asian vierestä taitaa olla mut raivostuttaa

[karkkikunigatar]

Eli semmoinen asia, kun kotiäitien aliarviointi.

Meillä on 11kk ikäinen lapsi ja toinen syntyy alkutalvesta. Kohta siis kaksi "vauvaa" talossa. Ja ihmiset viitsivät vielä arvostellla kotona oloani!!!!

Tämmöistä kommenttia olen saanut:

milloin töihin, etkö mene ollenkaa?
onhan lapsi jo niin iso ja ä-lomakin loppu
pakoiletko töitä?
voisitko tehdä sitä ja tätä, kun olet kuitenkin vaan kotona? (pyytävät siis apua)
vihjailua siitä että töitä kyllä olis ja sinua on kyselty...
miten saat päiväsi kulumaan kotona olemalla?
ei kai lapsen kanssa vaikeaa ole? mitä valitat...

JNE!!!

En tiä oonko joku rajatapaus vai onko kohdalleni vaan sattunu erikoisen paljon tämmösiä tolloja jotka arvostelee kotona oloani. Tuntuu, että aina kun tapaan jonkun ihmisen alkaa tää kysely ja sit saan puolustella kotona oloani ja saan kuitenkin ihan luuserin maineen ja lusmun joka ei tee mitään. Elää vaan miehen tuloilla jne. Pitäishän nyt koti olla hoidettu ja ruoka aina pöydässä kun joudan kaikkea täällä kotona ollessa tekemään. JA sehän vasta syntiä onkin jos pyydän esim. jossain kyläpaikassa miestä vahtimaan tyttöä, että saan juoda kahvin rauhassa. Miten se nyt mihelle noin, hänenhän kuuluu lapsi hoitaa, kun on vaaaaaaaaaaaaaaaaaan kotona ja mies raskaassa työssä. Välillä tuntuu että mies on samaa mieltä. Ei arvosta kotona oloa yhtään ja pitää sitä helppona hommana. On toki nähny vierestä mitä se voi pahimmillaan ola, muttei silti arvosta sitä, kun voi olla vaan kotoan eikä töissä. On yhtä kuin kattoa telkkaria päivät pitkät siinä kun lapsi leikkii. Just joo!

Voi ?#¤¤**&#? että mua ärsyttää.

Muilla vastaavaa?

 

[Champion]

Tiedän tunteen! Muakin on arvosteltu, tosin ei kovin moni! Onneks mun anoppi sanoi ihanasti kun puhuin et vuoden päästä lähtisin takaisin koulun penkille, niin se sanoi et "mihin sulla on kiire kun voit olla kotonakin lasten kanssa, olet itekin vielä niin nuori et ota ihan rauhassa vaan!" Ja näin päätin tehdä... miks pitäis mennä kouluun tai töihin kun muut niin olettaa ja on muka itekin lykännyt lapset hoitoon jo 9kk vanhana! Mun mies on hyvillään kun olen kotona ja lämmin ruoka odottaa kun tulee töistä! Eli pari vuotta ainakin päätin olla tässä vielä ihan vaan ärsyttääkseni eräitä ihmisiä (liekö toisilla kateus kun ei oma rahallinen tilanne jousta...?)!
Täytyy myöntää et paljosta jää äidit paitsi kun viedään pieni lapsi hoitoon alle vuoden ikäisenä! En raaskisi millään... Meillekin syntyy toinen nyt talvella, joten jäisin kuitenkin kotiin pian jos olisin töissä...

Meillä on muutenkin edullisempaa se että olen kotona kuin koulun penkillä. hoitomaksut on niin isoja et näin on hyvä...

Eikä tällä kirjoituksella ollut tarkoitus arvostella ketään (vaikka joku varmasti ottaa taas itseensä mun tekstin), kaikki tekee kuten parhaaks näkee!

 

[nansa]

mulla on myös hieman erilaisia kokemuksia kommenteista...

Olen niin varma päätöksestäni olla kotona, että voi olla, että en huomaakaan negatiivista palautetta.

