V
vierailija
Vieras
Tytön luokassa on ollut kiusaamista, eli yksi tyttö on jäänyt parittomaksi, häntä on nälvitty jne. Mun tyttö on ollut osallisena siinä. Keskustelin pitkään hänen kanssaan, eikä hän nähnyt omassa toiminnassaan juuri mitään väärää. Hän myönsi irvistelleensä tälle tytölle, koska tämä irvisteli hänelle jne. Uskon silti, että tyttöni on sanonut rumasti, kohdellut yliolkaisesti jne., koska hän yksinkertaisesti on sosiaalisesti erittäin tökerö. Olen ollut monta kertaa todistamassa, kuinka hän kiihtyy nollasta sataan hetkessä ja ärähtää kaverilleen tosi kiukkuisesti pienestäkin syystä.
Ja ongelmahan on se, että hän on jatkuvasti pahantuulinen, äreä jne., mutta samalla hyväsydäminen ja katuu omia tekojaan. Hänelle tulee herkästi itku silmään, jos jotakuta kohdellaan väärin tai joku satuttaa itsensä jossakin. Tätäkin kiusattua tyttöä hän on pitänyt hyvänä kaverina, ja kiusaamissyytös tuli kuulema yllätyksenä. Hänen näkökulmastaan he ovat kavereita, mutta riitaantuvat helposti joka asiasta, ja sen vuoksi hän haluaa olla enemmän muitten kanssa kuin tämän tytön. Miten meidän tulisi toimia? Oikeasti uskon, että tämä kaveri on kokenut kiusaamista ja että tyttöni on kohdellut häntä huonosti. Tyttö tuntuu karkoittavan kaikki kaverit ympäriltään tajuamatta itse, miksi niin käy. Hän ei osaa olla sovussa muitten kanssa, vaikka selvästi haluaisikin. Nyt kiusaajat ja kisattu ovat sopineet asian, mutta pelkäänpä, ettei tyttöni osaa muuttaa käytöstään, koska hän ei oikein hiffaa, miten pitäisi oikein toimia. Ei, vaikka aiheesta on keskusteltu jatkuvasti ja häntä on neuvottu paljon, miten toimia eri tilanteissa. Hän on itsekin jäänyt usein ulkopuoliseksi ja kärsinyt yksinäisyydestä.
Miten tulisi toimia, please, neuvokaa äitiä...
Ja ongelmahan on se, että hän on jatkuvasti pahantuulinen, äreä jne., mutta samalla hyväsydäminen ja katuu omia tekojaan. Hänelle tulee herkästi itku silmään, jos jotakuta kohdellaan väärin tai joku satuttaa itsensä jossakin. Tätäkin kiusattua tyttöä hän on pitänyt hyvänä kaverina, ja kiusaamissyytös tuli kuulema yllätyksenä. Hänen näkökulmastaan he ovat kavereita, mutta riitaantuvat helposti joka asiasta, ja sen vuoksi hän haluaa olla enemmän muitten kanssa kuin tämän tytön. Miten meidän tulisi toimia? Oikeasti uskon, että tämä kaveri on kokenut kiusaamista ja että tyttöni on kohdellut häntä huonosti. Tyttö tuntuu karkoittavan kaikki kaverit ympäriltään tajuamatta itse, miksi niin käy. Hän ei osaa olla sovussa muitten kanssa, vaikka selvästi haluaisikin. Nyt kiusaajat ja kisattu ovat sopineet asian, mutta pelkäänpä, ettei tyttöni osaa muuttaa käytöstään, koska hän ei oikein hiffaa, miten pitäisi oikein toimia. Ei, vaikka aiheesta on keskusteltu jatkuvasti ja häntä on neuvottu paljon, miten toimia eri tilanteissa. Hän on itsekin jäänyt usein ulkopuoliseksi ja kärsinyt yksinäisyydestä.
Miten tulisi toimia, please, neuvokaa äitiä...