autismin oireet?

mistä tunnistaa autismin? Olen alkanut pelkäämän että lapseni 2v2kk on autisti. Oireet ovat mm:

- lapsi ei osaa vielä puhua, vaikka on 2v 2kk. Ei osaa sanoa äiti, isi, ainoastaan pari sanan tapaista lähinnä suuntia (tänne, tuonne, tämä). Matkii kyllä eläinten ääniä, ja passiivinen sanavarasto on todella suuri, uskoisin että varmaan pari-kolmesataa sanaa, osaa näyttää kirjasta esineitä ja aika vaikeitakin sanoja tunnistaa (hyönteisten nimiä, dinosauruksia jne)

- lapsi ei välitä muista lapsista eikä halua leikkiä niiden kanssa. Ei varsinaisesti pelkää, mutta katsoo ihmeissään, tuhahtaa ja lähtee omiin puuhiinsa jos joku yrittää ottaa kontaktia

- lapsi rakastaa lajitella ja järjestellä tavaroita, esim. värikyniä, hammastikkuja, lelupalokoita. Eikös tällainen järjestyksen- ja järjestelyntarve ole yksi oire? Saattaa tehdä tällaista pitkään, esim. järjestää pyykkipojat riviin, purkaa rivin, aloittaa uudelleen jne.

- lapsi ei halua leikkipuistossa tehdä mitään "tavallisia" puuhia, ei suostu laskemaan liukumäestä, ei halua keinuhepan selkään, ei halua kiipeilytelineeseen

- kaikki uusi on vastenmielistä, ei suostu laittamaan ilman järkyttävää tappelua mitään uutta päälleen (ei kelpaa uudet vaatteet, uusi muki, uusi lautanen, uusi lelu tms)

Muuten motoriikka on mielestäni ok, eli liikkuu, kävelee ja juoksee hyvin. On vain epäsosiaalinen. Usein kai autistit välttävät katsekontaktia, mutta on kyllä kotona läheisille oikein rakastava ja tulee itse pusimaan ja halimaan.

Neuvolan täti ei ota mitään kantaa, sanoo vaan että kaikki johtuu tuosta puheen kehityksen viiveestä, ja korjaatuu sitten kun päästään puheterapiaan (täällä pääsee ekan kerran vasta 2,5 vuotiaana!)

Olen todella huolissani, ja en oikein tiedä mitä tekisin... tekevätkö yksityislääkärit analysointeja tai tällaisia tutkimuksia? Terveyskeskukseen pääsee vain terkkarin kautta ja kuten sanoin niin hän vähättelee koko ongelmaa. Tai voi olla että itse liioittelen, mutta kaikki muut tuntemani 2v2kk ikäiset lapset ovat kyllä kovin erilaisia kuin omani. Omani on mahtavan rakas minulle, mutta pelkään että hänellä tulee aikaan olemaan todella rankkaa tarhassa/koulussa/jne. jos on jotain poikkeavuutta.

 

En tiedä autismista, mutta sen sanon, että älä näiden (tulevien) vastausten perusteeella diagnosoi lastasi!

Kyllä neuvolassa oltaisiin huomattu jos jotain olisi vialla. Voit neuvolasta pyytää lähetettä neurologisiin tutkimuksiin. Saat lähetteen, jos neuvolassa pidetään huoltasi aiheellisena.

Lapset ovat hyvin erilaisia, ja itsekin sorrun välillä vertaamaan liikaa muiden lapsiin. Ehkä sinulla on aihetta huoleen, ehkä ei. Mutta älä diagnosoi lastasi sen perusteella mitä sinulle täällä vastataan!

