Apua minulle uskovaisilta?

[vieras]

Mun mies on kotoisin uskovaisesta paikasta, eli suurin osa sen tuttuja ym. on uskovaisia. Olen huomannut, että esim. mieheni veljen vaimo ei ole tekemisissä kanssani, vaikka nähdessämme ollaan oikein hyvää pataa ja todella paljon samanlaisia ihmisiä. Mutta kyllä tämä miehen veljen vaimo on muiden sukuun kuuluvien kanssa tekemisissä, kaikkien jotka ovat uskovaisesta perheestä tms. Eli mua toisinsanoen syrjitään sen takia että en ole uskovainen... Voihan se ollakin ettei hän minusta pidä, mutta sitten on ainakin tosi kaksinaamainen ihminen jos ei muuta. Ja muutkin miehen kavereiden vaimot eivät ole minun kanssa tekemisissä, vaan keskenään ainoastaan. Ja miestäni tietenkin "syrjitään" siiinä sivussa, kun meille ei kukaan soittele ja kysele meidän kuulumisia tai pyydä yhdessä jonnekkin, muita vaan. Harmittaa miehen puolesta, kun asiat on näin. Onko muilla kokemusta tästä samasta asiasta? Onko se niin että toisten uskovaisten kanssa on mukavempaa olla, kun ei-uskovaisten? Ja kaikenlisäksi nämä ihmiset ovat vain kotoisin uskovaisesta perheestä, mutta ovat itse kieltäneet uskonsa, eli eivät enää ole uskovaisia. Ei sitten mitään tappelu/haukkumisketjus, vaan toivon asiallisia vastauksia ja apuja minulle .

 

[marja]

meillä on niin että 1 veljistäni ei ole uskomassa ja muu perhe(12kappaletta) on.jotenki se on jääny yhteyden pito harmittavan vähäiseksi veljeen joka ei ole uskomassa,vaikka ajatuksissa muistan heidän perhettä joka päivä melkein!mutta tuohon en osaa vastata missä "mättää" kun tavallaan kaikki on samassa tilanteessa kun ovat kieltäneet.mut meilläkin on et toisten sisarusten kanssa vaan tulee paremmin toimeen kuin toisten vaikkei kenenkään kanssa riitaa ole.mun mies soittelee toisinaan sille mun veljelle.

 

[vieras]

ajatellut otta itse enemmän yhteyttä? usein ajatukset jää tekemättömiksi puolin ja toisin... soita ja kysy johonkin vaikka lähdette sitten kahdestaan ilman lapsia iltaa viettämään...

 

[vieras]

Kurja tilanne. Meillä ei ainakaan välitetä onko uskossa vai ei...

 

[ap]

ajatellut otta itse enemmän yhteyttä? usein ajatukset jää tekemättömiksi puolin ja toisin... soita ja kysy johonkin vaikka lähdette sitten kahdestaan ilman lapsia iltaa viettämään...

Unohdin kirjoittaa että minä olen soittanut tälle naiselle monesti, ja pyytänyt häntä kylään, messuille, shoppailemaan tms. Mutta sitten kerran päätin etten soita hänelle, koska hän ei ikinä soittanut minulle, vaan aina minä hänelle... Sen päätöksen tein huhtikuussa, enk' ole naisesta kuullut mitään. Eli soittelu oli vain yksipuolista, minun puoleltani

 

[ap]

ei se ole kivaa kerjätä toista kylään, kun toinen ei ilmaise halukkuutta olla tekemisissä, vaikka harmittaa niin pirusti.

 

[Kermaperuna]

voisi melkein luulla että kirjotit mun elämästä? .

 

[Anna-Maija -Hilikki]

Tuskin se siitä uskosta on kiinni, kysy suoraan häneltä miksi on näin?