Avioero, lapsen muutto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TV
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

TV

Vieras
Eli meille on tulossa avioero vaimon kanssa ja hän on päättänyt muuttaa lapsen, 2v, kanssa toiselle paikkakunnalle. Vaimo ei nykyiselle asuinpaikkakunnalle halua jäädä asumaan vaan haluaa muuttaa kotikuntaansa. Hänellä ei ole siellä työtä vaan on lähdössä sinne hoitovapaalle/ottaa nykyisestä työstä lopputilin ja on muuttamassa vanhempiensa luokse. Lapsellammekaan ei siellä ole muita kavereita kuin isovanhemmat. Hän on tällä hetkellä päivähoidossa ja viihtyy siellä todella hyvin, on leikkikavereita ja mukavia hoitajia. Välimatkaa kertyy niin paljon että en käytännössä enää tulisi näkemään lastamme kuin muutaman kerran vuoteen lomien aikaan. Onko minulla tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin lähteä riitelemään lapsen huoltajuudesta? Haluan kuitenkin että olisin lapsen kanssa lähekkäin että näkisin hänen kehittyvän ja kasvavan.

En kuitenkaan asiasta haluaisi riidellä mutta tuntuu ettei me voida muutenkaan mihinkään sopimukseen päästä. Ensialkuun kun olimme eroamassa niin sovittiin että vaimo vuokraa oman asunnon lapsen kanssa ja minä oman (samalta paikkakunnalta) ja katsellaan tilannetta harkinta ajan verran. Suostuin siihen. Sitten hän päättikin että aikookin jäädä hoitovapaalle ja muuttaa kotipaikalleen lapsen kanssa. Katsellaan harkinta ajan verran. Suostuin siihenkin. Nyt hän sitten väläyttikin että jos ottaakin lopputilin ja lähtee kokonaan kotipaikalleen. Taisi vahingossa sen lipsauttaa. Minusta tuntuu että hän yrittää saada minut luopumaan lapsesta mahdollisimman helpolla. Jos päästän lapsen hänen kanssaan suosiolla lähtemään ja homma ei tulekaan koskaan enää toimimaan niin hän saisi lapsen huoltajuuden helpommin kun on jo lapsen kanssa siellä puolivuotta asunut.

Kaipailisin vähän neuvoja ja kokemuksia mitä minun kannattaisi asian kanssa tehdä... Vaimokin tämän tod.näk. lukee niin voinee laittaa omatkin mielipiteensä =)
 
Riitelemistä asiasta en kyllä suoittele..ajatelkaa lasta. Ja ajattele lapsen parasta..onko hänen parempi asua äitinsä vai sinun kanssa. Mä olen sitä mieltä että lapsi kyllä tarvitsee äitiään eniten..poikkeustapauksiakin tietysti on joissa äiti ei kykene huolehtimaan lapsesta. Olen eron kokenut, nyt eletään uusperheenä. Isällään toinen lapsi on jokatoinen vkloppu, toinen ei ole ollenkaan. Nykyisen mieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi.
 
Meillä on ihan sama tilanne nyt, ero ilmeisesti edessä. Tyttömme vaan jää asumaan isänsä kanssa ja minä hankin itselleni pienen vuokrayksiön. En osaa neuvoa asiassa, mutta yhteishuoltajuudessa kyllä saat tavata lastasi säännöllisesti. Pitäisi kai olla jokin painava syy, että äiti saisi yksinhuoltajuuden, en tiedä ? Meillä mies olisi halunnut yksinhuoltajuuden, mutta en aio suostua siihen, koska haluan olla osa tyttöni elämää niin paljon kuin vain pystyn. Nykyinen kotimme on maaseudulla lähellä päiväkotia ja ala-astetta, minä muutan kauemmas kirkonkylälle. Voimia teillekin, erot ovat todella rankkoja, etenkin lapsille.
 
Ei lapsi tarvitse äitiään kaikkein eniten. Kyllä isä on ihan yhtä hyvä huoltaja kuin äitikin. Ainakin meillä.
Jos meille tulisi ero ja mies haluaisi muuttaa lasten kanssa jonnekin pitkälle niin etten näkisi lapsia usein ja helposti niin aivan varmasti hakisin ja vaikka tappelisinkin siitä oikeudesta että lapset asuvat lähelläni. Mikä sinua estää hakemasta lapsen lähihuoltajaksi?
 
2-vuotias on vielä sen ikäinen, että hän leikkii yksikseen, eli kavereihin on minusta aika turha tässä yhteydessä vedota. Onko lapsen äidillä turvaverkkoja teidän nykyisellä asuinpaikkakunnalla, onko hänellä ystäviä? Tämä voi olla todellinen syy siihen, että hän haluaa palata kotipaikkakunnalleen, missä hänen vanhempansa ovat häntä valmiita auttamaan.

En kyllä pidä ajatuksesta, että äiti on vasten tahtoasi viemässä lasta niin kauas.

Oliko teillä riitainen ero?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Riitelemistä asiasta en kyllä suoittele..ajatelkaa lasta. Ja ajattele lapsen parasta..onko hänen parempi asua äitinsä vai sinun kanssa. Mä olen sitä mieltä että lapsi kyllä tarvitsee äitiään eniten..poikkeustapauksiakin tietysti on joissa äiti ei kykene huolehtimaan lapsesta. Olen eron kokenut, nyt eletään uusperheenä. Isällään toinen lapsi on jokatoinen vkloppu, toinen ei ole ollenkaan. Nykyisen mieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi.

