Apua, mokasinko?

Eli ollaan miehen kanssa tunnettu tänään tasan 6 päivää ja paljon on tapahtunut )

 

Eikun sori, vähän kauemmin, se oli sentään toissa viikolla kun tavattiin, eli 1,5 viikkoa ollaan tunnettu.

 

Tässä on nyt analyysi ap:n ongelmista.

Ongelma nro

1. Olette käyneet neljä kertaa treffeillä ja suudelleet, mutta mies käyttää edelleen deittiprofiiliaan aktiivisesti. Ei ole tarpeeksi kiinnostunut, ikuinen "paremman" etsijä?

2. Olet epävarma siitä, onko teillä vain fyysistä kemiaa ja sovitteko toisillenne henkisellä tasolla yhteen.

3. Olet epävarma siitä mitä mies sinusta haluaa, suhdetta vai vaan seksiä.

4. Mies on jo muutaman tapaamisen perusteella löytänyt sinusta piirteitä jotka häntä ärsyttävät, koska hän soitti sinulle ja avautui asiasta. Huono merkki, jo jos ihan alussa joku asia toisessa alkaa tökkiä.

 

Joo, paljon on tosiaan tapahtunut jo lyhyeen aikaan. Saa sitä välillä tehdä muutakin, kuten olla kavereiden kanssa ja rempata mökkiä ihan rauhassa. Varmasti itse tekisin samoin, vaikka olisin kiinnostunut.

 

Oliko jollain tuohon analyysiin jotain sanottavaa? Mäkin käytän nettiä vielä - luen viestejä mutten käy deiteillä... Meillä ON fyysistä kemiaa, siitä molemmat ollaan samaa mieltä. Olin epävarma siitä, mitä mies haluaa, kunnes me juteltiin ja tavattiin ilman seksiä ja lääppimistä. Keskusteltiin ja kerrottiin ja kyseltiin. Miestä ärsytti minussa pari asiaa, mutta kun ehdotin, ettei varmaan enää nähdä, niin se ei ollut hänestä _niin_ vaarallista, etteikö oltais voitu tavata ja miettiä eteenpäin. Äh, taas ongelma-automaatti pamahti päälle

 

Haluaisin vielä kysyä (sori, oon ihan mahdoton)... Oletko sitä mieltä, että se mun "tosissaanolo" täräytys oli liikaa ja vei kiinnotuksen? Ja että mun tapa heittää ajatuksia ilmaan tietyllä tapaa voi ärsyttää miestä niin paljon, ettei enää ole kiinnostunut? teinkö sun mielestä oikein, kun annan hänen ottaa yhteyttä? Eihän tähän oo mitään yksiselitteistä vastausta, mutta tavoitan jotain sinun vastauksistasi ja ne ovat olleet hirmu hyödyllisiä, kiitos niistä!

 

Sinua miettisin ongelmalistaa ihan tosissani, koska usein sanotaan että jos ihan tutustumisen alussa jo jokin asia ihmisessä ärsyttää, niin ajan myötä asia vaan pahenee.... Ei sitä yksi onnistunut tapaaminen pyyhi pois.
Itse tapasin nykyisen kundikaverini juurikin nettitreffeillä ja hän poisti profiilinsa oma-aloitteisesti 2-3 treffien jälkeen.

 

Mut mitä tässä kantsii tehdä, soittaa miehelle ja sanoa, että ongelmia on liikaa? Oikeasti - en mä halua mitään kidutussuhdetta.

 

Ei se sinun tosissaan olo täräytys mitään kiinnostusta vienyt. Jos mies sinusta kiinnostuu tarpeeksi ja haluaa kanssasi suhteen, on sun voitava saada olla oma itsesi. Ja tuo oli sinun tapasi hoitaa epävarmuutesi, miehen pitäisi se hyväksyä jos oikeasti pitää susta. Jos mies oikeasti kiinnostuu naisesta, niin naisen ei tarvitse koko aikaa miettiä sitä, että tekikö nyt jotain väärää tai mokasiko tai säikäyttikö miehen. Sitä voi vaan olla täysin oma itsensä ja toinen tykkää ja ymmärtää silti.

