Aurinkovauvat *56*

  • Viestiketjun aloittaja Kiiruska*
  • Ensimmäinen viesti
Rosanna
Mitä sinä Siiriz nyt oikein syyllistät itseäsi kaikesta... nainen, hei lopeta tuo;)

Mua ihan kiinnosti tuokin juttu siltä pohjalta että eihän se vain ole mikään urbaanilegenda tuo että simpat eläisi päiväkausia. Eli todistetusti ainakin 3 päivää kyllä... Tuo elinikähän voidaan simppatestissä tutkia, harmi ettei meillä tutkittu tuota juttua... ois kiva tietää...
Ja toisaalta taas sitten että kuinka pitkän ajan pääsä lh-huipusta ovis voi olla ja hedelmöittyminen mahdollista. Oviksesta löytyy netistä sellainen haarukka kuin 24 - 48 h lh-huipusta. Ja sitten munasolu vielä voi olla ainakin sen 24 h hedelmöityskykyinen. Eli hedelmöittyminen voi olla mahdollista ainakin 3 vrk lh-huipun jälkeen.

No joo, täytyy sanoa että kun tänne tulin palstailemaan, en tiennyt tästä lisääntymisbiologiasta juuri mitään. Sekin vähä mitä koulussa olin oppinut, oli unohtunut. Täällä tosiaan puhuttiin kuin vierasta kieltä...
Eikähän mun ois tarvinnut oppiakaan paljoa, jos oisin normaali nainen ja kroppa toimisi oikein.
Nyt vain on tavallaan ollut pakko etsiä tietoa... tahtoo vain olla että tieto lisää tuskaa:(

Just tällä hetkellä mua ei oikeastaan kiinnosta mikään.... tuntuu että kaikki on koluttu läpi, eikä mitään "pelastusta" löydy mistään. No, ehkä joku juttu vielä alkaa kiinnostaa, kenties...
Öitä, ystävät rakkaat!
 
mapsu
Onnittelut SiiriZ:lle!!!!

Taytyy myontaa etta minunkin tietoni lisaantymisbiologiasta ovat aika niukat, vaikka tyoskentelen terv.huolto alalla. Viime vuosina tosin monet tuttavat ovat kayneet lapi hoitoja joten jotain tietoutta on hihaan tarttunut. Kyllahan nuo hormoonitasiat ja vuodot yms ovat kutenkin ihan erikoisaluetta.

Mina tytto luulen etta pongasin ekat ovislimat pari paivaa sitten!? Peittoja oli pollutelty tasan 48 tuntia sita ennen, saapas nahda miten kay 8 ) Eri tyovuorojen takia ei olla puuhasteltu sen jalkeen 8 (
 
Inkku-64
Mapsun kirjautumisajat ovat hauskoja, näin koto-Suomesta katsottuna. Taisi silti kirjoitusmaassakin olla aika myöhä surffatessasi. Niin kuin Rosanna kirjoitti, niin aika pienellä biologiatuntemuksella sitä voi vauvan joskus saada, vaikka tuo oviksen pongauskin on välillä oikeaa tiedettä. Mulla on nuo limat jotenkin paljon heikompia nyt synnytyksen jälkeen. Mistähän johtuu? Samoin menkat ovat ihan pala kakkua, kun ennen jouduin ottamaan kipulääkettä. Ilmeisesti myoma tuli ulos ja ei siten enää aiheuta kramppeja. Tämän diagnoosin teki itseoppinut kotilääkärini ei minä.

