V
"Väsynyt"
Vieras
Tammikuussa irtisanouduin pitkäaikaisesta (13 vuotta) työpaikastani. Syy; en jaksanut enää. 12 vuotta työstä oli ihan mukavaa aikaa. Toki oli kiirettä ja stressiä välillä, kun työtä paljon, välillä vähän hiljaisempaa, mutta kaikki työkuviot oli kuitenkin selviä ja itse sai suunnitella ja järjestellä työt. Ajat muuttuu, johtajat vaihtui ja osastomme yhdistettiin toiseen ja esimies tuli uusi. Kaikki hommat meni sekaisin, työtä TODELLA paljon pienellä porukalla, vakituisia uusia ei palkattu, vaikka olisi ollut ainakin kahdelle vakituiselle todellinen tarve. Uusia työtehtäviä; lähinnä päätehommia tuli paljon lisää, niihin ei kunnon opastusta, tyyliin esimies näytti 5 min, miten tehdään ja häipyi omaan huoneeseensa ja huikkasi; tule sitten kysymään, jos et tiedä. Istui puhelimessa tai palaverissä tms. ja toiselta työntekijältä, joka uusista päätetöistä tietää ja osaa, ei olisi saanut mennä kysymään neuvoa, koska hänelle oli delekoitu muita töitä. Vain esimieheltä olisi saanut kysyä töistä, mutta miten välillä kysyä, kun hän on palaverissä/puhelimessa. Lisäväkeä välillä töissä vuokrafirmasta, jatkuvasti vaihtui väki ja heitä piti opastaa, johon kului paljon omaa aikaa. Paljon muitakin asioita, mitkä pielessä, mutta en nyt ala niistä kertomaan sen enempää. Jotain kertonee esimiehestä kuitenkin se, että hänet oli aiemmin istuttu ulos toiselta osastolta, kun muut työntekijät eivät jaksaneet häntä, joten hänet siirrettiin tälle osastolle (fiksua!!!!!) Työ oli kuitenkin päivätyötä.
Pitkän, todella pitkän harkinnan jälkeen, hain toiseen paikkaan ja pääsinkin. Uusi aloittava firma, jossa minulle luvattiin päivätyötä ja että heillä on tiedossa henkilöitä, jotka ovat luvanneet tehdä nimenomaan iltavuoroja. Kysyttiin kyllä, olenko JOSKUS valmis joustamaan, jos päivä venyy ja lupasinkin joskus näin tottakai joustaa.
Tilanne nyt: Työt ovat luisuneet iltaa kohti, asiakkailta tulee tilauksia klo 16 asti ja ne tehdään saman päivän aikana, eli mitä olen kuullut, osa meidän työntekijöistä on ollut töissä jopa parhaillaan 01.30 asti yöllä (ovat aloittaneet työn klo 12.00). Itse olen suurinpiirtein saanut olla aamuvuorossa, noin 1-3 iltavuoropäivää viikossa eli 12-20, joskus venynyt, kerran olen ollut 23.30 asti. Tuo päivävuoro kyllä tulee loppumaan syksyyn mennessä, koska kyseinen homma kestää siihen asti ja sitten on vain näitä klo 12 alkavia vuoroja, jos firma ei saa neuvoteltua asiakkaiden kanssa aiemmin tulevista tilauksista. Minulle on erittäin hankalaa tehdä iltavuoroja, koska nuorin lapsi on erityislapsi ja illat käy sitten rankoiksi miehellekin, jos yksin katsoo lapsen perään (mitään ulkopuolista apua ei ole). En myöskään sitten näkisi lasta juuri koskaan, jos olen iltavuorossa, koska hän menee päiväkotiin jo aamusta heti (on siellä myös kuntoutuksellisista syistä). Lisäksi meillä ei ole tiedossa työvuoroja, vaan joka päivä pitää kysyä aina, "moneenkos huomenna tullaan", koska työnantaja ei koskaan tiedä, paljonko on töitä seuraavana päivänä, kaikki on ihan arpapeliä. Tiedän, että nuo työvuorojutut ei ole lain mukaisia, pitäisihän