Ärsyttäisikö sinua tällaiset isovanhemmat?

[Mökin Miina]

Appivanhemmat hoitavat toisia lapsenlapsia ja ovat kaikenlaisena apuna arjessa kun asuvat lähellä. Perheet tulevat syömään töiden päälle, remonttiapuja, lastenhoitoa.

Kun tulevat kauempana asuvalle lapselle kylään, anoppi ja appi istuvat sohvalle ja odottavat palvelua ja anoppi jopa viduillee miniälle, jos kodin siisteystaso ei hänen mielestään ole täydellinen.

Reilua?

 

[Vasemman käen rukkanen]

Eihän sitä miniän kotona uskalla apuaan tarjota, mutta oman lapsen kyllä?

 

["a p"]

Eihän sitä miniän kotona uskalla apuaan tarjota, mutta oman lapsen kyllä?

eli poika ei olekan ilmeisesti oma lapsi.

Ärsyttävintä oli kun pyysin että katsoo lasten perään kun olin ollut lapsissa kiinni kuukausia. Anoppi istui keinutuolissa koko sen ajan kun vietin omaa aikaa (kävin puolukassa). Ei voinut persettä nostaa sen vertaa että olisi ehkä laittanut lapsille ruokaa tai tehnyt heidän kanssaan jotain.

 

[Vasemman käen rukkanen]

[QUOTE="a p";24861394]eli poika ei olekan ilmeisesti oma lapsi.

Ärsyttävintä oli kun pyysin että katsoo lasten perään kun olin ollut lapsissa kiinni kuukausia. Anoppi istui keinutuolissa koko sen ajan kun vietin omaa aikaa (kävin puolukassa). Ei voinut persettä nostaa sen vertaa että olisi ehkä laittanut lapsille ruokaa tai tehnyt heidän kanssaan jotain.[/QUOTE]

Mutta miniä siellä määrää. Jos pyydetään katsomaan lapsen perään, ei se tarkoita ruuan laittamista. Katsoitko ikkunasta ettei noussut tuolista?

 

[-]

Meillä on sama homma. Veljen perheen kanssa ovat läheisiä, mutta kun vanhempani tulevat meille, se on juuri tuota. Sanovat, että he touhuavat sitten lasten kanssa, kun menemme sinne. Ja tietävät hyvin, että emme mene, koska isälläni on alkoholiongelma. Olenkin miettinyt, että pitäisikö vain suoraan sanoa ettei tarvitse tulla tännekään. Aina pölähtävät keskelle arkea, kun me olemme töissä ja lapset hoidossa. Siihen sitten passata näitä päälle. Murr. Ainoastaan se, että lapset ovat niin liikuttavan onnellisia kun mummo käy (ukistaan eivät välitä yhtään, kun ukki vain katsoo meillä tv:tä).

 

["isovanhempi"]

Jotkut ihmiset ovat vain mukavampia. Ihmisiä isovanhemmatkin vain ovat, ei sitä jaksa teeskennellä tasapuolista kovin kauaa, jos oikeasti toisten ihmisten kanssa kanssakäyminen on luontevampaa kuin toisten.

 

[myös täällä]

Meilläkin isovanhemmat lähinnä istuvat sohvalla ja odottavat palvelua kuin että leikkisivät lasten kanssa. Joskus äitini on ollut lastenvahtina meillä kun olin kampaajalla. Kun pääsin kotiin, lapset tappelivat kuin viimeistä päivää (huomion hakuisuutta mummilta, koska ei leiki heidän kanssaan), tavaroita oli mennyt rikki (koska mummi ei ollut jaksanut persettään nostaa sohvalta ja mennä katsomaan mitä lapset tekevät)...Taisi olla vähään aikaan viimeinen kerta kun pyydän lapsia vahtimaan...

 

[-]

[QUOTE="isovanhempi";24861484]Jotkut ihmiset ovat vain mukavampia. Ihmisiä isovanhemmatkin vain ovat, ei sitä jaksa teeskennellä tasapuolista kovin kauaa, jos oikeasti toisten ihmisten kanssa kanssakäyminen on luontevampaa kuin toisten.[/QUOTE]

Mielestäni tästä tavallaan onkin kyse, ainakin meidän kohdalla. Jos isovanhemmat ärsyttävät, kauanko tässä pitää yrittää teeskennellä jotain suhteita? Jos ei kanssakäyminen nappaa kumpaankaan suuntaan, eikö voisi vain antaa olla? Minä olen ajatellut jatkossa jo sanoa, että ei tarvitse tulla yökylään ollenkaan.

Ihmisiä me isovanhempien lapsetkin olemme, ja elämme usein elämämme ruuhkavuosia. Jos siinä ei voi auttaa vaan vain tulee passattavaksi, tervemenoa sitten. Olisi edes kohteliasta tiedustella etukäteen milloin sopisi tulla, kuin vain ilmoittautuu täysihoitoon.

 

["a p"]

Mutta miniä siellä määrää. Jos pyydetään katsomaan lapsen perään, ei se tarkoita ruuan laittamista. Katsoitko ikkunasta ettei noussut tuolista?

Lapset jo sen ikäisiä (molemmat) että osaavat hyvin puhua, järki juoksee. Ei ollut noussut keinutuolista.