Voimia Rosannalle välinpitämättömään tunnelmaan. Onneksi tunnelmat eivät vaikuta tärppiin eli jos on plussa tullakseen niin se tulee. Parasta oliskin sellainen hälläväliä olo, ettei liikaa pettyisi. Itse olen päässyt hieman tuohon suuntaan, vaikka toki vähän jännittää sunnuntai ja mitä se tuo tullessaan. En kuitenkaan ostanut esim. raskaustestiä tänään käydessäni apteekissa. Jos vaan jaksan, niin yritän odottaa torstaihin saakka, jolloin täti on myöhässä päivän pisimmäkin kierron mukaan.

 
mapsu
Saattaapa olla että aika moni tulee juuri siksi raskaaksi että biologian tuntemus on niin huono 8 )

Minulla tuntuu että mielialoissa tämän asian suhteen on yhtä monta vaihetta kun kuukautiskierrossa. Ovulaation aikaan haluan raskautua ja hieman ahdistaa että osuuko nyt oikealle päivälle peittojen heiluttelu. Sitten jännitys ja odotus. Kuukautiset ja pettymys. Sitten lievä helpotus ja välinpitämättöömyys ovulaation asti. Huh Huh!

Joo mapsu on yövuorossa ja siksi kirjoittelee aamuyön pikkutunneilla. Ja tämän vuoksi se lapsentekokin on niin vaikeaa tääsä kuussa, vaikka ei missään oppikirjassa kyllä sanota eikö niitä voisi päivälläkin tehdä 8 ))))))))
 
Inkku-64
Näin on mapsu, että vauvaa ei ole pakko tehdä omassa sängyssä illalla ennen nukkumaanmenoa, vaan vaihtoehtojakin on :) Tosin meidän vauva taisi saada juuri niin alkunsa, eikä missään ihanalla lomamatkalla romanttisessa palmumajassa.

Tänne tuli täti käymään hieman aikaisin kp. 27, mutta mitäs siitä. Jatketaan taas entiseen malliin. Hieman kyllä kutkuttaa ovistikkujen käyttö, vaikka niin vannoin, ettei enää koskaan...
 
Siiriz
Tulinpa tänne vilkaisemaan kuulumiset, vaikka kävin jo tuota odotusaika -sivuakin lukemassa. Hieman on ollut väsymystä ja etovaa oloa, saa nähdä mihin kehkeytyy. Suosittelen Inkulle tikutusta, eihän se ota jos ei annakaan. Itse tuossa mietin, että mulla on kallis paketti digitestejä kaapissa, yhden ehdin käyttää ja lisäksi noita Aconin testejä. Että halvalla lähtis... jos jotakuta kiinnostaa. Sen verran pitää optimisti olla, että kaikki hyvin menee ja niitä ei enää tarvita. Muistaakseni ainakin Aconit vanhenevat vuodessa, että mikäli uusi vauvakuume iskisi heti, niin ei kuitenkaan niitä voisi enää käyttää. Ja en usko, että enää vauvakuumeilen, kaksi lasta on jo paljon meille. Pitäs alkaa siivota, mies lähti Ilonan kanssa kävelylle. Ei nappaa yhtään. Mutta kun ensi vkolla olisi esittely asunnosta.
 
Seleena
No mitäs kuuluu tänne meidän biologian oppitunnille :)? Aika hiljaista. Itsellä alkaa huomenna taas työt, joten tunnelma loman loppuessa on vähän apea. Mutta eiköhän sitä taas nopeasti vauhtiin päästä! Tänään vielä "viimeiset" puutarhatyöt tehty. Tuntuu vähän siltä kuin kesäkin tähän jo loppuisi.. Toisaalta oikein mukava mennä töihin, kun ensi viikoksi on ennustettu sadetta. Itsellä muuten vaikuttaa nuo säät aika lailla mielialaan, auringonpaisteessa kaikki muukin näyttää aina paljon aurinkoisemmalta! Jokos Rosanna sulla on mieli parempi ja jaksaisit taas täällä luennoida meille ;) ?
 
Rosanna
No hei, mulla on välillä ollut tässä elämäkin;)
Tuli eilen reissattua yli 400 km ja käytyä parissa kyläpaikassa.

