Aran lapsen sopeutuminen päivähoitoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "NNN"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"NNN"

Vieras
1,5-vuotias lapsemme aloittaa hoidossa vuodenvaihteessa, ja olen ihan palasina, koska pelkään, ettei lapsi tule sopeutumaan millään. Lapsi alkoi vierastaa nelikuisena ja vierastaa edelleen todella voimakkaasti. Välillä eroahdistus ja vierastaminen tuntuvat vähän helpottavan mutta pian tilanne palaa ennalleen. Lapsi pelkää paitsi aikuisia myös toisia lapsia. Hän alkaa heti itkeä, jos joku vieras ihminen tulee liian lähelle, eikä vieraiden läsnäollessa useinkaan uskalla lähteä äidin läheltä mihinkään.

Pelkään, että lapsi vain huutaa hoidossa kaiket päivät, ei syö eikä nuku. Pelkään, että tasapainoinen ja onnellinen lapsi järkkyy ja häiriintyy, että tuhoan lapsen viemällä hänet hoitoon. Olo on ihan hirveä.

Miten teidän arat lapsenne ovat sopeutuneet? Mitä hoidon aloitus on tehnyt lapselle? Lohduttavia hyviä kokemuksia kaivataan, mutta myös rehellisiä kauhukertomuksia, jos niitä on.

(Hoitovapaata en enää saa, eli hoitoon vieminen on ainut vaihtoehto.)
 
Tää ei sua lohduta yhtään, mutta mulla oli samanlainen lapsi. En raaskinut laittaa hoitoon vielä 2-vuotiaana, vaikka alunperin olin niin suunnitellut. Nyt 3-vuotiaana hoitoon sopeutuminen on sujunut ihan ok. On pph:lla, joka on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, koska siellä ei ole niin paljon niitä vieraita ihmisiä.
 
[QUOTE="kirsi";22763928]laki määrää, että hoitovapaata saa pitää. eri juttu on, jos mm. taloudelliset seikat ajavat töihin.[/QUOTE]

Meillä hoitovapaata saa vain kaksi pätkää, ja olen ne nyt pitänyt. Ovat olleet lyhyitä pätkiä miehen pätkätöiden vuoksi. Työt siis välillä katkolla ja jatko jatkuvasti epävarmaa. Siksi en ole voinut hakea hoitovapaata kerrallaan kuin sille ajalle, jolle työsopimus on kulloinkin ollut tehtynä.
 
Tää ei sua lohduta yhtään, mutta mulla oli samanlainen lapsi. En raaskinut laittaa hoitoon vielä 2-vuotiaana, vaikka alunperin olin niin suunnitellut. Nyt 3-vuotiaana hoitoon sopeutuminen on sujunut ihan ok. On pph:lla, joka on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, koska siellä ei ole niin paljon niitä vieraita ihmisiä.

sama juttu,onneksi oli mahdollista vielä jäädä kotiin,ikävää ettei kaikilla ole.Toivottavasti meidän pieni reipastuu syksuun mennessä.
Tuttavapiirissä yksi arka lapsi sopeutu hyvin päiväkotiin,juurikin 1½ vuotiaana,tosin melkein kuukauden oli ensin vaikeaa ja itki paljon.
 
En veisi hoitoon vielä, jos mahdollista. Eroahdistusvaiheessa hoidon aloittaminen on vaikeampaa eli helpolla ette taatusti pääse. Kaikki sopeutuvat kyllä, osa heti ja osa sitten pitkän ajan kuluessa. Toivottavasti pääsee pieneen ryhmään ja voisi sitten "leimautua" yhteen aikuiseen...
 
Mun siskon lapsi oli juuri tuollainen ja saman ikäinenkin, kuin aloitti hoidon päiväkodissa, arka ja vierasti todella voimakkaasti. Nyt on pari vuotias ja viihtyy hoidossa ok. Aluksi jäi itkemään, mutta itku oli loppunut heti, kun vanhemmat lähtivät, ihan niinkuin "normi" lapsillakin. Eli heidän tapauksessaan kaikki meni tosi hyvin, päikkäreillekin oli heti nukkunut hyvin, vain 10 minuutin selkään silittelyn jälkeen!
 
