Apuja/keinoja 1.veen nukuttamiseen...??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyllästynyt.

Vieras
Eli, tarvitsen keinoja tms. millä saan 1veen nukkumaan omassa sängyssään. Kaikki alkoi siitä kun poika oli pari viikkoa kuumeessa, niin alkoi pelottaa että jos ei selviäkkään yöstä hengissä (joo, typerää tiedän.) ja sitten otin pojan viereeni nukkumaan että sain nukutuksi. (vielä typerämpää) Noh, sitten alkoi käymään niin, ettei enää nuku päiväunia kuin sylissä vaikka ollaan yritetty vaikka mitä.. Vielä kaiken kukkuraksi, ei enää nukahda illallakaan omaan sänkyyn millään, vaikka nukuttaisi sylissä ja laittaisi sitten sänkyyn niin herää heti. Joten olen joutunut ottamaan viereen jo illalla.

Alkaa pännimään tämä tilanne, niin olisiko kenelläkään ideaa millä saisi taas pojan nukkumaan?

Ollaan yritetty tassunukutusta, sylissä nukuttamista, sänkyyn jättämistä ym.
 
Miten tuo käytännössä tapahtuu? Antaa lapsen huutaa vaan, vaikka koko yön? Ei kiitos.
Joskus kun ollaan sänkyyn jätetty ja huoneesta poistuttu, alkaa hysteerinen huuto, jota ei yksinkertaisesti pysty kuuntelemaan. Kerran kokeilin, että kauanko huutaa jos huutaa ja huusi puolituntia putkeen, kunnes sitten itse en enää pystynyt kuuntelemaan sitä..
 
Hei,
Laula jotain tuutilaulua(?) Kannattaa ainakin kokeilla. Meillä puolivuotta nuorempi poika rauhoittuu nykyään kun laulelee rauhallisesti hänelle...ilman lauleskelua meillä sama hysteerinen huuto.
 
Ei huutounikoulussa ole tarkoitus jättää lasta yksin huutamaan!!!

Tee niin, että vie lapsi sänkyyn. Sano hyvää yötä ja lähde pois, ovi kiinni.
Kuuntele 2minuuttia, käy huoneessa, laita mahdollisesti seisten huutava lapsi sänkyyn maaten ja sano taas hyvää yötä ja poistu.
Kuuntele 3min ja toista sama.
Kuuntele 4min ja toista sama.

Tee näin aina väliä pidentäen. Jos huutaa ihan niin paniikissa, ettei henki kulje. Ota syliin sängyn vieressä. Pidä hiljaa sylissä kunnes rauhoittuu. Ei tarvi odottaa, että itku loppuu. Odotat vain, että itku normalisoituu eli tulee taukojakin eikä kuulosta enää siltä ku tapettais. Sit taas lapsi sänkyyn ja hyvää yötä ja poistut.. Jatkat tätä niin kauan kun on tarve.

Tavallisesti 2 yötä on vaikeita, kolmantena nukutaan jo hyvin.
Samalla on otollinen hetki siirtää omaan huoneeseen. :)
 
Muuten hyvä neuvo, mutta laulu on yleensä itkun paikka, taikka sitten alkaa riehumaan.. :s Kai minun ääneni on niin hirveä ettei sitä viitsi kuunnella. :x On tehnyt tuota jo vastasyntyneestä asti, aina kun aloin laulamaan alkoi itku... :oo
 
Mutta entäs jos tuota joutuu tekemään koko yön että odottelee ja menee ym...? Ja mikä on pisin aika kun ollaan pois sieltä huoneesta? Veikkaan, että meillä päästäisiin ihan moneen tuntiin asti... :o meillä jotakuinkin saman tyylistä kokeiltu, mutta samalla sekunnilla kun nousee sängyn vierestä pois niin poika nousee ylös ja tiputtaa tuttinsa/unilelunsa ja tyynynsä pois sängystä..
 
Itku on vain lapsen tapa sanoa, että ota mut syliin. Ei sitä tarvi säikähtää. Anna itkeä. Ei siihen kuole. :) Mitenkäs muuten, kuin itkulla, se 1v protestoisi uutta nukkumajärjestelyä. Sun täytyy ottaa itseäsi niskasta kiinni ja opettaa lapsi hyville unitavoille. Sä pystyt siihen!!

Ps. En itse opettaisi laulamiselle. Muuten meette ojasta allikkoon. Tarvit olla aina sit äitin laulamassa vieressä. Pahimmillaan lapsi vaatii sitä keskellä yötäkin, jos oppii nukahtamaan siihen äitin lauluun.. Ja miten isäkin sitten nukuttaisi? Tai isovanhemmat yökyläillessä.. Kaikista paras on opettaa lapsi nukahtamaan itse omaan sänkyynsä, kun on ensin toivotettu hyvät yöt.

Niin ja vielä tuli mieleen.. Ennen unille menoa, kannattaa halailla paljon ja pusutella ja sylitellä olohuoneessa. Sammuttakaa tv ja keskittykää 15min vain lapseen. Näin hänellä on hellyyskiintiö täynnä ja hyvä mieli unille mennessä. Oppii parissa päivässä kyllä uudet nukkumistavat. :) Tsemppiä!!
 