Mutta olen mielestäni saanut suht paljon ihailevia ja positiivisia kommentteja, kavereilta tyyliin: voi kun sä jaksat olla kotona lapsen kanssa, kunpa minäkin jaksaisin tai kunpa minullakin olisi varaa olla kotona. Vanhemmat sukulaiset ja muutkin taas kehuvat, että on hyvä kun joku vielä jaksaa hoitaa lapsia kotona, eikä heti ryntää töihin, kyllä sinne kerkiää. Minusta ainakin läheiset sukulaiset, jotka ovat vieneet alle 1-vuotiaan hoitoon. ovat saaneet enemmän paheksuvia kommentteja.

Asumme muuten kaupungissa, eli mistään maalaisidyllistä ei ole kyse.
ehkä riippuu hieman myös siitä, millä korvalla kommentteja kuuntelee?

 

[Koivu]

\

mulla on myös hieman erilaisia kokemuksia kommenteista...

Olen niin varma päätöksestäni olla kotona, että voi olla, että en huomaakaan negatiivista palautetta.

Mutta olen mielestäni saanut suht paljon ihailevia ja positiivisia kommentteja, kavereilta tyyliin: voi kun sä jaksat olla kotona lapsen kanssa, kunpa minäkin jaksaisin tai kunpa minullakin olisi varaa olla kotona. Vanhemmat sukulaiset ja muutkin taas kehuvat, että on hyvä kun joku vielä jaksaa hoitaa lapsia kotona, eikä heti ryntää töihin, kyllä sinne kerkiää. Minusta ainakin läheiset sukulaiset, jotka ovat vieneet alle 1-vuotiaan hoitoon. ovat saaneet enemmän paheksuvia kommentteja.

Asumme muuten kaupungissa, eli mistään maalaisidyllistä ei ole kyse.
ehkä riippuu hieman myös siitä, millä korvalla kommentteja kuuntelee?

Tuskin noita ap:n mainitsemia kommentteja voi positiivisesti ymmärtää. Varmaan menee niin kuin muutenkin elämässä, että joidenkin sukulaisiin ja tuttavapiiriin vaan kasautuu ehkä kateellisia ihmisiä enemmän ja sitten monien hyväosaisten piiriin ihmisiä, joilla on varaa valita, onko kotona vai töissä, joten voi sitten olla itsekin ystävällinen, kun itse saa valita vapaasti.

Ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Tuntuu pahalle, kun ajattelee itse lapsensa parasta, ja toivoisi toistenkin (varsinkin verisukua olevien) niin tekevän, mutta heillä kateuden tunne onkin päällimmäisenä.

 

[kikka]

Mä oon kans saanu monenlaisia kommentteja kotona olosta. Aion olla kotona siihen asti kun lapseni täyttää 3v. Ihmiset kysyvät aina tavatessa, että koska olen menossa töihin. Tiedän, että jotkut ihmettelevät ja arvostelevat sitä, että olen lapseni kanssa kotona, mutta olen jo kauan sitten päättänyt hoitaa lapseni kotona. Onneksi lähipiirini arvostaa valintaani, myös mieheni. Välillä olen kysynyt mieheltäni, pitäisikö minun hänen mielestään mennä töihin. Hän kuitenkin sanoo olevansa onnellinen, kun olen kotona ja lasta ei tarvitse viedä vieraalle hoitoon. Hänenkin mielestään lapselle paras paikka on kotona.

Jätetään kateellisten "uraihmisten" kommentit omaan arvoonsa ja arvostetaan itse itseämme. Me saamme luoda oman päiväjärjestyksemme ja nauttia lastemme jokapäiväisistä hymyistä ja uuden oppimisen kokemuksista. En vaihtaisi kotiäitinä olemista muuhun mistään hinnasta.