 

Mutta - tästä huolimatta hän halusi tavata mut ja tuli kaupunkiin vain mun takiani. Eikö se nyt kuitenkin ole ihan hyvä juttu?

 

Sinua miettisin ongelmalistaa ihan tosissani, koska usein sanotaan että jos ihan tutustumisen alussa jo jokin asia ihmisessä ärsyttää, niin ajan myötä asia vaan pahenee.... Ei

Sanotaan mitä sanotaan, itse en ole huomannut ainakaan omassa suhteessa tuon pitävän paikkaansa.

Aluksi tuli ärsyynnyttyä asioista joita en enää huomaa ollenkaan. Eivät ihmissuhteet ole mitään matematiikan vakioita, joissa asiat tapahtuvat aina samalla tavalla.

 

Siis kun tässä ketjussa on just pohdittu sitä, että miten se täräytys vaikutti. Jos olisi vaikuttanut, niin ei mies olis halunnut tavata. Toki hän sanoi suoraan, että joku asia ärsytti minussa, mutta sitten puhuttiin ja mä tarjosin tapailun lopettamista, ja mies halusi silti tavata.

 

Eli jos teet jotain mikä vie miehen kiinnostuksen niin hän ei ole oikea mies sinulle. Sinun pitäisi voida olla täysin oma itsesi ja mies tykkää silti.

Mitä teet nyt niin rauhoitut. Voit laittaa miehelle tekstaria ja kysellä kuulumisia, älä puhu mitään ongelmistanne tai tilanteestanne. Odotat sitä, että mies palaa mökiltä ja tapaatte. Vain tapaamalla vielä muutaman kerran, saat hommaan selvyyden. Älä ala nyt puhelimitse ahdistelemaan miestä.

 

Se tässä hommassa on niin tylsää, että olen tavannut mukavia miehiä, joiden kanssa oli kivaa, mutta se jokin sitten puuttui. Heidän kanssa tapasin muutaman kerran ja jokainen heistä oli kiinnostunut ja otti yhteyttä omassa tahdissaan ja olin ihan rento ja avoin kaikelle. Nyt sitten tämä mies pistää mut jännittämään ja mokailemaan ihan uudella tavalla. Voi hitsi, eikö ihminen koskaan opi )

 

Jos kävitte deiteillä lauantaina ja miehestä ei ole vielä kuulunut niin tämä päivä on aika ratkaiseva. Eli odottele ilta kuuluuko miehestä ja kerro sitten miten kävi.

 

Sulla ap on todella hyvin asiat! Älä kiiruhda nyt, äläkä ainakaan mene ottamaan yhteyttö mieheen nyt. Anna hänen ottaa yhteyttä sinuun. Mies on teoillaan osoittanut kiinnostuksensa sinua kohtaan ja tunnetusti teot puhuvat enemmän kuin sanat. Yritä nyt vain jatkaa omaa elämääsi ihan normaalisti ja älä ajattele liikaa tätä teidän suhdettanne. Hyvä tästä tulee! Kärsivällisyyttä.

 

Heh, kuten joku varmaan on huomannutkin, niin toi kärsivällisyys ei ole meikäläisen vahvin puoli Kiitos, yritän harratella tässä jotain ja kohtahan lomakin loppuu ja on pakko unohtaa nämä miesasiat...

 

Haluaisin vielä kysyä (sori, oon ihan mahdoton)... Oletko sitä mieltä, että se mun "tosissaanolo" täräytys oli liikaa ja vei kiinnotuksen? Ja että mun tapa heittää ajatuksia ilmaan tietyllä tapaa voi ärsyttää miestä niin paljon, ettei enää ole kiinnostunut? teinkö sun mielestä oikein, kun annan hänen ottaa yhteyttä? Eihän tähän oo mitään yksiselitteistä vastausta, mutta tavoitan jotain sinun vastauksistasi ja ne ovat olleet hirmu hyödyllisiä, kiitos niistä!

No se "täräytys" oli silloin se ja jo käsiteltyä historiaa. Mies sen jo silloin käsitteli myöhään illalla puhumalla kanssasi puhelimessa, kun päätitte jatkaa tapailua. Unohda se asia.