 

En osaa sen enempää sinua auttaa kuin, että tuo esineiden järjestäminen ja uuden "inhoaminen" oli hyvin tuttua myös meidän nyt 3 vuotiaan kanssa. Eli tosi usein laitteli esim. kyniä riviin ja jos menee esim. yhtä vähän siirtämään, täytyy hänen laittaa se heti takaisin. Ja mitään uusia vaatteita ei olisi halunnut ja kamala huuto syntyi siitä kun vaihdettiin huonekaluja. Eli ainakaan niiden en usko olevan merkkejä autismista. Ja meillä puheenkehitys meni niin, että pitkään ei ollut oikeastaan muita sanoja kuin tettä (=vettä) ja sitten kun keksi tuon puheen lahjan, niin nopeasti tuli mukaan jo lauseetkin. Eli toivotaan, että teillä vain hitaasti herätään tuohon puheeseen!

 

Meillä 2v kuopus oppi puheen vasta päiväkotiin mentyä, kun siellä hoitajilla ei ollut aikaa jäädä tulkitsemaan, että mitäköhän meidän neiti tällä kertaa haluaisi. Ilman päiväkotia tyttö olisi varmaan vielä pitkään ainoastaan osoittanut sormella ilman puhetta, että mitä haluaa. Hän ei siis puhunut, vaikka isoveikka hänen vieressään puhui ja touhusi.

Tuo järjestely ja lajittelu on ainakin omilla lapsillani ollut ihan tavallista. Leikki on taaperolla vielä yksinkertaista eikä leikki suinkaan ole kaikilla pojilla auton ajelua ja tytöillä nukkeleikkejä (meillä kumpikaan ei ole koskaan tykännyt sen paremmin autoista kuin nukeista, mutta eläimistä ja liikunnallisista leikeistä on tykätty kovasti).

En minä vielä olisi huolissani tilanteesta. Anna rakkautta ja anna lapsen olla omanlaisensa olipa se sitten vain hänen persoonaansa tai vaikka sitten olisi joku "poikkeama". Käsittääkseni autistilla on voimakas tarve olla yksin ja ovat usein myös kosketusherkkiä. Minusta sinun lapsesi kuulostaa ihan tavalliselta taaperolta, jolla ei vain ole vielä suurta tarvetta puhua. Ehkä voisi yrittää laulujen ja leikkien avulla saada häntä avautumaan puheen suuntaan. Myös muiden samanikäisten lasten luona käynti voisi auttaa, sillä yleensä paras esimerkki tulee oman ikäiseltä.

 

Alkuperäinen, lapsesi kuulostaa ihanalta ja täysin normaalilta. Ei 2v kuulukaan olla sosiaalinen! Neuvolan 2v esitteessä mm. sanotaan "... pitää tutuista tavoista ja järjestyksestä.... on melkoisen joustamaton ikäistensä seurassa... haluaa esim. syödä tietyllä lusikalla, juoda tietystä mukista...nämä helpottavat lasta jäsentämään maailmaa..." Ja on täysin normaalia, että 2v on asioista hyvin tarkka ja haluaa tehdä/pukea kaiken kuten "aina ennenkin". Kun puhetta alkaa tulla, ymmärrät paremmin. Ja puheentulon viivästyminenkään ei ole huolestuttavaa, tärkeämpää on, että lapsesi ymmärtää. Hän luultavasti alkaa puhumaan suoraan lausein.

Meilläpäin pitäisi 2v neuvolassa osata noin 20 irrallista sanaa tai muuten on uusi neuvola 2,5v iässä. Jos silloinkaan ei puhetta tule, niin sitten vasta puheterapeutille ja usein siinäkin tilanteessa kaikki on kuitenkin ok. Koska te vanhemmat opitte puhumaan?

 

Meillä 2 v 2 kk poika ja suurin osa noista kirjoittamistasi "oireista" ovat aivan arkipäivää meille, enkä ole osannut ajatellakaan, että kyse olisi mistään muusta kuin ihan normaalista 2-vuotiaasta. Meillä puhe on alkanut aueta ihan vasta, mutta uusia sanoja on tullutkin vauhdilla ja nyt jo kolmen sanankin lauseita. Sinuna en olisi huolissaan: jokainen lapsi on erilainen, eikä kannata vertailla muihin. Tiedän kyllä itsekin, että se voi olla vaikeaa, mutta niin se vain on. Odottaisin ihan rauhassa sinne 2,5-vuotisneuvolaan ja ottaisin siellä puheeksi, jos olisin vielä huolissani.

 

Lapsenlapseni on 3kk.ikäinen ja en saa häneltä katsekontaktia,pelkään että hän on autistinen. En ole uskaltanut puhua siitä mitää. Tuntuu kurjalta, muuten on ihan ok.tyttö. Onko1! aihetta huoleen,voisko joku vastata!

 

Lapsenlapseni on 3kk.ikäinen ja en saa häneltä katsekontaktia,pelkään että hän on autistinen. En ole uskaltanut puhua siitä mitää. Tuntuu kurjalta, muuten on ihan ok.tyttö. Onko1! aihetta huoleen,voisko joku vastata!

En tiedä olenko ihan väärässä nyt, mutta olen kuullut jostakin, että tytöt eivät ole autistisia, vain pojat. Eli siis jokin tytön krosomeissa tms. tekee sen, että tyttö ei voi olla autistinen. Voi olla, että muistan väärin.. Mutta mielestäni tilanne ei kuulosta niin pahalta. Itselläni on 7 kk vanha tyttö ja hän on todella harkitseva katsekontaktin otossa. Ei siis välttämättä usein jaksa toljotella ihmisiä silmiin, vaan näyttää "ylpeältä" ja katselee muualle.. Mutta hetken päästä huomaa, että hän hakee katsekontaktin ja hymyilee suloisesti! Älä murehdi, tyttö kuulostaa ihan normaalilta.

 

kromosomeissa, ei krosomeissa..)

 

kromosomeissa, ei krosomeissa..)

kyllä, muistat väärin. Olen työssäni kehitysvammaisten kanssa hoitanut autistisia tyttöjä.

 

kyllä, muistat väärin. Olen työssäni kehitysvammaisten kanssa hoitanut autistisia tyttöjä.

No niinpä onkin. Kun vähän googlaa.. Mutta on se sentään miehillä ilmeisesti kolme kertaa yleisempi kuin naisilla, eli jokin ero siinä on. Silti sanoisin edellä kirjoittaneelle 3kk:n vauvan isoäidille, ettei kannata huolestua. Vauva on vielä niin pieni, että ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä vielä. Ehkä hän haluaa katsella vain äitiä silmiin tällä hetkellä, tai sitten hänellä on jokin muu kehitysvaihe menossa.

 

En tiedä olenko ihan väärässä nyt, mutta olen kuullut jostakin, että tytöt eivät ole autistisia, vain pojat. Eli siis jokin tytön krosomeissa tms. tekee sen, että tyttö ei voi olla autistinen. Voi olla, että muistan väärin.. Mutta mielestäni tilanne ei kuulosta niin pahalta. Itselläni on 7 kk vanha tyttö ja hän on todella harkitseva katsekontaktin otossa. Ei siis välttämättä usein jaksa toljotella ihmisiä silmiin, vaan näyttää "ylpeältä" ja katselee muualle.. Mutta hetken päästä huomaa, että hän hakee katsekontaktin ja hymyilee suloisesti! Älä murehdi, tyttö kuulostaa ihan normaalilta.

Kiitos Sinulle vastauksestasi Pipaa. Juuri noin tyttö käyttäytyy,on aivan kuin ylpeä, että en välitä sinusta. Tuntui todella helpottavalta tuo Sinun viestisi, toivottavasti huoleni on aiheeton.Kiitos vielä vastauksestasi ja kaikkea hyvää Sinulle. Terv. minä huolestunut

 

Käsittääkseni autistilla on voimakas tarve olla yksin ja ovat usein myös kosketusherkkiä.

Ei tällä tavalla voi yleistää autistejenkaan kohdalla. Heitä on niin erilaisia. Kumpikaan meidän autisteista ei ole koskaan ollut tarve olla yksin, eivätkä he ole olleet kosketusherkkiäkään, mutta silti molemmat ovat selvästi autistisia.

Alkuperäisenä en olisi huolissani. Ns. normaalejakin lapsia on niin kovin erilaisia ja vaikka lapsella joskus jokin neurologinen erityispiirre todettaisiinkin, niin lapsi on kuitenkin se oma rakas lapsi ja etukäteen huolehtiminen ei asiaa muuta mihinkään. Älä vertaa lastasi muihin, vaan anna hänen kehittyä omaan tahtiinsa.

 

Lapsesi kuulostaa ihan normaalilta ikäisekseen, en olisi vielä huolissani!

Mutta pakko sanoa tuohon kun joku kirjotti että kyllä neuvolassa olisi huomattu jos jokin olisi vialla, niin tämä ei kyllä alkuunkaan pidä paikkaansa. Minulla on poika jolla on asperger ja koskaan ei neuvolassa tätä huomattu eikä puheitani otettu tosissaan (kun tiesin jonkun olevan vialla ja neuvolantätin mielestä lapsi oli ihan normaali). 4-vuotiaanakin neuvola meni ihan täysin läpi (ne testit)! Samoin kävi toisen aspergerpojan äidin kanssa (nyk ystäväni) eivätkä taatusti ole ainoita tapauksia.

Itse vein lapseni tutkimuksiin yksityiselle (vaikka maksoi) ja lapsi oli aivan selvä asperger-tapaus. Eli näissä jutuissa ikävä kyllä monesti joutuu olemaan oma-aloitteinen ja itse ottaa selvää asioista, neuvolaan en luota enää alkuunkaan

 

Lapsenlapseni on 3kk.ikäinen ja en saa häneltä katsekontaktia,pelkään että hän on autistinen. En ole uskaltanut puhua siitä mitää. Tuntuu kurjalta, muuten on ihan ok.tyttö. Onko1! aihetta huoleen,voisko joku vastata!

Jos äitinsä saa katsekontaktin ajoittankin niin on ok.

 

Jos äitinsä saa katsekontaktin ajoittankin niin on ok.

Kiitos Sinulle Nola! Tuntuu hyvältä saada rohkaisevia vastauksia!

 

Kiitos Sinulle Nola! Tuntuu hyvältä saada rohkaisevia vastauksia!

Luin artikkelin fysioterapia-alan lehdestä, että myös vauvoilla voi joskus olla huono näkö. Jolloin kun esim. äiti yrittää ottaa kontaktia, kääntääkin vauva pään pois päin kun ihmisen hahmo sumentaa näkökenttää entisestään, ja näin ollen lasta saatetaan luulla autistiseksi pitkäänkin ennen kun selviää että taustalla on huono näkö.

 

itselläni on neljä lasta ja kaikki kehittyvät omaan tahtiin.poika ajoi ilman tukipyöriä ennen kuin oppi puhumaan, muutamaa sanaa enemmän, oli silloin kolme vuotias. olin lasten kanssa kotona ja ymmärsin mitä häntarkoitti samoin sisarukset.Ei ollut tarvetta puhua ja jos joku ei ymmärtänyt niin sisaret puhuivat hänen puolestaan, vielä kouluiässäkin huomasin.UOTE=onneton!;9816280]mistä tunnistaa autismin? Olen alkanut pelkäämän että lapseni 2v2kk on autisti. Oireet ovat mm:

- lapsi ei osaa vielä puhua, vaikka on 2v 2kk. Ei osaa sanoa äiti, isi, ainoastaan pari sanan tapaista lähinnä suuntia (tänne, tuonne, tämä). Matkii kyllä eläinten ääniä, ja passiivinen sanavarasto on todella suuri, uskoisin että varmaan pari-kolmesataa sanaa, osaa näyttää kirjasta esineitä ja aika vaikeitakin sanoja tunnistaa (hyönteisten nimiä, dinosauruksia jne)

- lapsi ei välitä muista lapsista eikä halua leikkiä niiden kanssa. Ei varsinaisesti pelkää, mutta katsoo ihmeissään, tuhahtaa ja lähtee omiin puuhiinsa jos joku yrittää ottaa kontaktia

- lapsi rakastaa lajitella ja järjestellä tavaroita, esim. värikyniä, hammastikkuja, lelupalokoita. Eikös tällainen järjestyksen- ja järjestelyntarve ole yksi oire? Saattaa tehdä tällaista pitkään, esim. järjestää pyykkipojat riviin, purkaa rivin, aloittaa uudelleen jne.