 

[Aamuäree]

Ekana tulee mieleen että kotona on kotona, tullessaan kauemmaksi tulevat 'lomalle'.

Ketuttais silti, ainakin vähäsen. Mutta toisaalta jos mulla niin onnellinen tilanne olis, että appivanhemmat asuis sellaisen matkan päässä että ei nähtäis usein, mä passaisin heidät ilomielin...... terveisin miniä siitä naapurista....

 

[ei koska]

Ei ärsyttäisi. Mulla on ihan oikeitakin ongelmia.

 

["a p"]

Meilläkin isovanhemmat lähinnä istuvat sohvalla ja odottavat palvelua kuin että leikkisivät lasten kanssa. Joskus äitini on ollut lastenvahtina meillä kun olin kampaajalla. Kun pääsin kotiin, lapset tappelivat kuin viimeistä päivää (huomion hakuisuutta mummilta, koska ei leiki heidän kanssaan), tavaroita oli mennyt rikki (koska mummi ei ollut jaksanut persettään nostaa sohvalta ja mennä katsomaan mitä lapset tekevät)...Taisi olla vähään aikaan viimeinen kerta kun pyydän lapsia vahtimaan...

Juuri tuota meilläkin. Ja todennäköisesti lapset olisivat tyytyväisiä vaikka ei edes leikkisi, kunhan vähän kyselisi kuulumisia, eikä vain näyttäisi toisten lastenlasten kuvia kännykästä.

 

["vieras"]

Entäpä omat vanhempasi?

 

["a p"]

Ekana tulee mieleen että kotona on kotona, tullessaan kauemmaksi tulevat 'lomalle'.

Ketuttais silti, ainakin vähäsen. Mutta toisaalta jos mulla niin onnellinen tilanne olis, että appivanhemmat asuis sellaisen matkan päässä että ei nähtäis usein, mä passaisin heidät ilomielin...... terveisin miniä siitä naapurista....

Kiitos rehellisestä vastauksesta. Asuimme aiemmin lähempänä, ja appivanhempien tytär perheineen kulki päivittäin valmiiseen ruokapöytään töistä. Lapset jätettiin aamulla mummolaan hoitoon, töihin ja haetaan lapset hoidosta mummolasta ja syödään samalla. Appivanhemmat nöyristelevät vävyään, ja aina kokolihapadat ym. odottavat. Meille ei todellakaan. Jos joskus vahingossa eksyimme lasten mummolaan, niin suunnilleen meille keitettiin kaurapuuro, että vävylle jää lihapataa, kun tulee töistä. Jopa silloin kun olin raskaana.

siis ketuttaa, joo.

Myös mielellään tuovat meille lasten serkut hoitoon tai jos menemme mökille, pölähtävät sinne lasten serkkujen kanssa. Jos ehdotan, että olisiko mahdollista joskus toisinpäin, meidän lapset viedään serkkujen vanhemmille passattaviksi. Niin ei mitenkään mahdollista. Kuulemma ei mitenkään ehdi, kun ovat juuri lomalta tulleet.

Miehen sisko miehineen harrastaa jatkuvasti, joka viikonloppu, arkenakin. Me lähestulkoon lopettaneet omat harrastukset lasten myötä. Mutta mehän jaksamme ja ehdimme...

Tasapuolista?

 

[miniän osa]

Se vaan on sellainen ikivanha ja kurja fakta, että tyttären lapset on useasti läheisempiä/tärkeämpiä lapsenlapsia kuin pojan. Tyttären lapsista sä tiedät, että ne on sun verta ja sukua, poikasi lapsista et ikinä tiedä, että ovatkohan sittenkään - varsinkaan jos se miniä on muutenkin epämieleinen ja uskot siitä pahinta.

 

[vieras*]

[QUOTE="a p";24863284]Kiitos rehellisestä vastauksesta. Asuimme aiemmin lähempänä, ja appivanhempien tytär perheineen kulki päivittäin valmiiseen ruokapöytään töistä. Lapset jätettiin aamulla mummolaan hoitoon, töihin ja haetaan lapset hoidosta mummolasta ja syödään samalla. Appivanhemmat nöyristelevät vävyään, ja aina kokolihapadat ym. odottavat. Meille ei todellakaan. Jos joskus vahingossa eksyimme lasten mummolaan, niin suunnilleen meille keitettiin kaurapuuro, että vävylle jää lihapataa, kun tulee töistä. Jopa silloin kun olin raskaana.

siis ketuttaa, joo.

Myös mielellään tuovat meille lasten serkut hoitoon tai jos menemme mökille, pölähtävät sinne lasten serkkujen kanssa. Jos ehdotan, että olisiko mahdollista joskus toisinpäin, meidän lapset viedään serkkujen vanhemmille passattaviksi. Niin ei mitenkään mahdollista. Kuulemma ei mitenkään ehdi, kun ovat juuri lomalta tulleet.

Miehen sisko miehineen harrastaa jatkuvasti, joka viikonloppu, arkenakin. Me lähestulkoon lopettaneet omat harrastukset lasten myötä. Mutta mehän jaksamme ja ehdimme...

Tasapuolista?[/QUOTE]

Keskittyisin omien vanhempieni tasapuolisuuteen.
Eivät appivanhemmat sinun vanhempieasi ole. Osallistuuko miehesi lastenne hoitoon ja näin tarjoaa sinulle vapaa-aikaa?