En ymmärrä niitä, jotka väittävät, että on perheen talouden vuoksi pakko mennä töihin heti ä-loman jälkeen. Olemme korkeintaan keskituloisia ja lisäksi asuntovelallisia, mutta silti pärjäämme taloudellisesti kohtalaisesti. Lapsi on vain niin vähän aikaa pieni, miksen siis nauttisi hänestä kotona, koska töitä ehdin tehdä vielä vuosikymmenet tämän ajan jälkeenkin. Ja muutaman vuoden voimme elää onnellisesti vähän pienemmilläkin tuloilla.

 

[ilpukka]

Ensimmäisenä tuli mieleeni kommentoida tuota "ettei ole varaa jäädä kotiin". Joku sitä puhui että usein se taitaa olla yksi syy töihin menoon.

Olen kotona poikani kanssa monestakin syystä. Yksi niistä on se että (vaikka olen koulutukseltani FM ja minulla on vakituinen työ) en menen töihin sillä palkkani on niin pieni ettei minun edes kannattaisi mennä töihin. Se minkä kuukaudessa tulisi palkkaa menisi pojan hoitkuluihin ja bensakuluihin ja tietysti syöminen maksaa paljon enemmän kun kotona en tekisi ruokaa...

Ja tietysti kaikki muut mahdolliset syyt mitä itse kullakin henk koht ja perheen sisällä on...

Myös minulle joku on kommentoinut että kun nyt olet kotona niin ehdit sitä ja tätä. Kyllä se on raivostuttavaa. Minun tarvii sanoa että tämä vuosi on ollut elämäni stressaavinta aikaa. (Tosin olen paitsi lasta hoitanut järjestänyt häät ja perustanut firman.) Ja ehkä koen eniten stressaavaksi sen että lapsi vaati nyt ja heti sitä huomiota. Opisekellessa ja töissä olen saanut ajoittaa omat asiani. Vaikka työssäni hoidin kaiken itse, rahoituksen, kurssit, järjestmiset, palkanmaksut, tiedottamiset jne... Silti "vaan" kotona oleminen lapsen kanssa tuntuu raskaalta. (Sen verran vielä että jo raskausaika oli raskasta okesenteluineen ja painonlaskuineen, syntyessään vauvalla koliikki, ja nyt vielä vaativa tapaus.)

Se ettei edes oma äiti ole ymmärtänyt tulla auttamaan hankalina aikoina myös harmittaa. Esim. kun meidän vauva oli pieni meillä kaikilla oli oksennustauti ja tätä vuvaa piti kantaa tuntitolkulla jotta hän olisi hiljaa. Muistan vielä tunteen kun itseä oksetti ja oli 38 astetta kuumetta ja vauva huutaa vaikka sitä kantaa ympäri huushollia.

Yleisesti tuntuu että ihmiset luulee että kun lapsi on niin voi ihanaa nyt kaikki elämän toiveet on toteutunut. Tästä nyt tuli vähän valitusta mutta joskus tuntuu hyvälle purkaa sellaista mitä ei muuten kehtaa sanoa kun itsellä vaan yksi lapsi kun taas jollain on yhdeksänkin...

 

[taustalla]

tuosta rahasta vielä... itsekin olen kotona, mutta kuvittelisin, että nimenomaan hyvätuloisilla on vähemmän varaa jäädä kotiin.

Ajatelkaapa nyt jos on tottunut tienaamaan 3000e/kk ja asunto-, auto- ym. lainat on otettu tällä oletuksella, ja kulutustottumukset on myös varmaan hieman erit kuin tällaisella pienituloisella, niin ei siinä kauaa pärjää 300e/kk...

 

[kotiäiti myös]

Laitampa kotiäitinä lusikkani soppaan minäkin.