Ihan tutkimustenkin mukaan arat lapset sopeutuvat vilkkaita tovereitaan paremmin päivähoitoon. Aluksi lapsi on reipasta toveriaan arempi ja voi reagoida voimakkaasti päiväkotiin jäämiseen. Kuitenkin viikkojen ja kuukausien aikavälillä ujo lapsi kokee hoitopäivän vähemmän stressaavana kuin vilkas.
Olen huomannut tämän työssäni. Arkojen lapsien alkuitkut ovat ehkä voimakkaat, mutta meenevät yleensä kahdessa viikossa ohi. Muunlaisen tempperamentin omaava saattaa oirehtia päivähoitoon tuloaan vielä kuukausien pääästä.
Jos päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista osaavat he suhtautua lapsenn kannustavasti eivätkä karaisevasti. Arka ja samalla usein rauhallinen lapsi saa myös vilkasta toveriaan vähemmän negatiivista palautetta hoitopäivän aikana.
Pienen ajan kuluttua lapsen hoitajat eivät ole hänelle vieraita vaan ihmisiä joihin turvautua. Käykää tutustumassa ja kerro rohkeasti peloistasi päivähoidon suhteen hoitajille. Toivottavasti pelkosi lievenevät ja osaat itse suhtautua lapsne päivähoitoon edes kohtalaisen luottavaisin mielin. Lapsi huomaa kyllä, jos vanhempi kokee päivähoidon uhkana ja reagoi varmasti.
Toivottavasti teille sattuu mukava ja lapsen tarpeisiin sopiva hoitoryhmä.
 
[QUOTE="lastenhoitaja";22764129]Ihan tutkimustenkin mukaan arat lapset sopeutuvat vilkkaita tovereitaan paremmin päivähoitoon. Aluksi lapsi on reipasta toveriaan arempi ja voi reagoida voimakkaasti päiväkotiin jäämiseen. Kuitenkin viikkojen ja kuukausien aikavälillä ujo lapsi kokee hoitopäivän vähemmän stressaavana kuin vilkas.
Olen huomannut tämän työssäni. Arkojen lapsien alkuitkut ovat ehkä voimakkaat, mutta meenevät yleensä kahdessa viikossa ohi. Muunlaisen tempperamentin omaava saattaa oirehtia päivähoitoon tuloaan vielä kuukausien pääästä.
Jos päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista osaavat he suhtautua lapsenn kannustavasti eivätkä karaisevasti. Arka ja samalla usein rauhallinen lapsi saa myös vilkasta toveriaan vähemmän negatiivista palautetta hoitopäivän aikana.
Pienen ajan kuluttua lapsen hoitajat eivät ole hänelle vieraita vaan ihmisiä joihin turvautua. Käykää tutustumassa ja kerro rohkeasti peloistasi päivähoidon suhteen hoitajille. Toivottavasti pelkosi lievenevät ja osaat itse suhtautua lapsne päivähoitoon edes kohtalaisen luottavaisin mielin. Lapsi huomaa kyllä, jos vanhempi kokee päivähoidon uhkana ja reagoi varmasti.
Toivottavasti teille sattuu mukava ja lapsen tarpeisiin sopiva hoitoryhmä.[/QUOTE]

Mä sanoisin tähän kyllä vielä, että arka ja rauhallinen lapsi saa huomattavasti vilkasta toveriaan vähemmän huomiota ja palautetta ylipäänsä hoitopäivän aikana. Hoitajat ovat vain tyytyväisi, että edes yksi on rauhallinen ja hiljaa, eivätkä kiinnitä huomiota siihen, että se hiljainen ja rauhallinen on oikeasti tosi huolissaan tai peloissaan siellä... :-(
 
[QUOTE="lastenhoitaja";22764129]Ihan tutkimustenkin mukaan arat lapset sopeutuvat vilkkaita tovereitaan paremmin päivähoitoon. Aluksi lapsi on reipasta toveriaan arempi ja voi reagoida voimakkaasti päiväkotiin jäämiseen. Kuitenkin viikkojen ja kuukausien aikavälillä ujo lapsi kokee hoitopäivän vähemmän stressaavana kuin vilkas.
Olen huomannut tämän työssäni. Arkojen lapsien alkuitkut ovat ehkä voimakkaat, mutta meenevät yleensä kahdessa viikossa ohi. Muunlaisen tempperamentin omaava saattaa oirehtia päivähoitoon tuloaan vielä kuukausien pääästä.
Jos päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista osaavat he suhtautua lapsenn kannustavasti eivätkä karaisevasti. Arka ja samalla usein rauhallinen lapsi saa myös vilkasta toveriaan vähemmän negatiivista palautetta hoitopäivän aikana.
Pienen ajan kuluttua lapsen hoitajat eivät ole hänelle vieraita vaan ihmisiä joihin turvautua. Käykää tutustumassa ja kerro rohkeasti peloistasi päivähoidon suhteen hoitajille. Toivottavasti pelkosi lievenevät ja osaat itse suhtautua lapsne päivähoitoon edes kohtalaisen luottavaisin mielin. Lapsi huomaa kyllä, jos vanhempi kokee päivähoidon uhkana ja reagoi varmasti.
Toivottavasti teille sattuu mukava ja lapsen tarpeisiin sopiva hoitoryhmä.[/QUOTE]