No et kai kuitenkaan ole sitä mieltä että on ihan ok että äiti raahaa lapsen niin kauas ettei isä käytänössä pysty lasta säännöllisesti tapaamaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiina:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Riitelemistä asiasta en kyllä suoittele..ajatelkaa lasta. Ja ajattele lapsen parasta..onko hänen parempi asua äitinsä vai sinun kanssa. Mä olen sitä mieltä että lapsi kyllä tarvitsee äitiään eniten..poikkeustapauksiakin tietysti on joissa äiti ei kykene huolehtimaan lapsesta. Olen eron kokenut, nyt eletään uusperheenä. Isällään toinen lapsi on jokatoinen vkloppu, toinen ei ole ollenkaan. Nykyisen mieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi.

No et kai kuitenkaan ole sitä mieltä että on ihan ok että äiti raahaa lapsen niin kauas ettei isä käytänössä pysty lasta säännöllisesti tapaamaan?

No siis eihän äiti voi ajatella entistä puolisoaan kaikissa asioissa. Oma ja lapsen elämä etusijalla. Mutta tietenkin parempi ettei tulisi hirveitä välimatkoja että isä pystyisi olemaan lapsen elämässä mukana. Mutta ei äiti voi sen takia jättää muuttamatta kotipaikkakunnalleen. Hällä siellä varmasti parempi olla kun on isovanhemmat apuna jne.
 
En todellakaan ymmärrä miksi lapsi tarvitsee äitiään enemmän kuin isäänsä??? Minun mielestä hän tarvitsee molempia yhtä paljon. Varsinkin kun molemmat haluavat olla lapsen kanssa. Ja yhteishuoltajuus meillä tuleekin olemaan mutta käytännön syistä en tule kuitenkaan näkemään lasta niin usein kuin haluaisin.

Ja ainakin meidän 2v leikkii mieluummin muiden kanssa kuin yksinään. Vetoaa siihen tai ei. Ja tiedän että hänellä ei täällä ole tukiverkkoa kun muuttaessamme tänne emme kumpikaan tunteneet paikkakunnalta ketään, hän ei vieläkään. Mutta ei se mielestäni riitä syyksi viedä lapsi pois isänsä elämästä vaikka ymmärränkin sen. En minäkään voisi lapsen kanssa lähteä kahdestaan kotipaikalleni pelkästään sen takia. Ei olla vielä erottu eikä tämä nyt muilta osilta riitainen ole kuin lapsen välimatkasta minuun.

Vielä ei olla huoltajuudesta tai tapaamisoikeuksista sovittu mitään kun on yhteinen asunto ja asun tällähetkellä evakossa kaverin luona. Näen lastani joka päivä kun haen hänet tarhasta ja olen siihen asti kotona kunnes vaimo tulee.

Siis se on totta että ei hän voi ajatella minua kaikissa asioissa. Mutta jos minä sanoisin lähteväni lapsen kanssa pois niin tuskin hänkään tappelematta asiaa hyväksyisi vaikka pystynkin lapsesta huolehtimaan siinä missä hänkin. Mutta todellisuus on se että näkisin lasta 3-5 kertaa vuodessa ja se ei ole ainakaan lapsen etu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja TV:
En todellakaan ymmärrä miksi lapsi tarvitsee äitiään enemmän kuin isäänsä??? Minun mielestä hän tarvitsee molempia yhtä paljon. Varsinkin kun molemmat haluavat olla lapsen kanssa. Ja yhteishuoltajuus meillä tuleekin olemaan mutta käytännön syistä en tule kuitenkaan näkemään lasta niin usein kuin haluaisin.

Ja ainakin meidän 2v leikkii mieluummin muiden kanssa kuin yksinään. Vetoaa siihen tai ei. Ja tiedän että hänellä ei täällä ole tukiverkkoa kun muuttaessamme tänne emme kumpikaan tunteneet paikkakunnalta ketään, hän ei vieläkään. Mutta ei se mielestäni riitä syyksi viedä lapsi pois isänsä elämästä vaikka ymmärränkin sen. En minäkään voisi lapsen kanssa lähteä kahdestaan kotipaikalleni pelkästään sen takia. Ei olla vielä erottu eikä tämä nyt muilta osilta riitainen ole kuin lapsen välimatkasta minuun.

Vielä ei olla huoltajuudesta tai tapaamisoikeuksista sovittu mitään kun on yhteinen asunto ja asun tällähetkellä evakossa kaverin luona. Näen lastani joka päivä kun haen hänet tarhasta ja olen siihen asti kotona kunnes vaimo tulee.

Siis se on totta että ei hän voi ajatella minua kaikissa asioissa. Mutta jos minä sanoisin lähteväni lapsen kanssa pois niin tuskin hänkään tappelematta asiaa hyväksyisi vaikka pystynkin lapsesta huolehtimaan siinä missä hänkin. Mutta todellisuus on se että näkisin lasta 3-5 kertaa vuodessa ja se ei ole ainakaan lapsen etu.

No aika vähiin näkeminen sitten kyllä jää. Mutta koittakaa ratkaista asia tappelematta..se ei ole ikinä lapselle hyväksi. Ja koittakaa ajatella asioita molempien kannalta.. Mutta ymmärrän kyllä äitiä erittäin hyvin. Minäkin muutin takaisin lapsuusmaisemiin eron jälkeen. Ja täällä asun nykyisen perheeni kanssa, enkä täältä mihkään enää muuttaisi.
 
Ei ole lapselle reilua. Jos äiti todella aikoo muuttaa, niin sopikaa lastenvalvojalla HETI tapaamisista! Mustaa valkoiselle! Esim: joka toinen viikonloppu ja joka toinen joulu, uusivuosi, pääsiäinen, vappu, juhannus, ja puolet muista lomista!!!!!!!
 

Yhteistyössä