Ensin rahasta:
Me ollaan myös korkeintaan keskituloinen perhe. Meitä on kohta neljä. Saan minimiä-rahaa, sain myös ekassa raskaudessa. Kotihoidontuki on lähes sama kuin tää minimi ä-raha. Tulot ei ole muuttuneet. On asuntolaina ja autolaina. Silti pärjätään. Minä en myöskään ymmärrä tuota "ei ole varaa" selitystä. Jos meillä on tässä tilanteessa velkoineen niin miten ei muilla? Se, että on joskus tienannu 300e kuussa ja nyt 300, on siis vain ASENNOITUMISKYSYMYS. Jos ei lasten takia ole valmis tinkimään mistään, on se minusta voi voi! Lainaa ei tarvitse maksaa yhtä isoa summaa kuussa, maksuaikoja on rajattomasti. Elää voi nuukastikkin ja silti hyvin. Minusta on turhaa valittaa ettei voi kotona olla, jos ei mistään ole valmis tinkimään. Jos tilillä täytyy aina olla ekstraa ja päällä muotivaatteet, syödä ulkona ja olla velallinen mahdollisimman lyhyen aikaa, voi vaan syyttää itseään siitä miksi töihin täytyi mennä eikä voinut MUKA rahallisista syistä jäädä kotiin. Tämä on ihan fakta juttu!


TOinen on se, että Jos lapset on hoidossa helpottuu monen elämä. SItä ei vain myönnetä, koska on UHRAUDUTTU menenään töihin. Lasten hoitovastuu jakautuu, kaupassa käydään ja siivotaan, kun laspi on hoidossa. JOpa omia menoja ja harrastuksia toiset suorittaa kun lapsen voi viedä hoitoon. Ja sitten nyyhkitään, että pakko oli viedä taloudellisista syistä hoitoon.... Raivostuttavaa tämäkin, mutta lapsia hoitaneena tiedän olevan totta. Minusta omaa elämäänsä helpottaakseen vanhemmat veivät lapsen hoitoon, pääsivät omiin intresseihin kiinni, aikuisten pariin. KAikki tämä pienen lapsen kustannuksella. Ja valitukset päälle. Kun käydään töissä ei jakseta olla kotona lapsen kanssa täysillä, vaikka silloin juuri pitäisi. No tuleepahan asuntolaina maksettua ennätysajassa, samoin isin uusi mersu ja purjevene.

Kun teille seuravan kerran joku kotiäitiydestä panettelee niin ajatelkaapa näitä juttuja. Minusta asiat näyttäytyy oikeassa valossa kun ne kääntää oikein päin.

 

[Kirsikka]

Ootas vain kun saat kolmannen lapsen peräkanaa ilman että oot välissä ollut töissä, siitäkös paapattajien riemu repeää! Ite sain just 10vrk sitten kolmannen lapseni, tytön, ja esikoinen on huhtikuussa tullut 3v, kakkonen on 1v.8kk. Ja kenenkään lapsen välissä en oo ollut töissä, enkä aio mennäkään vielä hetkeen. Ihanteena ois saada hoidettua lapset kotona kouluikään asti. Puhujia on kanssa jonkun verran piisannut, mutta myös on tullu kehuja siitä miten hoidan lapseni kotona ja ennenkaikkea miten nuorena ihmisenä (just täytin 24v.) teen lapset peräkanaa ja miten se on kannattavaa, ei ehkä rahallisesti vaan muuten.

 

[ilpukka]

Noita yllä mainittuja juttuja minäkin yritin sanoa mutta harhauduin sitten jonnekin aivan muualle

Tosin yksi pointti vielä. Onhan se niin että jos haluaa kaupungista ostaa omakotitalon niin siihen ei ole varaa näillä hoito (+miehen) tuloilla. Ei vaikka ottais 30v. lainaa. Ei vaikka kuinka tekisi kaikki vaatteet ja ruoat itse... Mutta voishan sitä muuttaa kauemmas. Joten onhan tuokin valinnan juttuja. Itse vaan taitaisin tulla mökkihöperöksi jos asuisin kaukana muista ihmisistä.

 

[Pantteri 73]

Minulla on esikoinen kohta 8 vuotias hänen kanssaan olin vain 8 kuukautta kotona, se oli kyllä liian lyhyt aika. Nyt kuopus 1v1 kk ja kolmatta odotan rv 15. Kaikki ovat kauhuissaan siitä etten ehdi töihin! Tarkoitus olisi kyllä mennä 5 viikoksi syksyllä töihin, kun mieheni jää pariksi kuukaudeksi kotiin hoitamaan kuopusta, alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Niin en tajua miksi ihmisten mielestä kotona olo on niin kamalaa. Olen sitä paitsi tehnyt joka viikko päivän tai kaksi töitä myös kodin ulkopuolella, jotta talous olisi paremmin balanssissa ja itsellä vähän virikkeitä.