Mhhh... mistähän mä luennoisin?
Ei ole oikein uutta aihetta... Miten ois lh-pitoisuudet ja lämpökäyrä premenopaussissa;)

Eli ovistestit näyttää mitä sattuu ja lämpökäyrä ei ole normaali... tai sitten on...?
Mammaksin testit näyttää taas vahvistuvaa viivaa ja eilen aamulla kun tein Fertestin pitkästä aikaa, siinä oli vahvempi viiva kuin kontrolliviiva. Digitesti pysyy silti vielä negatiivisena... en mä tiedä mitä ajatella kun tuo Fertest näytti jo lähes viikko sitten vahvaa viivaa... ööh...
Lämpö käväisi alhaalla jo viime viikolla, oltuaan ennen sitä kauhean korkealla, sitten ihan normaalissa ja tänään taas alhaalla. Eli jos se ovis ois olemassa se alkas olla kohta kaiken järjen mukaan. Ja tuo kuukautisten jälkeinen korkea lämpö ja yhtäkkinen pudotus ois just sitä että keltarauhanen ois toiminut vielä menkkojen aikaan ja vasta tuhrun lopulla (lämmön pudotus) lakannut toimimasta?

Ei kyllä selkeältä näytä....

Ja arvaa vaan kiinnostiko tää ketään? ;) Hih!

Inkku: testit vaan kehiin! Sähän voit ostaa Siiriziltä onnea tuottavia testejä:)

Mä "tekisin lapsia" mieluiten päivällä... tuppaa vaan menemään yöhön:/

Hälläväliä tyyli ois muuten hyvä, mutta mulla se ei auta, koska olennaisinta tässä POF:ssa ja minimaalisessa mahdollisuudessa raskautua on nimenomaan se, että oviksen ajankohta tulisi bongattua.
Tätä korosti myös eräässä lukemassani jutussa nainen jota ei oltu hyväksytty USA:ssa hoitoihin korkean FSH:n vuoksi. Hän oli sitten raskautunut "omin konstein" eli akupunktiota ja oviksen bongausta.
Ja onhan se selvää, että oikea ajoitus on erittäin ratkaiseva.
 
Seleena
No niin, saatiinhan tänne taas vähän testituloksia. :) Mites Rosanna sellainen hälläväliä tyyli, että harrastatte "toimintaa" joka päivä, jos vaan pienintäkään viivaa tai oikeaa lämpoä? Jaksaako mies? Hih. Meillä tuossa viime oviksen aikaan joutui oma raukka neljä päivää putkeen hommiin. Jaksoi. Mutta kyllä vähän koville otti, yhtenä päivänä piti oikein kahdesti "toimittaa" että "irtosi"... Me muuten "suoritamme näitä lapsentekotoimenpiteitä" aina päivällä. Ovi lukkoon vaan ensin ;)
 
Rosanna
Seleena: ei me jakseta kumpikaan :/ vaikkei mun tietty tarvis mitään välttämättä tehdäkään (on se naisilla helppoa)...
Pitäis rauhoittaa elämää ensinnäkin ja sittenkin. Eri asia ois jos oltais vielä vastarakastuneita ;) Silloinhan tuo ois helppo nakki... jostain sitä voimia kummasti löytyy silloin :))
 
Inkku-64
Vielä en luovuta ja aloita ovistestausta, sillä mulla meni se hieman överiksi aikaisemmin ja haluan välttää samanlaisen pakkopullan. Ehkä jos muutaman kuukauden päästä ei tärppiä tule, saatan kokeilla testejä. Vielä en ole siihen valmis.

Seleena, ei saa luovuttaa tätä kesää vielä :) Elokuu kokonaan on kesäaikaa ja parhaassa tapauksessa osa syyskuustakin. Jaksamista töihin kuitenkin...
 