Alat taas miettiä liikaa. Se on ihan ok, että annat hänen ottaa yhteyttä. Eihän tuollaisilla yksityiskohdilla ole merkitystä juuri lainkaan. Olit deitin jälkeen hyvällä tuulella ja se oli varmasti oikea arvio siitä, miten meni.

Nyt ihan suotta taas kuuntelet näitä, jotka näkevät jo sadepilven muodostumisenkin varmana merkkinä suhteen epäonnistumisesta.

 

Mä olen ainakin vaan realistinen. Olen lukenut keskustelupalstoilta kymmeniä tämän tyylisiä epävarmuus tilityksiä ja harvoinhan ne hyvin päättyy.

 

kiitos vielä! Nyt lähden tuonne ulkomaailmaan urheilemaan ja elämään tota omaa elämää

 

Tai sitten mulla on vaan liian romanttinen käsitys ihmissuhteista, että ajattelen kaiken olevan alusta asti selvää ja helppoa kun tapaa "sen oikean". Mutta ainakin sellaiset tarinat joissa nainen valittaa, ettei mies soita tai ehdottele tapaamisia, päättyvät usein huonosti koska silloin mies ei ole tarpeeksi kiinnostunut. En sitten tästä tapauksesta tiedä, mikäli ap:n tapailukumppani ottaa yhteyttä.

 

Ihan samaa mieltä kuin nainen22. Jos suhde ei etene alusta asti luontevasti, tuskin se siitä jatkossa paraneekaan. Jos noin varhaisessa vaiheessa pitää jo analysoida mikä meni vikaan (ja yhdessäkin sitä puhelimessa miettiä), minkälaista jatkuvaa analyysia se mahdollinen myöhempi suhde sitten olisi? Kuulostaa pelkästään rasittavalta ainakin minusta. Helppo ja vaivaton yhdessäolo tässä vaiheessa ennustaisi parempaa jatkoa suhteenne kannalta.

Mielestäni myös tuo teidän tapaamistahti on ollut hurjan vauhdikasta. Voisiko tahtia vähän hidastaa niin kumpikin ehtii elää muutakin elämää siinä välissä? Ja miettiä tunteitaan? Jos toinen jatkuvasti kyselee kuulumisia, eihän häntä ehdi ollenkaan kaivata... Itselläni nuorempana (parin eri seurustelukumppanin kanssa, niistä ajoista on 5-10 vuotta joten luulisin ettei tavat siitä ole kummasti muuttuneet) muistan että ensimmäisten noin 5 treffien aikana tapaamistahti oli hiukan alle kerran viikossa, eli noin 6 päivän välein tapasimme ja siinä tapaamisten välissä mies otti oma-aloitteisesti yhteyttä viimeistään pari päivää edellisten treffien jälkeen, usein paljon nopeamminkin. Hillitsin silloin tahallani omaa yhteydenpitoani jotta mies ei luulisi että odotan puhelin kourassa hänen viestejään (vaikka odotinkin). Ja sittenkin yritin pitää viestit kepeinä ja iloisina: ei mitään suhteen analysointia tai tunteista avautumista, paitsi juuri sen verran että jotenkin ilmaisee että on mukavaa että hän otti yhteyttä ja että viime treffeillä oli minustakin hauskaa ja että kyllä, minäkin olen kiinnostunut tapaamaan uudestaan, miten olisi ensi viikolla tms. Onhan se vaikeaa mutta kannatti! Sitten kun se alkuaikojen "koeaika" oli ohi, voi tietysti ottaa paaaljon rennommin ja unohtaa kaikki nämä hassut säännöt.

Mutta minusta on ihan oikein ettei hyppää sänkyyn aikaisemmin kuin se itsestä hyvältä tuntuu. Nykyinen mieheni sai odottaa viidensiin treffeihin ennenkuin juttu meni intiimiksi, eikä se näyttänyt tuottavan vaikeuksia vaikka sittemmin kävi ilmi että hänellä oli minua ennen ollut useita yhdenyön juttujakin. Minun kohdallani hänellä silti riitti kärsivällisyyttä.

 

"jos suhde ei etene alusta asti luontevasti.."