 

[Agapi]

Se on suomalaisten peruskateutta...pitäisi olla painamassa niska limassa valtiolle rahaa, kun hekin ovat. Se on kumma juttu suomessa että ihmiset katselevat melkein kieroon kotiäitejä.
Itse asun euroopassa, mieheni on ranskalainen ja täälä voin kertoa on homma sillä lailla että arvostus nousee sitä mukaan kuinka monta vuotta kotona olet ja se on myös merkki siitä että isä tienaa hyvin ja pitää huolen perheestä. Parhaimmissa tapauksissa ihan siihen asti kunnes lapsi menee kouluun!
Arvostelijoille nakkelisin vain niskojani. He varmasti ovat niitä jotka joutuivat laittamaan lapsensa tarhaan jo 3kk ja nyt katkerina höpöttävät.
Tsemppiä*

 

[Kahden äiti]

Minulle ei onnekseni kukaan ole esittänyt arvosteluja kotona olemisestani. Sen sijaan monikin on todennut, vähän ihmetellen, että taidan viihtyä kotona. No taidan. Se ei nyt kuitenkaan ole pääseikka tässä hoitovapaassani, vaan ihan yksinomaan lasten etu. En (tai emme mieheni kanssa) ole tehnyt kotiinjäämispäätöstä todellakaan mistään viihtymisnäkökulmasta vaan lapsen/lasten näkökulmasta. Onnekkaita kun olemme, meillä on ollut mahdollisuus menetellä näin.

 

[Augustina]

Musta taas tuntuu et arvostellaan siitä et meen töihin vaikka kuopus onkin vasta vuoden. Kai se on sitä äidin herkkyyttä reagoida asioihin.

 

[yökyöpeli]

Niinhän se on että teki miten tahansa niin arvostelijoita riittää. Sitten jos jaksaa rueta omia/perheen valintoja perustelemaan, niin johan se arvostelijakin muistaa että onhan hänenkin siskonkumminkaima tehnyt samanlaisen ratkaisun Mutta ensin kuitenkin pitää saada arvostella toisten valintoja. Minä olen saanut kyllästymiseen asti selitellä tutuille ja tuntemattomille, miks olen töissä enkä lasten kanssa kotona. Meillä mies on vanhempainvapaalla hoitamassa kolmea alle 3vuotiasta, nuorin napero 4kk. Eikä se tee kenestäkään huonompaa tai parempaa äitiä, oli sitten kotona tai töissä =)

 

[Letti-Leena]

Mun on pakko kommentoida tota rahapuolta. Joku kirjoitti että hyvätuloisemmat voi heikommin jäädä muutamaks vuodeks kotiäideiks kodinohoitotuelle, koska lainat on mitoitettu normaalien palkkatulojen mukaan. Koen myös olevamme keskituloinen perhe (isä, äiti ja 1,5v) ja meillä tuo juttu menee juuri noin.

Olen aikoinani tienannut 2000e ja mies tienaa vajaa 3000e. Lainamme on mitoitettu sen mukaan. Kotona oloni kotihoidontuella on ollut tiukkaa aikaa. Uusia vaatteita ei osteta, muuta kuin lapselle ja sillekin liian vähän. Vain ruokaa ostetaan ja pakolliset laskut maksetaan. Taloudellisen tilanteemme vuoksi minun olisi pitänyt mennä töihin puoli vuotta sitten, mutta olemme sinnitelleet, koska meille on tärkeää että olen kotona. ai niin lainoja emme pysty maksamaan näin pienillä tuloilla, joten ne ovat koroilla. Sähköntasauslasku on soviteltu maksettavaksi seuraavan neljän kuukauden aikana erissä, koska kertamaksuun ei todellakaan ollut varaa.

