H
Hilla Halla
Vieras
Minua on viimeisen vuoden aikana alkanut häiritä mieheni yksinkertaisuus. Joissakin tilanteissa jopa häpeän sitä. Nautin itse pitkistä keskusteluista esimerkiksi taiteesta, politiikasta ja maailman menosta. Tykkään käydä kulttuuritapahtumissa ja taidenäyttelyissä ja olen itsekin taidealalla.
Mieheni taas ei kykene käymään kanssani keskusteluja, joita suorastaan janoan nykyään niiden puutteen takia. Mieheni ei pysty keskustelemaan parisuhteemme voinnista/ongelmista eikä edes hyvistä puolista. Hän ei pysty kertomaan jos hänen mieltään painaa jokin, eikä hän osaa käsitellä omaa henkistä mylläkkäänsä joka on ollut jo jonkin aikaa meneillään.
Mieheni ei myöskään aina pysty tekemään päätöksiä vaikka antaisin hänelle vaihtoehtoja joista valita. Usein hän vain mukailee minun mielipiteitäni. Hän on jopa kertonut minulle, että ”small talk -tilanteissa” hän miettii kuinka minä käyttäytyisin ja toimii sitten niin! Hänellä ei kartakaikkiaan ole mielipidettä monestakaan asiasta ja tämä huolestuttaa minua, vaikka olemmekin vielä melko nuoria. Miehelläni menee usein myös tavalliset arkipäivän sanat sekaisin. Kerran hän sanoi gondolia kondyloomaksi, kyllä silloin minua hävetti... Tämä on kamala sanoa, mutta olin jo ala-asteella sivistyneempi ja ajattelevaisempi mitä hän on nyt. Ihmettelen tätä, sillä mieheni kuitenkin pitää esim. lukemisesta ja elokuvista.
Hänellä on huvä huumori ja hänessa on tietenkin ihania ja hyviä asioita joihin aikanaan rakastuin. Hänellä on hyvä työ ja hän auttaa minua aina kotitöissä. Tiedän, että hän rakastaa minua mielettömän paljon ja niin minäkin häntä. Elämänarvomme ja periaatteemme sopivat yhteen todella hyvin, ja ystävämme sanovatkin usein, että me olemme täydellinen pariskunta. Niinhän me olemme minunkin mielestäni, mutta huomaan, miten viikko viikolta mieheni yksinkertaisuus alkaa kaivertaa minua yhä enemmän. Olen jopa alkanut ajatella eroa, sillä pelkään, että en pysty olemaan tällaisessa suhteessa enää pitkään. Olen kyllästynyt, sillä minusta tuntuu, että joudun olemaan kuin äiti kumppanilleni.
En tiedä mitä tehdä. Onko jollain samanlaisia kokemuksia? Pääsenkö tästä yli? (Ja joo, tiedän että olen kamala akka kun ajattelen näin.)
Mieheni taas ei kykene käymään kanssani keskusteluja, joita suorastaan janoan nykyään niiden puutteen takia. Mieheni ei pysty keskustelemaan parisuhteemme voinnista/ongelmista eikä edes hyvistä puolista. Hän ei pysty kertomaan jos hänen mieltään painaa jokin, eikä hän osaa käsitellä omaa henkistä mylläkkäänsä joka on ollut jo jonkin aikaa meneillään.
Mieheni ei myöskään aina pysty tekemään päätöksiä vaikka antaisin hänelle vaihtoehtoja joista valita. Usein hän vain mukailee minun mielipiteitäni. Hän on jopa kertonut minulle, että ”small talk -tilanteissa” hän miettii kuinka minä käyttäytyisin ja toimii sitten niin! Hänellä ei kartakaikkiaan ole mielipidettä monestakaan asiasta ja tämä huolestuttaa minua, vaikka olemmekin vielä melko nuoria. Miehelläni menee usein myös tavalliset arkipäivän sanat sekaisin. Kerran hän sanoi gondolia kondyloomaksi, kyllä silloin minua hävetti... Tämä on kamala sanoa, mutta olin jo ala-asteella sivistyneempi ja ajattelevaisempi mitä hän on nyt. Ihmettelen tätä, sillä mieheni kuitenkin pitää esim. lukemisesta ja elokuvista.
Hänellä on huvä huumori ja hänessa on tietenkin ihania ja hyviä asioita joihin aikanaan rakastuin. Hänellä on hyvä työ ja hän auttaa minua aina kotitöissä. Tiedän, että hän rakastaa minua mielettömän paljon ja niin minäkin häntä. Elämänarvomme ja periaatteemme sopivat yhteen todella hyvin, ja ystävämme sanovatkin usein, että me olemme täydellinen pariskunta. Niinhän me olemme minunkin mielestäni, mutta huomaan, miten viikko viikolta mieheni yksinkertaisuus alkaa kaivertaa minua yhä enemmän. Olen jopa alkanut ajatella eroa, sillä pelkään, että en pysty olemaan tällaisessa suhteessa enää pitkään. Olen kyllästynyt, sillä minusta tuntuu, että joudun olemaan kuin äiti kumppanilleni.
En tiedä mitä tehdä. Onko jollain samanlaisia kokemuksia? Pääsenkö tästä yli? (Ja joo, tiedän että olen kamala akka kun ajattelen näin.)