Kiiruska*
Minä en oikeasti ymmärrä, miksi täällä yhä pyörin, kun en osaa oikeasti luovuttaakaan, vaikka niin sanonkin, höh, mikä minua vaivaa, vanhuudenhöperyys kai...? en tiedä jaksaisinko oikeasti enää mitään vauvoja, jaa tämäkin taitaa olla taas vain itsepetosta, tai sitten olen vain niin väsynyt, kun loman jälkeen ekan työpäiviän illassa ollaan...
En tarkoita nyt tosiaankaan kenenkään mieltä pahoittaa teksteilläni, mutta jotenkin kuitenkin tekee mieli kirjoittaa taas kerran, että ei niitä lapsia välttämttä saa, vaikka kuinka yrittäisi, sillä ei sittten ole väliä, onko yö vai päivä, juu tokihan se niin on, että joku onnistuu vaikka tahtomattaan, ja toiselle ei vaan flaksi käy, vaikka mitä teksisi, juupa juu, niinhän se on, ettei yrittänyttä laiteta, eikä oikeesti kannata luovuttaa, ennenkuin yritys on tieteellisesti todettu aivan mahdottomaksi, ai siis milloin? En tiedä mitä taas yritän sanoa...
Mutta vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä, niinhän se laulukin sanoo..
 
Seleena
No niin eka työpäivä takana ja vielä ollaan hengissä. Eiköhän tästä siis käynnistytä pikku hiljaa. Muuten ei kummempia uutisia. Ensi viikonloppuun mentäessä tiedetään, kannattiko puurtaa tuossa parisen viikkoa sitten :)

Inkku: kiitos jaksamisen toivotuksista. Kyllä vielä kesään uskon, jos vaan aurinko suostuu tulemaan näkyviin.

Rosanna: mekään ei olla kyllä vastarakastuneita, olemme olleet naimisissa yli 20 v (ihan totta! Tosi nuorina menimme). Mutta jaksetaan tätä yhteistä "projektia" puurtaa, kun molemmat tässä haaveilussa mukana olemme.

Kiiruska: kiva, että meitä vanhuudenhöperöjä on täällä useita! Jatka vaan pyörimistä.

Mapsu: täällä samoin vaihtelee nuo mielialat. Toisaalta on aina tosi helpottunut, kun "entinen" elämä jatkuu eikä mullistu. Toisaalta taas välillä haaveilee ihan tosissaan.
 
siiriz
mä en oikein tiedä, minne menisin kuulumisiani kertomaan, kun en mä vielä oikein osaa tuolla odotuspuolellakaan olla. Ja täällä mut jo tunnetaan ;). Onpa stressaava elämäntilanne: vauva tulossa, asunto myynnissä (ei hyvältä näytä), työt alkaa ylihuomenna ja imetys pitäisi lopettaa kokonaan ( kaksi kertaa päivässä olen vielä imettänyt, tosi vaikeaa on Ilonan rinnasta luopuminen). Että siinä sitten stressimittari huipussaan.
 
Rosanna
Kiiruska: Kyllähän minäkin välillä mietin että mitä mä täällä roikun, tikuttelen ja kuvittelen... mutta se pieni toivo elää tuolla jossain. Niin varmaan sinullakin, koska ei ole 100 % varmaa ettei toivoa ole. Vanhuudenhöperö siis minäkin...

Vilkaistiin varkain miehen kanssa lauantaina toisiamme, kun miehen siskon mies puhui ettei jaksa enää tässä iässä pienen lapsen kanssa. Heillä kun on sattuneesta syystä pojanpoika hoidettavana ollut jo jonkun aikaa...

Joskus käy myös mielessä kun naapureita seuraa, ettei tasan mene "onnen lahjat". Heillä on 5 alle kouluikäistä lasta ja emännän vatsasta päätellen kuudes tulossa...

Tänään en jaksanut kuunnella kahvitunnilla kun naiset vertaili kuinka paljon heille on tullut kiloja raskauksissa...

Että kimurantteja ja aaltoilevia tunteita...

