Asunnon ostaminen sukulaisilta/isovanhemmilta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

-

Vieras
Oletteko ostaneet asunnon sukulaiselta tai isovanhemmalta? Maksoitteko täyden hinnan? Teittekö remonttia? Onko talokaupoista tullut jälkikäteen riitaa asianomaisten kesken tai muiden sukulaisten toimesta?
Harkitsemme isoäidin talon ostamista, mutta arastelen puhua hänen kanssaan rahasta tai tulevasta remontista.
 
Olemme ostaneet asunnon miehen vanhemmilta. Maksoimme asunnosta "mahdollisimman pienen" hinnan, eli vähän yli 3/4 asunnon todellisesta arvosta. Ei ole ollut riitoja, tosin appivanhemmilla ei ollut tähän asuntoon ihmeempiä tunnesiteitä. Voisi kyllä vähän arveluttaa ostaa joku vanhempi talo, jossa sukulainen on vuosikymmenet asunut, ja sitten tehdä siihen isoja remontteja. Ainakin meidän suvuissa isoista omakotitaloista käytännöllisempiin asuntoihin siirtyneet mummot ovat tosi tuimasti arvostelleet uusien omistajien tekemiä remontteja ja muutoksia, vaikak kyseessä ovat siis olleet ihan ulkopuoliset ostajat. :D
 
Harkitsimme aikanaan isäni enon talon ostoa, mutta onneksi ei ostettu. Meidän suvussa kun on muutamia tyyppejä, jotka saa riidan aikaiseksi joka asiasta. Hyvä, että löydettiin parempi talo.
 
Tämä juurikin mua huolettaa. Mummot tuppaa suuttumaan, kun se, mikä niille on kelvannut sellaisenaan vuosikymmeniä, ei kelpaakkaan jälkeläisille. Muutenkin nuo vanhemman sukupolven ihmiset ovat ehkä enemmän kiintyneitä koteihinsa, kuin oman ikäpolveni ihmiset.
 
Talon hinta on määritettävä niin ettei verottaja mätkäise lahjaveroa. Ja tämä käypä hinta on myös maksettava. Talon hinnasta on hyvä olla esim. puolueettoman kiinteistövälittäjän arvio.
 
Kyllä, maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Miehen sukutila siis kyseessä. Talon hinnaksi laitettiin täälläkin se pienin mahdollinen, välittäjä arvioi talon hinnan. Appivanhemmat saivat jäädä taloon asumaan, me otettiin puolet talosta omaan käyttöömme. Koska asuvat edelleen tässä, ei oikein voida tehdä esimerkiksi pihalle ja ulkorakennuksille ihan mitä halutaan (ei haluta alkaa riidellä), mutta omaa puolta ollaan remontoitu miten halutaan. Ovat onneksi tajunneet, että muokataan taloa meidän tarpeita vastaavaksi, eikä siitä tarvitse loukkaantua, neuvoja ja ehdotuksiahan sieltä päin kyllä satelee joka asiaan :D Ei ole ihannetilanne että jaetaan talo, jos olisivat muuttaneet pois niin uskon että asiat menisivät ihan kivuttomasti.

Mä tekisin jo ennen ostamista selväksi, että me joudutaan sitten remontoimaan taloa, jotta saadaan siitä sellainen koti kuin halutaan. Sukulaisten välisissä kaupoissa on vielä sekin riski, että teille tullaan sitten ilmoittamatta milloin vain, kun tullaan tavallaan "omaan kotiin". Sellasesta on tosi ikävä joutua sanomaan, jos ette ole tyytyväisiä tilanteeseen...
 
ostettiin isovanhempieni tao ja niinkauan kuin isovanhempani eli (toisaalla) niin aina saimme kuulla jos jotakin remonttia teimme.
Vaihdoimme koko keittiön, tuli narinaa mikä siinä vanhassa ja eikö rahaa voi muuhunkin laittaa ja hyvinhän se vanhakin.
Välillä otti kyllä kupoliin kun olit suunnitellut laittavasi jotakin tiettyä kukkaa kesäksi ja mummo olikin käynyt taas pihallamme ja laittanut hiukan oman maun mukaan kukkia.
 
Tämä onkin toinen huolenaihe. Mahtaakohan vanhukset tajuta, että talon myydessään, se todellakin on meidän. Emme asu heidän asunnossaan heidän ehdoillaan, eikä sinne voi tulla touhuamaan miten tykkää tai kävellä kämppään sisään, koska itseä huvittaa.
Taitaa olla parempi unohtaa koko asia... taitaa päästä helpommalla, kun ostaa asuntonsa joltakin tuntemattomalta.
 

Yhteistyössä