olla jo kauan etukäteen vuorot selvillä. En muutenkaan tykkää yhtään olla kyseisessä paikassa, kaikki hommat vähän sekaisin. Juu ja tiedän kyllä, että pitäisi ottaa puheeksi työasiat uudessa firmassa, että tilanne ei voi näin jatkua. Tilanne on kuitenkin pattitilanne, en pysty rahallisista syistä irtisanoutumaan, täytyy vaan yrittää löytää muita töitä. Työpaikan vaihto on kuitenkin niin arpapeliä, millainen on uusi paikka, paljon hyvää luvataan, mutta tilanne on kuitenkin ihan toinen. Melkein voin jo sanoa, että kadun, kun irtisanouduin aiemmasta paikastani, vaikka työnteko oli siellä mitä se oli, mutta kuitenkin oli edes selvät työajat ja aina päivätyö. Kiitos kun jaksoit lukea. t. Nimimerkki; niin väsynyt ja pettynyt kolmen lapsen äiti
Pitkän, todella pitkän harkinnan jälkeen, hain toiseen paikkaan ja pääsinkin. Uusi aloittava firma, jossa minulle luvattiin päivätyötä ja että heillä on tiedossa henkilöitä, jotka ovat luvanneet tehdä nimenomaan iltavuoroja. Kysyttiin kyllä, olenko JOSKUS valmis joustamaan, jos päivä venyy ja lupasinkin joskus näin tottakai joustaa.
Tilanne nyt: Työt ovat luisuneet iltaa kohti, asiakkailta tulee tilauksia klo 16 asti ja ne tehdään saman päivän aikana, eli mitä olen kuullut, osa meidän työntekijöistä on ollut töissä jopa parhaillaan 01.30 asti yöllä (ovat aloittaneet työn klo 12.00). Itse olen suurinpiirtein saanut olla aamuvuorossa, noin 1-3 iltavuoropäivää viikossa eli 12-20, joskus venynyt, kerran olen ollut 23.30 asti. Tuo päivävuoro kyllä tulee loppumaan syksyyn mennessä, koska kyseinen homma kestää siihen asti ja sitten on vain näitä klo 12 alkavia vuoroja, jos firma ei saa neuvoteltua asiakkaiden kanssa aiemmin tulevista tilauksista. Minulle on erittäin hankalaa tehdä iltavuoroja, koska nuorin lapsi on erityislapsi ja illat käy sitten rankoiksi miehellekin, jos yksin katsoo lapsen perään (mitään ulkopuolista apua ei ole). En myöskään sitten näkisi lasta juuri koskaan, jos olen iltavuorossa, koska hän menee päiväkotiin jo aamusta heti (on siellä myös kuntoutuksellisista syistä). Lisäksi meillä ei ole tiedossa työvuoroja, vaan joka päivä pitää kysyä aina, "moneenkos huomenna tullaan", koska työnantaja ei koskaan tiedä, paljonko on töitä seuraavana päivänä, kaikki on ihan arpapeliä. Tiedän, että nuo työvuorojutut ei ole lain mukaisia, pitäisihän olla jo kauan etukäteen vuorot selvillä. En muutenkaan tykkää yhtään olla kyseisessä paikassa, kaikki hommat vähän sekaisin. Juu ja tiedän kyllä, että pitäisi ottaa puheeksi työasiat uudessa firmassa, että tilanne ei voi näin jatkua. Tilanne on kuitenkin pattitilanne, en pysty rahallisista syistä irtisanoutumaan, täytyy vaan yrittää löytää muita töitä. Työpaikan vaihto on kuitenkin niin arpapeliä, millainen on uusi paikka, paljon hyvää luvataan, mutta tilanne on kuitenkin ihan toinen. Melkein voin jo sanoa, että kadun, kun irtisanouduin aiemmasta paikastani, vaikka työnteko oli siellä mitä se oli, mutta kuitenkin oli edes selvät työajat ja aina päivätyö. Kiitos kun jaksoit lukea. t. Nimimerkki; niin väsynyt ja pettynyt kolmen lapsen äiti
