M
murheellinen
Vieras
Mä olen aina rakastanut lapsia.. Kaikkia ja kaikenlaisia. Sitten löysin ihanan miehen, jolla on aivan ihana lapsi. Mutta järkytyksekseni olen huomannut, ettei suinkaan olekkaan aivan yksinkertaista rakastaa sitä toisen lasta, ainakaan niin kuin omia. Järkyttävän huono omatunto tästä asiasta vaivaa päivittäin.. En oikein tiedä millä tavalla voisin yrittää luoda lähempää suhdetta lapseen (5v).Olisiko kellään hyvä vinkkejä tai omakohtaisia kokemuksia? Ja pitäisikö toisen lasta pystyä rakastamaan kuin omaa??