Annat heitellä tyynyt ja lelut.
Pidennät sitä aikaa aina vaikka 15 minuuttiin saakka. Usko mua, kyllä se lapsi yöllä jossain vaiheessa nukahtaa. Ja älä anna periksi. Kerran ku luovutat (mikä on teillä ilmeisesti jo tapahtunut) saa lapsi aina siitä lisää virtaa vastustaa äitiä. Kun olet johdonmukainen, kyllä lapsi oppii. :) Sun vanhempana on vaan otettava vastuu tästä asiasta. Ei ole 1-vuotiaan asia päättää miten teillä nukutaan.
 
Ja tosiaan, vaikka tiedät että nyt lensi tutti niin älä mene sinne!!
Menet vasta, kun joku tietty aika on täynnä. Ja sit samalla voi laittaa tutin suuhun..
Ja toisaalta, nyt olis hyvä sauma luopua samalla tutista. Menis samoilla itkuilla. Ja kun tuttia kysytään, sanot vaan että "Tutti on poissa, nyt nukutaan.." Tää riittää 1-vuotiaalle selitykseksi.
 
Kiitos anu hyvistä neuvoista! Joo, tiedän että olemme jo menneet suoraan allikkoon.. Minä olen vain ajatellut että on jo liian myöhäistä nukuttaa omaan sänkyyn mutta ei taidakkaan olla.. Ja olemme olleet laiskoja nukuttamisen kanssa ja antaneet peräksi liian monta kertaa.. Mies vielä enemmän.. Mutta kyllä aion yrittää tuota "huuto"unikoulua vaikka sanoisi kuka mitä.. Se tuntuu olevan ainoa järkevä tapa tässä tilanteessa.
 
Hienoa!!
Teet vaan päätöksen, että perjantaina se alkaa. Lapsi vaistoaa sen, että nyt äiti on PÄÄTTÄNYT. :D
Ja usko pois, sä onnistut. Mulla 3 lasta joista 2 pitänyt opettaa nukkumaan. 1 oppi ihan itse. Useammin kai se menee niin, että jonkin sortin unikoulu pitää pitää. Luulen, että harvassa on lapset jotka jo vauvana vapaaehtoisesti nukkuu omassa sängyssä, huoneesta puhumattakaan.
 
pitää vain toivoa että mies pystyy pitämään saman päätöksen.. -.-' :D Mutta kyllä tässä on jo valmis kokeilemaan mitä vain.. Jos vaikka siinä samalla sitten alettaisiin nukkumaan koko yö putkeen..
 
Ja vielä. Tiedätkö, kun nyt jaksat viikonloppuna tehdä sen unikoulun. Niin tuut oleen jälkikäteen niiin onnellinen kun teillä nukutaan hyvin ja omassa huoneessa jne.. Ihana kesä tulossa, sä saat nukkua rauhassa! :D Ja lapsi on aamulla herätessään iloinen ja onnellinen kun on hyvät yöunet takana. Se, jos mikä, palkitsee!
 
Tein itseasiassa sitä jo nyt päiväunilla, ja kas- poika nukahti kolmannen kerran jälkeen. Ah mikä ihanuus. :) Toivottavasti ilta menee paremmin myös. Niin ja tosiaan aloitin sen jo, sillä ei ne yöt minulle ole hyvin nukuttuja kuitenkaan jos poika vieressä.

Tuhannet kiitokset sinulle anu! :) Olet hengenpelastaja! :)
 
Sanoisin, että minkä "nukkuttamismetodin" valitsettekaan, niin pitäkää siitä tiukasti kiinni, vaikka mikä olisi. Jos kokoajan vaihtaa ja kokeilee uusia keinoja, niin lapsi vain hämmentyy entisestään ja tilanne vain pahenee. Lapsi oppii kyllä jo ihan muutaman yön jälkeen "mikä on homman nimi" ja rauhoittuu vähitellen yhä helpommin unilleen, kun tietää että vanhemmat ovat johdonmukaisia.
 
Mä sain myöskin pojan 11 kk tollai nukahtamaan et sanoin: nyt mennään nukkumaan ja vein sänkyyn. Silittelin niin kauan kun alko yrittämään seisomaannousua. Heti kun nousi esim. polvilteen niin lähdin huoneesta ja kuuntelin itkua pienen hetken. Sitten menin ja laitoin pojan makuulle ja silitin taas. Kun taas aikoi nousta ylös lähdin välittömästi pois ja kuuntelin itkua aina hiukan kauemmin kuin edellisellä kerralla. Muutaman kerran nousi ylös mutta kun huomas että äiti aina lähtee kun hän nousee niin jäikin sitten yllättävän helposti makuulle ja silloin se unikin tulee. Ja tosiaan tämä toimii kaikkien nukuttajien kanssa. Laulamaan en minäkään alkaisi, koska sitten ei isi tai mummi välttämättä kelpaa.
 

Yhteistyössä