Olet ihana! Saisipa lapseni kaltaisesi hoitajan!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja lisäys;22764160:
Mä sanoisin tähän kyllä vielä, että arka ja rauhallinen lapsi saa huomattavasti vilkasta toveriaan vähemmän huomiota ja palautetta ylipäänsä hoitopäivän aikana. Hoitajat ovat vain tyytyväisi, että edes yksi on rauhallinen ja hiljaa, eivätkä kiinnitä huomiota siihen, että se hiljainen ja rauhallinen on oikeasti tosi huolissaan tai peloissaan siellä... :-(

Meidän lapsi on todella voimakkaasti reagoiva, siitä huolimatta että on arka. Siis jos toinen lapsi yrittää ottaa kontaktia, tulee hurja parku jne. Tosin hoidossa voi tietysti reagoida toisella tavalla, saa nähdä.
 
[QUOTE="lastenhoitaja";22764129]Ihan tutkimustenkin mukaan arat lapset sopeutuvat vilkkaita tovereitaan paremmin päivähoitoon. Aluksi lapsi on reipasta toveriaan arempi ja voi reagoida voimakkaasti päiväkotiin jäämiseen. Kuitenkin viikkojen ja kuukausien aikavälillä ujo lapsi kokee hoitopäivän vähemmän stressaavana kuin vilkas.
Olen huomannut tämän työssäni. Arkojen lapsien alkuitkut ovat ehkä voimakkaat, mutta meenevät yleensä kahdessa viikossa ohi. Muunlaisen tempperamentin omaava saattaa oirehtia päivähoitoon tuloaan vielä kuukausien pääästä.
Jos päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista osaavat he suhtautua lapsenn kannustavasti eivätkä karaisevasti. Arka ja samalla usein rauhallinen lapsi saa myös vilkasta toveriaan vähemmän negatiivista palautetta hoitopäivän aikana.
Pienen ajan kuluttua lapsen hoitajat eivät ole hänelle vieraita vaan ihmisiä joihin turvautua. Käykää tutustumassa ja kerro rohkeasti peloistasi päivähoidon suhteen hoitajille. Toivottavasti pelkosi lievenevät ja osaat itse suhtautua lapsne päivähoitoon edes kohtalaisen luottavaisin mielin. Lapsi huomaa kyllä, jos vanhempi kokee päivähoidon uhkana ja reagoi varmasti.
Toivottavasti teille sattuu mukava ja lapsen tarpeisiin sopiva hoitoryhmä.[/QUOTE]

Tämä oli helpottavaa kuulla. Mäkin toivoisin lapselleni kaltaisesi hoitajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lisäys;22764160:
Mä sanoisin tähän kyllä vielä, että arka ja rauhallinen lapsi saa huomattavasti vilkasta toveriaan vähemmän huomiota ja palautetta ylipäänsä hoitopäivän aikana. Hoitajat ovat vain tyytyväisi, että edes yksi on rauhallinen ja hiljaa, eivätkä kiinnitä huomiota siihen, että se hiljainen ja rauhallinen on oikeasti tosi huolissaan tai peloissaan siellä... :-(

Pienten ryhmässä on yleensä vain 12 lasta, joten olisi huonoa tuuria, että lapsen ryhmään sattuisi kolme välinpitämätöntä hoitajaa, joista kukaan ei huomioisi rauhallista lasta. Tai että ryhmässä olisi niin monta erityisen "vaativaa" lasta, joihin hoitajien aika menisi.

Isompien lasten ryhmissä tuo on toisinaan ongelmana. Varsinkin, jos ryhmän vakituinen henkilökunta sairastelee tai on muista syistä paljon poissa.
 