Ystäviltä kommentit ovat sitä luokkaa että mitä se sun miehes oikein tienaa kun voit olla kotona. Toisaalta tällainen taloudellinen tilanne että rahat on aina jo käytetty ennen kuin tienattu on raskas meille molemmille. Sen takia tiedän että minun on pian mentävä töihin vaikka emme haluaisikaan.

 

[ajattelija]

\

Mun on pakko kommentoida tota rahapuolta. Joku kirjoitti että hyvätuloisemmat voi heikommin jäädä muutamaks vuodeks kotiäideiks kodinohoitotuelle, koska lainat on mitoitettu normaalien palkkatulojen mukaan. Koen myös olevamme keskituloinen perhe (isä, äiti ja 1,5v) ja meillä tuo juttu menee juuri noin.

Olen aikoinani tienannut 2000e ja mies tienaa vajaa 3000e. Lainamme on mitoitettu sen mukaan. Kotona oloni kotihoidontuella on ollut tiukkaa aikaa. Uusia vaatteita ei osteta, muuta kuin lapselle ja sillekin liian vähän. Vain ruokaa ostetaan ja pakolliset laskut maksetaan. Taloudellisen tilanteemme vuoksi minun olisi pitänyt mennä töihin puoli vuotta sitten, mutta olemme sinnitelleet, koska meille on tärkeää että olen kotona. ai niin lainoja emme pysty maksamaan näin pienillä tuloilla, joten ne ovat koroilla. Sähköntasauslasku on soviteltu maksettavaksi seuraavan neljän kuukauden aikana erissä, koska kertamaksuun ei todellakaan ollut varaa.

Ystäviltä kommentit ovat sitä luokkaa että mitä se sun miehes oikein tienaa kun voit olla kotona. Toisaalta tällainen taloudellinen tilanne että rahat on aina jo käytetty ennen kuin tienattu on raskas meille molemmille. Sen takia tiedän että minun on pian mentävä töihin vaikka emme haluaisikaan.

Saanko kysyä miten paljon teillä lainaa oikein on? Kuulostaa että miljoonia ja miljoonia eurokja! Vaikka lainat maksuineen on alkujaan mitoitettu isommille kuukausituloille VOI NIITÄ KÄYDÄ PANKISSA VAIHTAMASSA. Siis neuvottelemassa pienemmistä maksueristä ja pidemmästä laina-ajasta. Onko teillä käytössänne pisin laina-aika mikä olemassa on? Jos on niin ihmettelen, miten makselette silti pelkkiä korkoja.

Meillä mies tienaa kuussa noion 2000e ja siitä verot pois. Käteen jää ehkä 1600e, jos sitäkään. Minä saan kotihoidontukea n.290e ja lapsilisän tililleni 100e. Siinä ovat perheemme tulot, yhteensä VAIN vajaa 2000e. Lainaa on yli 120 000e ja lyhennämme sitä jotain 700e kuussa (siis minimimäärää mikä lainalle mahdollinen). Makusaikaa lainalla on 30v ja se on pisin jonka pankki myöntää. Käyttörahaa näin laskettuna on karkeasti 1300e kuussa tai vähemmän. Siitä maksellaan laskut, niin vesi kuin sähkölaskutkin. Ja silti pärjätään. Ruoka ostetaan ja vaatettakin tarpeen mukaan. Ja mikä sitten on kenenkin mielestä tuo tarpeen mukaan? Meillä ei osteta kuin välttämättömin ja mielestäni lapsi ei edes tarvitse jatkuvasti uutta vaatetta. Ainoastaan kun jäävät pieneksi.

Näin ollen kysyisinkin Sinulta, joka TALOUDELLISISTA syistä lähdet töihin, millainen perheenne rahatilanne OIKEASTI on? Miehesi tienaa kuitenkin reilusti enemmän kuin meillä ja onko teillä kotihoidontukeen liitettynä esim. kuntalisää tms? Meillä ei sellaista ole.

Lisään vielä että emme tosiaankaan asu maalla, kuten joku aikaisemmassa viestissä ehdotti. Siis että talon saa keskeltä metsää halvemmalla.

