen ja käyttäytyy hyvin, mistään en voi hänessä valittaa. Enkä kyllä lainkaan huomaa, että hän meillä oloa mitenkään stressaisi. Lähtiessä pois tulee itku ettei vielä haluaisi lähteä (ja sama itku on silloin kuin meille on tulossa, ettei haluaisi lähteä äitin tyköä ) , mutta eikö tuokin ole ihan normaalia lapsen käytöstä.
Aika pikainen ja sekava selvitys meidän tilanteesta (ja yksinkertainen sellainen) . :|
Itse olemme ehdottaneet sellaista, että lapsi olisi viiden viikon välein meillä aina viikon (kun tuo kerran kuukaudessa oli äidille liian lyhyt aika olla lapsen kanssa), mutta todennäköisesti sekään ei sovi. Ja sitten kun koulu alkaa ei enää noin voisi mennäkään.
Kertokaa mielipiteitä ja näkemyksiänne varsinkin tuo lapsen etu huomioon ottaen. Ja myös lähivanhemmat kertokaa miten te koette tälläisen järjestelyn. Kaikki mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita!