[QUOTE="lastenhoitaja";22764129]Ihan tutkimustenkin mukaan arat lapset sopeutuvat vilkkaita tovereitaan paremmin päivähoitoon. Aluksi lapsi on reipasta toveriaan arempi ja voi reagoida voimakkaasti päiväkotiin jäämiseen. Kuitenkin viikkojen ja kuukausien aikavälillä ujo lapsi kokee hoitopäivän vähemmän stressaavana kuin vilkas.
Olen huomannut tämän työssäni. Arkojen lapsien alkuitkut ovat ehkä voimakkaat, mutta meenevät yleensä kahdessa viikossa ohi. Muunlaisen tempperamentin omaava saattaa oirehtia päivähoitoon tuloaan vielä kuukausien pääästä.
Jos päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista osaavat he suhtautua lapsenn kannustavasti eivätkä karaisevasti. Arka ja samalla usein rauhallinen lapsi saa myös vilkasta toveriaan vähemmän negatiivista palautetta hoitopäivän aikana.
Pienen ajan kuluttua lapsen hoitajat eivät ole hänelle vieraita vaan ihmisiä joihin turvautua. Käykää tutustumassa ja kerro rohkeasti peloistasi päivähoidon suhteen hoitajille. Toivottavasti pelkosi lievenevät ja osaat itse suhtautua lapsne päivähoitoon edes kohtalaisen luottavaisin mielin. Lapsi huomaa kyllä, jos vanhempi kokee päivähoidon uhkana ja reagoi varmasti.
Toivottavasti teille sattuu mukava ja lapsen tarpeisiin sopiva hoitoryhmä.[/QUOTE]

Ihan mielenkiinnosta kysyn et mihin tutkimuksiin viittaat?
 
[QUOTE="vieras";22764335]Ihan mielenkiinnosta kysyn et mihin tutkimuksiin viittaat?[/QUOTE]

Olen pahoillani, mutta en millään muista. Viimeisin lukemani tutkimus on tehty 1990-luvulla (loppupuolella luulisin) ja silloin itse asiasta ensimmäistä kertaa luin. Löytyisiköhän googlettamalla tietoa? Tässä tutkimuksessa oli mitattu lapsen stressihormonien tasoa hoidon alkaessa ja kuluessa.

Monet tutkimukset on toki tehty melko pienellä otannalla ja siksi niiden tuloksiin voi ja tuleekin suhtautua kriittisesti. Näiden tutkimusten tulokset kuitenkin tukivat omia havaintojani siinä määrin, että pidän niitä ihan luotettavina.
 
Toivottavasti menette viikoksi päiväkotiin tutustumaan yhdessä. Sen viikonajan olisi hyvä että yksi hoitaja puhuisi teille molemmille ja leikkisi enemmän sinun lapsen kanssa. Kun lapsi näkee että sinä luotat hoitajaan, alkaa lapsikin häneen luottamaan.

Lasta ei koskaan saa "hylätä" sinne ryhmään, kun äiti lähtee töihin. Vaan reippaasti pitää sanoa heipat, pusut ja halit. Muuten lapsi tosissaan pelästyy. Ja lapselle on hyvä kertoa kuka tulee hakemaan hoidosta. Jos äiti kyynelehtii eteisessä lapsen nähden, niin lapselle tulee todella kova hätä. (tämä tuolla vissiin jo tulikin esille hoitajalta) Hammasta purren heippojen jälkeen ulos.
Pienelle voi antaa mukaan vaikka äidin puseron, jossa on äidin tuttu ja turvallinen tuoksu. Perheen valokuva voi myös olla mukana, jotta heidän kuvaansa voi katsoa kun ikävä tulee tosi kovaksi. Päiväunille voi olla helpompi käydä, kun saa antaa äidin kuvalle pusun ja vähän silittää.
 
En ole 10-vuotisen urani aikana nähnyt ensimmäistäkään lasta, joka ei olisi sopeutunut ryhmään jossain vaiheessa. Yleensä sopeutuminen kestää 2vkosta kuukauteen. Muutama eka päivä saattaa mennä ok uutuuden viehätyksen lomassa ja sit alkaa vastustelu. Mkäli isä ja äiti käyttäytyvät samalla tavalla eli kannustavasti ja päättäväisesti, lapsen hoitoonmeno sujuu paremmin. Aika pian lapsi huomaa rutiinit ja jää mielellään hoitoon. Pääasia, että vanhemmat puhuvat hoidosta positiivisesti ja ovat itse iloisia lapsen hoitoonmenosta. Tutustuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja käydä p.kodissa useasti eri aikoina ja viettää siellä mahdollisesti koko pv ennen varsinaista hoidon aloittamista.
 

Similar threads

Yhteistyössä