Mutta kun luontevaa etenemistä on niin montaa kuin on ihmistä, luonnetta ja pariakin

Se että oma tutustumisemme oman puolisoni kanssa oli hyvin kiivastahtista, tapasimme ja puhuimme puhelimessa päivittäin yhteenmuutton asti heti ensitapaamisesta lähtien, oli meille kahdelle oikea tapa edetä. Kumpikaan ei ihmetellyt itsekseen puhelin kädessä, vaan soitti heti kun siltä tuntui, sen kummemmin miettimättä kumman vuoro olisi seurustelusääntöjen mukaan yhteyttä ottaa.

Se että joku muu pari etenee eri tahdilla, nopeammin tai hitaammin, ei tee kenekään tavasta sen oikeampaa tai väärempää.

Ketjun aloittajalle kaikkea hyvää. Ja tosiaan, se että sinua nyt ahdistaa, jostuu siitä että olet niin kiinnostunut tästä miehestä ja tunnet ettäsinulla on paljon pelissä.

Kukaan teidän kahden suhteenne ulkopuolella ei pysty määrittelemään mikä on teille oikea tapa tuntea erilaisia tunteita missäkin vaiheessa, tai millä tahdilla tapailut kannattaisi järjestää.

 

Ja siis miehen pitäisi nimenomaan sekä soittaa että ehdottaa seuraavaa tapaamista. Vaikka tapaamista ehdottaisikin parin päivän päähän niin se on noin alussa ihan ok, mutta pointti on se, että mies on aktiivisesti viemässä juttuanne ja tutustumistanne eteenpäin. Eli hänen pitäisi ITSE sekä soittaa että alkaa ehdotella uutta tapaamista ainakin ihan lähiaikoina. Myöskään pelkkä yhteydenpito mutta sellainen "katsellaan" asenne ettei ikinä saada sovittua itse tapaamista ei ole oikein hyvä merkki.

Enpä itse jaksaisi tuollaista "odottelen linnanneitona, että mies patriarkaatin ihanteiden mukaan toimii aktiivisesti meidän väliemme edistäjänä". Huoh. Ehkä joillekin toimii. Kiva että olet noin varma asiastasi, mutta toistan edelleen, että ihmiset eivät ole mitään ohjekirjakappaleita vaan yksilöitä. Itse ainakin otan yhteyttä jos haluan, vaikka nainen olenkin - ei naiseus tee minusta passiivista odottelijaa. Huvittavaa, että yhteydenotosta tehdään jotain valtapeliä eli jos nainen "joutuu" ottamaan yhteyttä niin peli on menetetty. En muutenkaan ymmärrä mitään virallisia treffailusääntöjä, sillä mennään mikä tuntuu hyvältä ja aina on toiminut.

Kuten Mies_82 erinomaisesti sanoi, tapailun ja seurustelun välinen ero on veteen piirretty viiva. Itse en ole ikinä sanonut miehelle ääneen ja toisinpäin, että no niin, tästä päivästä eteenpäin seurustellaan/meillä on suhde, eikä tämä ole enää tapailua. Seurustelu on aste, jolle tapailu johtaa itsekseen jos on johtaakseen.

Olisi tosi epäluontevaa alkaa muutamien ensi päivien, viikkojen tai kuukausienkaan aikana puhua esim. yhteenmuutosta tai peräti naimisiinmenosta. Jos joku niin suoraviivaisesti etenee niin hyvä hänelle... se ei kuitenkaan ole kaikkien ihmisten, ei miesten eikä naistenkaan tapa. Tiputtaudu sieltä prinsessatornistasi niin huomaat, että miehetkin ovat yksilöitä.

 

En ole sanonut etteikö nainenkin voisi ottaa yhteyttä. Itseasiassa sanoin ap:lle, että hän voisi laittaa miehelle vaikka tekstaria ja kysellä kuulumisia. Mutta kyllä meitä kaikkia ihmisiä silti tietyt biologiset perustarpeet ohjaa eli ihmiset jotka ovat toisistaan kiinnostuneita myös pariutuvat keskenään. Itse olen paljon treffeillä käynyt ja aina on mies kiinnostuttuaan ottanut treffien jälkeen yhteyttä-usein jo samana päivänä.