Hae Anna.fi-sivustolta

Asperger tutkimukset ja kuntoutus

Viestiketju osiossa 'Erityislapset' , käynnistäjänä teris, 11.04.2014.

  1. teris Vierailija

    Kokemuksia lapsen asperger tutkimuksista ja mitä sen jälkeen? saako lisää kuntoutusta, ym.
    8v poika odottaa kutsua tutkimuksiin.
     
  2. väsynyt äiti Vierailija

     
  3. väsynyt äiti Vierailija

    Hei! Täällä on myös väsynyt äiti...8-vuotiaalla epäilen äitinä että se on asperger...testit tehdään jos meidän lääkäri suostuu laittamaan lähetteen...huomenna selviää..meillä on lapsella todettu uhmakkuus-ja käytös häiriö...mutta elämä on koko ajan vaan helvettiä!!! Mistään ei saa apua :-( raivokohtauksia saa päivittäin...kiusaa 4-vuotiasta pikkuveljeään...jos tämä sanoo että en halua leikkiä kanssasi, mene pois...tönäsi kerran veljensä lattialle ja löi nyrkillä selkään...on lyönyt myös minua ...meidän 8-vuotias poikamme ei tottele mitä pyydetään, ei lopeta jos pyydetään...koulussa menee hyvin mutta kotona ei...olemme myös mieheni kanssa lähteneet eroon kun tätä helvettiä ei jaksanut enää...eikä se kyllä ole auttanutkaan helvettiä se on edelleen 2 kotonakin...olemme kykenemättömiä tekemään enää mitään...voimat on vähissä!!! Jos kokemuksia kuuntelen mielelläni...tsemppiä sinullekkin!! saanko kysyä minkälaisia oireita sinulla on lapsesi kanssa arjessa? Onko samanlaista kun minulla ? Mikä oli syy tai oire miksi lääkäri halusi asperger testin tehdä lapsellesi?? Kiinnostaa millainen arki sinulla on ? Miten lapsesi reagoi...minkä ikäinen hän olikaan ? Haluaisin sielukumppanin asiani kanssa :-( ystäväni eivät voi ymmärtää kun ei ole kokemusta ...olen yksin tämän asian kanssa :-(​
     
  4. Humppaherra Vierailija

    Ettei vaan olisi skitsofrenia, kannattaisi viedä lastenpsykiatrille.
     
  5. teris Vierailija

    Meilläkin on ollut paljonkin raivokohtauksia, nyt iän myötä lieventyneet onneksi ja keskustelu auttaa ja kuvallinen ohje mitä tehdä kun raivari iskee. Meillä poika kävi toimintaterapiassa ja siellä terapeutti puhui että epäilisi asperger piirteitä, en tiedä tuleeko koskaan saamaan diagnoosia, mutta ainakin piirteinen on. Täällä hämeessä valitettavasti kaikki kovin hidasta, mutta poika on ollut eriyisseurannassa koko ikänsä.
    Arki sujuu jo ihan hyvin, vaikeinta on kouluunmenon kanssa, en voi tehdä täysipäiväistä työtä koska poika ei pärjää ainakaan vielä yksin aamuisin.
    Toi väkivaltainen käytös on kyllä tosi kurjaa, oletteko harkinneet perheneuvolassa käyntiä? me käytiin muutaman kerra, en voi sanoa että siitä kauheesti hyötyä oli mutta kannattaa yrittää.
    Oletko leijonaemoissa? vertaistuki on tosi tärkeetä olen huomannut
     
  6. AS-ÄITI Vierailija

    Itselläni jo 29v.as-poika.Sai diagnoosin vasta 2o v.Samoja kokemuksia kuin sinulla.Työ historiani tosi lyhyt ,juuri pojan takia.Yhteiskunnan ja koulun tuki olematonta ,lähinnä syyllistävää,samoin ympäristön.Ero tuli myös.Vielä nytkin 10v.erosta,kannan pojan asioita,kun yhteiskunnan ja ympäristön viesti on ettei pidä paapoa,vaan antaa itse lapsen yrittää.Pahin on ohi mutta ikuiset traumat on itsellekin jäänyt asiasta.En vieläkään koe olevani valmis työelämään,niin vieraaksi on ns.normaali elämä jäänyt.Voimia ja jaksamista.Yksin minä olen tälläkin hetkellä,vatvonut näitä asioita.Hullukin jo luulin olevani välillä,mutta nyt jo tiedän paremmin.Elän pvä kerrallaan vain.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti