auttakaa mua selvittämään asioita ja ajatuksia...

[;(]

mun maailma musertu eilen, ei mitään kuolettavan vakavaa ja vakavampaakin on mun elämässä sattunut, mutta silti.

olen ollut mieheni kanssa 5v yhdessä, mies on ensimmäinen mun suhde jossa ei ole väkivaltaa tai alkoholismia / narsismia, eli ensimmäinen "aito" parisuhde ja meillä menee hyvin. rakkautta ja luottoa riittää. mun mies on uskovaisesta perheestä, mutta ei itse ole niin uskovainen vaikka tietyllä tavalla uskookin.

eilen sitten mun ystävä (???!!!!!) kertoi mulle, että vuosi sitten tää mun ystävä oli lähtenyt baarista kotiin ja mun mies oli juossut tän mun ystävän kiinni että kuljetaan samaa matkaa (asutaan lähes naapurissa). matkalla mies oli sitten jutellu normijuttuja ja sit sanonu mun ystävälle, et "tuu meille, xxxxxx tulee vasta huomena kotiin" (eli minä )
ystävä oli sanonu et ei lähde ja mun mies oli vongannut et tuu viereen nukkuun jnejnejne. loukkaannuin ystävälle, että kertoi vasta nyt.

miehen versio oli muuten sama, mutta sanoi ettei todellakaan ole vongannut viereen tai mitään.

ja mä en tiedä kumpaa uskon, koska kummastakaan en olis uskonut.

oon ihan sekaisin ja hirvittää et jos mies on todella ehdotellut jotain, niin tuskinpa mun ystävä ainoaksi on jäänyt.....??!! mutta jo miehen uskonnollisen kasvatuksen vuoksi en millään pystyisi uskomaan sellaista, sille on suuri synti pettää toista eikä se vaan kertakaikkiaan ole sellainen pettäjäihminen mitenkään päin. mutta jospa mä olenkin vaan sokea..

auttakaa millä mä tän selvitän?! mitä te tekisitte??

 

[vieras]

Puhuisin miehen kanssa uudestaan ja uudestaan. Asiat läpi, kaikki mahdolliset.

 

[ateisti]

ei ne uskovaiset sen parempia ole uskollisuudessakaan kuin me tavalliset ihmiset.

 

[nellustiina]

Onko sun ystävällä syytä valehdella???

 

[ap]

Onko sun ystävällä syytä valehdella???

no siis suoraan sanottuna tällä mun ystävällä on todella huono itsetunto tms, puhuu välillä aika epämääräsiä juttuja mistä ei oikein tiedä onko totta vai ei....
en osaa selittää, mutta hyvin pitkälti tää mun ystävä on sellanen rassukka ja ihan oikeesti ihan hyvä tyyppi, mutta kertoilee siis aika värikkäitä juttuja pönkittääkseen itsetuntoaan...
mutta silti.. en tiedä..

 

[PalstanPrinsessa]

Jaaha.
Periaatteestakaan jos jostain jää kiinni, ei pidä myöntää mitään. Voi aina sanoa, että en tiedä tai en muista. Joten et valehtele, mutta et myöskään jää kiinni.
Mä en usko sun miestä. Sorppa.

 

[Harhaanjohtaja]

mä uskoisin naista tässä. Mulla kävi muinoin niin, että kaverini mies yritti väkisin suudella ja kähmiä mua kännissä. menin ja kerroin naiselle, mies kielsi kaiken. Mut tuomittiin valehtelijaksi, ja menetin ystävän.

Ehkä tuon pelossa kaverisi ei aiemmin ole uskaltanut kertoa?

 

[vieras]

No sun tapauksessa kutsuisin ystävän ja miehen samaan aikaan saman pöydän ääreen keskustelemaan jutun läpi, ehkä siten saisit selville kumpi valehtelee ts onko valehtelijalla pokkaa jatkaa samalla linjalla kun se toinen osapuoli on läsnä. Oman kokemukseni mukaan kumpi tahansa voi valehdella, uskovainenkin voi pettää ja toisaalta taas kaverisi voi yrittää tuhota sinun suhteesi ihan omaa kateuttaan tai huonoa oloaan. Totuus voi myös olla joku näiden kahden väliltä. Voimia sulle selvittää tilanne!

 

[äimä]

unohda koko vanha juttu.

 

[vv]

Minä en uskoisi kaverin juttuja, jos en itse näkisi siihen aihetta. Tämä sen vuoksi, että olen törmännyt pariin naisihmiseen, jotka tosiaan keksivät juttuja täysin aiheetta. Tarkoituksena ei ole muuta kuin saada sekasortoa ja pahaa oloa aikaiseksi.

 

[Harhaanjohtaja]

Minä en uskoisi kaverin juttuja, jos en itse näkisi siihen aihetta. Tämä sen vuoksi, että olen törmännyt pariin naisihmiseen, jotka tosiaan keksivät juttuja täysin aiheetta. Tarkoituksena ei ole muuta kuin saada sekasortoa ja pahaa oloa aikaiseksi.

just näin teki entinen ystäväni..ja mä edelleen voin rehellisin mielin sanoa, että en valehdellut. Mies valehteli...