 

[Koivu]

\

Niinhän se on että teki miten tahansa niin arvostelijoita riittää. Sitten jos jaksaa rueta omia/perheen valintoja perustelemaan, niin johan se arvostelijakin muistaa että onhan hänenkin siskonkumminkaima tehnyt samanlaisen ratkaisun Mutta ensin kuitenkin pitää saada arvostella toisten valintoja. Minä olen saanut kyllästymiseen asti selitellä tutuille ja tuntemattomille, miks olen töissä enkä lasten kanssa kotona. Meillä mies on vanhempainvapaalla hoitamassa kolmea alle 3vuotiasta, nuorin napero 4kk. Eikä se tee kenestäkään huonompaa tai parempaa äitiä, oli sitten kotona tai töissä =)

Oot ihan oikeassa, että jostain kumman syystä kaikilla tuntuu olevan sanottavaa tai mielipide tähän asiaan, joka on kuitenkin kunkin perheen sisäinen ja heidän päätettävissä oleva ja koskee ainoastaan kunkin perheen jäseniä.

 

[mammulisko]

Pakko nopsasti kmmentoida lukematta kunnolla linkkiä.

Minä taas olen saanut kannustavia "puheita" kun hoidan ensimmäistä lastani kotona kotihoidontuella. Minulle on sanottu että on hienoa että jaksat olla kotona ja hoitaa pikkuistasi. Töitä ehtii tehdä vielä rapiat 30 vuotta tämän jälkeenkin! Enemmän on kauhisteltu sitä kun viedää lapset niin pieniä vieraalle hoitoon.

Mutta sitä en tiedä kauanko tämä kannustus jatkuu.... ja rahat myös tiukilla, joten vuoden vaihteessa joudun kait palaamaan töihin.

 

[juuei]

\

Mun on pakko kommentoida tota rahapuolta. Joku kirjoitti että hyvätuloisemmat voi heikommin jäädä muutamaks vuodeks kotiäideiks kodinohoitotuelle, koska lainat on mitoitettu normaalien palkkatulojen mukaan. Koen myös olevamme keskituloinen perhe (isä, äiti ja 1,5v) ja meillä tuo juttu menee juuri noin.

Olen aikoinani tienannut 2000e ja mies tienaa vajaa 3000e. Lainamme on mitoitettu sen mukaan. Kotona oloni kotihoidontuella on ollut tiukkaa aikaa. Uusia vaatteita ei osteta, muuta kuin lapselle ja sillekin liian vähän. Vain ruokaa ostetaan ja pakolliset laskut maksetaan. Taloudellisen tilanteemme vuoksi minun olisi pitänyt mennä töihin puoli vuotta sitten, mutta olemme sinnitelleet, koska meille on tärkeää että olen kotona. ai niin lainoja emme pysty maksamaan näin pienillä tuloilla, joten ne ovat koroilla. Sähköntasauslasku on soviteltu maksettavaksi seuraavan neljän kuukauden aikana erissä, koska kertamaksuun ei todellakaan ollut varaa.

Ystäviltä kommentit ovat sitä luokkaa että mitä se sun miehes oikein tienaa kun voit olla kotona. Toisaalta tällainen taloudellinen tilanne että rahat on aina jo käytetty ennen kuin tienattu on raskas meille molemmille. Sen takia tiedän että minun on pian mentävä töihin vaikka emme haluaisikaan.

Meillä on suunnilleen samat tulot, olen nyt ollut 2 vuotta kotona ja kakkonen syntyy pian. Minusta meillä ei ole ollenkaan tiukkaa, autoa ei pystytä vaihtamaan, mutta ei siihen ole mikään välttämätön pakkokaan. No kahteen autoon ei olisi varaa, vaikka olisin töissäkin. Velkaa meillä on jäljellä n. 70 000e ja sitä kuukaudessa maksetaan noin 650e.
Sitten tulee vakuutukset ja vedet ja sähköt ja öljyt sun muut.
Olemme kyllä molemmat sen luonteisia, että ensin säästetään ja sitten käytetään, mutta minusta ei ole tarvinnut mistään tingata. Mun ei kyllä ole tarvinnut ostaa vaatteita pariin vuoteen, äitiysvaatteet kyllä vetelee viimeisiään.