Siiriz: Ota ihan rennosti, älä murehdi turhia, älä tee turhia. Asiat järjestyvät, niinhän niillä on tapana.
 
siiriz
Kiitos kaunis, Rosanna. Tulee mieleen, että harmi, kun ihmiset eivät ansaitse niitä lapsia teoillaan. Sinä ansaitsisit lapsen. Lapset vain syntyvät ja elämä on ihmeellistä, ei toivosta kannata luopua. Ehkä sun tutkimusretket palkitaan.
 
Inkku-64
Minä ainakin vilpittömästi iloitsen, että Kiiruska jaksat pörrätä täälläkin. Taidatkin olla lisäkseni ainoa lähes alkuperäinen av-lainen. Kiva on myös, että vanhojen siirryttyä uusille urille uusia löytää tämän ketjun, sillä olisi todella sääli, jos näin ihana ketju kuolisi.

Itsekin välillä tulee mieleen, että kauanko näitä vauvahaaveita kannattaa pitää yllä. Tarkoitushan on antaa mahdollisuus Toivon pikkusisarukselle pienellä ikäerolla, mutta eroa ei saisi olla liikaa. Mutta mikä on liikaa??? Missä kohdin ei enää "anneta mahdollisuutta". No kattellaan nyt. Ainakin vielä puolisen vuotta (ikäero < 2 v)ollaan kuulolla.

Siirizillä on paljon pohdittavaa ja tekemistä. Onko tämä työpaikka muuten vanha tuttu vai menetkö uuteen? Olet varmaan maininnutkin Ilonana hoidosta, mutten enää muista meneekö hän perhepäivähoitajalle vai tarhaan? Olisi kiva kuulla, sillä jossain vaiheessa näitä meidänkin pitää alkaa pohtia. Ei onneksi vielä vähään aikaan.

Ja Rosannalle samat sanat kuin Kiiruskalle. Kiva, että olet täällä, sillä varmasti omilla pohdinnoillasi autat muitakin. Ja uskon, että on myös terapeuttista purkaa jonnekin tuntemuksiaan. Tämä on juuri se paikka, mihin voi purkaa niin hyvät kuin huonotkin fiilikset.

Seleena on tosi konkari avioliittoalalla :) Meillä on takana vasta muutama vuosi, mutta suuria lukemia tavoitellaan. Vieläkö mapsu puurtaa yötöissä? Mitäs muuten kuuluu fatimalle ja vaaville?

Hyviä öitä kaikille tasapuolisesti, jos/kun kaikkia en varmasti muistanut mainita. Sorry, sama pää myös tänä kesänä kuin viime talvenakin.
 
Inkku-64
Hitsi sen verran pitää palata, että HAIDI jäi mainitsematta. Älä hautaudu opiskeluun niin paljoa, että AV jäisi väliin. Ei ollakaan pitkään aikaan keskusteltu keinutuolin hyvistä puolissa tässä projektissa. Ootko käyttänyt?
 
Siiriz
Minä päivystän täällä ;) Mies työmatkalla, lapsi vuoteessa, äiti surffaa netissä ;) Ilona jää isän kanssa kotiin. Tosin nyt se on kääntynytkin, että isän äidin... Eli mies lupas hoitaa, mutta nyt sillä onkin paljon työjuttuja... Eli miehen äiti hoitaa. Hyvä niin.
Tämä ketju ei todellakaan saa kuolla. On sillä niin hieno nimikin. Pitäkää tytöt lippua korkealla!!!
 
Kiiruska*
Huomenta ketjuun! Kiitos kaikille Teille jotka valatte vielä toivoa, ja mikä vielä parempaa, annatte luvan olla täällä höpöttämässä, vaikkei toivoa enää olisikaan... olette ihania ja rakkaita ystäviä, tosiaan Inkku ja Haidi jo kaukaa menneisyydestä, ja tottatosiaan on todella kiva uusiakin keskustelijoita saada mukaan.
Seleenalle onnitteluja pitkän avioliittotaipaleen johdosta, minulla olisi tullut myös 20 vuotta juuri täyteen, jos ei se liitto olisi sitten 13 vuoden kohdalla ratkennut liitoksistaan, mutta en itke menneitä, siitä liitosta minulla on rakas poikani, joten silläkin oli suuri tarkoituksensa... ja elämä jatkuu, nykyistä elämää on takana hieman vähemmän, reipas vuosi sitten tarjoilinkin virtuaalista hääkakkua täällä ketjussa, että monenmoista nostalgiaa mahtuu näihin aurinkovauvojen historiaan, siis muutakin mukavaa kuin vauvoja, jotka tietenkin ovat tämän ketjun kirkkaimpia helmiä :=)
Mutta nyt ei työt luista, jos jään tänne muisteloihin..... Palataan!
 