- lapsi ei halua leikkipuistossa tehdä mitään "tavallisia" puuhia, ei suostu laskemaan liukumäestä, ei halua keinuhepan selkään, ei halua kiipeilytelineeseen

- kaikki uusi on vastenmielistä, ei suostu laittamaan ilman järkyttävää tappelua mitään uutta päälleen (ei kelpaa uudet vaatteet, uusi muki, uusi lautanen, uusi lelu tms)

Muuten motoriikka on mielestäni ok, eli liikkuu, kävelee ja juoksee hyvin. On vain epäsosiaalinen. Usein kai autistit välttävät katsekontaktia, mutta on kyllä kotona läheisille oikein rakastava ja tulee itse pusimaan ja halimaan.

Neuvolan täti ei ota mitään kantaa, sanoo vaan että kaikki johtuu tuosta puheen kehityksen viiveestä, ja korjaatuu sitten kun päästään puheterapiaan (täällä pääsee ekan kerran vasta 2,5 vuotiaana!)

Olen todella huolissani, ja en oikein tiedä mitä tekisin... tekevätkö yksityislääkärit analysointeja tai tällaisia tutkimuksia? Terveyskeskukseen pääsee vain terkkarin kautta ja kuten sanoin niin hän vähättelee koko ongelmaa. Tai voi olla että itse liioittelen, mutta kaikki muut tuntemani 2v2kk ikäiset lapset ovat kyllä kovin erilaisia kuin omani. Omani on mahtavan rakas minulle, mutta pelkään että hänellä tulee aikaan olemaan todella rankkaa tarhassa/koulussa/jne. jos on jotain poikkeavuutta.[/QUOTE]

 

meillä on neljä lasta ja kaikki ovat menneet omaa tahtiaan. poika ajoi ilman apupyöriä ennenkö oppi puhumaan kunnolla. vanhin puhui 1,3 kk jo kolmea sanaa peräkkäin ja joskus neljää. pojan ei tarvinnut puhua koska kaikki ymmärsi mitä hän tarkoitti. ellei ymmärtänyt sisarukset puhuivat hänen puolestaan.ETKÖ SINÄ tajua hän haluaa ja sanoivat mitä. ei syytä huoleen kaikki omaan tahtiin.

 

Aika tavallisen kuuloista minunkin mielestäni. Meidänkään poika ei pidä uusista vaatteista, ihan tuskaa on sovittaa mitään ja uudet vaatteet saa päälle jos onnistuu harhauttamaan huomion muualle. Lajittelu on myös suosikkipuuhaa, pikkuautot ja legot ja kynät jne. Ei myöskään pitänyt toisten lasten seurasta ollenkaan tuossa iässä, nyt on jo kohta kolme ja ihan vasta on alkanut leikkiä toistenkin kanssa vähän. Tuttujen aikuisten seurassa on kyllä sosiaalinen.

Puhe meillä tuli kyllä aika varhain, mutta muuten kuulostaa tutulta! Tietysti jos huolestuttaa niin voithan mennä neuvolaan juttelemaan muutenkin kuin vain vuositarkastuksen yhteydessä.

 

hei,minulla on kehitysvammainen poika 4v ja hän ei puhu jakävellyt vasta 2v viittoon hänelle mutta hän ymmärtää ja kuulee ja autismin piirteitä löytyy vaikka ei ole diagnoosia löytynyt.silti olen aivan ylpeä pojastani hänel saa olla vaikka mitä oireita silti hän on vain minun kultani.