Onko teillä sitä lainaa ihan tolkuttomasti vai miksette voi pienentää kk-erää? Mikä korko? Meillä 2,96% eli ehkä pankkien kilpailuttaminenkin kannattaa...

 

[merika]

Mä olen kans saanut olla tytön kanssa kotona, toki välillä ja parhaillaankin opiskelen ja neiti menee hoitoo 1,5v iässä kun meen töihin, mut en aijo pitää lasta hoidossa kaikkina arkipäivinä vaan ollaan ja nautitaan kotona olosta sillon kun mahdollista. Mulle ei tietenkään ketään oo sanonu kun on toi opiskelu. Mä en tee kotona miehelle lämmintäruokaa, toki välillä, mut yhdessä tehdään ja siivotaan. ja välillä kun mies tuli mä lähdin ulos kaupungille tuulettumaan, vaikka kotona on kivaa välillä pitää nähdä muitakin kun pikku neiti. ja sielä kaupoissa kierrettyäni jaksoin taas kummasti.

Kyllä sunkin täytyy saada vapaata ees kahvikupin verran, ja oot raskaanakin vielä.Miehelle vähän kerrot selkokielellä et sulle kans sitä omaa aikaa, olla omien ajatusten kanssa. ja sano niille, et me pärjätään taloudellisesti näinkin et oon kotona ja et haluut nauttii vauvastas, se on niin hetki kun se on pieni. ja mitä järkee olis mennä töihin kun toinen tulee kohta.

 

[madara]

Mä oon kans saanu samanlaisia kommentteja. Ihmisiä ihmetyttää se, että oon valinnu kotiäitiyden töihin menon sijasta. Miehellä on hyvät tulot ja pärjätään taloudellisesti ihan kivasti niin miksi en jäisi kotiin, jos se kerran on mahdollista. Haluan hoitaa lapseni kotona. En kertakaikkiaan raski viedä poikaa hoitoon. Kakkosen la on tammikuussa ja jään vielä sitten kotiin kun äitiysloma loppuu.
Mua ärsyttää ihmiset, joilta tulee just noita kommentteja. Yksi kaveerikin on ottanut oikeesn elämäntehtäväkseen kysellä harvasepäivä, että "koska menen töihina? Miksi et mene töihin? Miten jaksat olla kotona? Eihän kotona ole mitään tekemistä" mutta ihminen jolla ei itsellä ole lapsia niin ei voi ymmärtää kuinka paljon on tekemistä lapsen kanssa kotona.

Minä olen tyytyväinen valintaani.

 

[flickan]

Paskan kateutta! Ei voi muuta sanoa...

 

[äityli]

Sehän tässä on suurin ongelma, että miten saa päivät kulumaan. Heh heh. Että miten jaksat vaan olla kotona. Vaan. Kun päivä kuitenki on täyttä työtä ja tohinaa. Mielestäni kotiäidit tekee ihanaa, mutta raskasta työtä täyden päivän ja yönki perään. Arvostus on pahasti metässä. Annetaan immärtää, että sitte vasta, ku menis töihin, ois parempi ihminen. Höpöhöpö. Arvokasta ja palkitsevaa hommaa tämäkin on. Tsemppiä koteihin!

 

[Lettis harmaana]

Niinpä niin ajattelija ja juuei

Ihmisten tulot ja tilanteet ja taustat ovat erilaisia, toisten kiinteät kulut, pakolliset laskut ja menot ovat suurempia kuin toisten. Vaikeahan näitä tilanteita on vertailla.

Pankkia tässä tosiaan aiotaan vaihtaa jos kuukausierää ei saada neuvoteltua kohtuullisemmaksi. Kun jaksaa sinnitellä tämän pari vuotta niin eiköhän tämä tästä.