Rosanna
Huomenta kaikille!

Mäkin muistelen sen verran, että olen ollut täällä jo yli vuoden. Toki aloitin vanhoissa ensiyrittäjissä joskus heinäkuun alussa. Pillerithän jäi pois sitten heinäkuun lopulla.
Harmi sinänsä että tuo vanhat ensiyrittäjät -ketju kuoli kokonaan... meitä ei niin paljoa ole...

Omaa napaa taas sen verran, että ihan oikeasti musta tuntuu, että olen menossa taas huonompaan suuntaan. Limakalvot tosiaan tuntuu erittäin kuiville ja kuten noista mun testaus- ja lämmönmittaussekoiluista voi päätellä, ei sieltä normaaleita tuloksia ja käyriä tällä kertaa enää tullut. Nyt saa sitten jännittää tuleeko menkkojakaan enää. Kuumia aaltoja ei sentään vielä ole ollut...

Että ei ihan parhaat fiilikset just nyt... mut noille mä en voi mitään oikeastaan. Paitsi se korvaushoito... sitä täytynee nyt alkaa harkita...

Tästä tuli taas nyt tällainen ihan vaan terapeuttinen kirjoitus... tyhjä pää (taitaa aina olla) ;)
 
Rosanna
Tuohon edelliseen viestiini viitaten täytyy sanoa etten näköjään vieläkään kaikkea tiedä;)

Noita estrogeenivoiteita/ puikkoja saa näköjään myös ilman reseptiä (Ovestin ja Pausanol). Niillä on lähinnä paikallinen vaikutus, mutta ne imeytyy myös jonkin verran. Taidanpa käydä tänään ostamassa... tosin en taida uskaltaa käyttää ennen kuin/ jos menkat tulee?
 
Inkku-64
Aurinkoa ketjuun, vaikka sataakin tajuttomasti, ainakin täällä meillä.

Joo tosiaan unohdin mainita eilen muisteloissani tuon Vanhoja ensiyrittäjiä -ketjun, joka yhdistyi AV-ketjuun väen puutteen takia. Se syntyi aikanaan juuri nimensä mukaisesti ekaa vauvaansa yrittäville, mutta siellä oli paljon myös AV-laisia. Toki ensimmäisen yrittäminen ja odottamien on varmasti erilaista kuin seuraavat. Ainakin minä kuvittelen, että jos tulisin uudelleen raskaaksi, kaikki olisi jotenkin vähemmän pelottavaa ja tavallisempaa. Sitä en tiedä muuttuuko se huima tunne, kun lapsi on syntynyt mihinkään. Toiset sanoo, ettei sitä huippua enää toisen kanssa koe, mutta mutta. Ihmeellinen on kuitenkin ihmisen elämän alku.

Nyt pitäisi Rosannalle sanoa, että rauhallisesti vaan, eikä liikaa itsetutkiskelua, mutta tiedän sen turhaksi. Joten lisää vaan tietoa asiasta ja toimi sen mukaan. Oma äiti on kuollut ennen teini-ikääni ja olemme keskustelleet siskoni kanssa joskus vaihdevuosien tulosta yms. Siinä on tosiaan uusi maailma oireineen ja mahdollisine hoitoineen. Jospa niistä olisi jotakin apua tässä vauva-asiassakin.
 

Yhteistyössä