Avoero ja omaisuus

[taustalla]

Hei, miten ootte avoerossa jakaneet omaisuuden? On kaksi lasta ja omakotitalo ja asuntolainaa. Laina on molempien nimissä mutta mitään ennakkosdiiliä eron sattuessa ei ole tehty. Molemmat on maksaneet suunnilleen yhtä paljon talon kuluja: mies lainaa ja minä muut laskut ja menot.
Emme siis ole naimisissa, mikä mutkistaa asiaa. Miehen mukaan minun pitäisi maksaa hänet ulos kämpästä puolikkaalla TULEVALLA kauppahinnalla. Käytännössä siis arvioitaisiin mikä talon arvo on nyt ja sitten siitä puolet miehelle. Ei tässä ole mun mielestä järkeä, koska en ole myymässä taloa ja saisin vain valtavat velat niskaani. Olisin valmis ottamaan koko nykyisen lainan kontolleni ja mahdollisesti korvaamaan miehelle jotain ekstraa. Lakimieheen ei vielä ole syytä ottaa yhteyttä vaan mieluusti kuulisin käytännön kokemuksia, kiitos.

 

[sade]

Avoerossahan asiat omistaa aina viimekädessä se, jonka nimi on kuitissa. Teillä on siis yhteinen talo ja siihen yhteinen laina eli talo on yhteistä omaisuutta, sitä onko muuta yhteistä esim auto tms arvokkaampaa, et kerro. Varmasti sinun etusi olisi, että pääsisitte sopimaan keskinäisesti talon hinnan. Mutta todellisuudessa miehesi on oikeassa, että hän nyt myy sinulle oman osuutensa talosta tämänpäivän hintaan joka on siis talon todellinen arvo. Tuskin meistä kukaan myisi esim 200.000 taloa 100.000 edes yhteisten lasten kodiksi erotilanteessa.

Esim jos vaikka talon arvo nyt 200.000 ja teillä velkaa jäljellä 100.000. Sinun omaisuutesi on 100.000 ja velkasi 50.000 lähtötilanteessa. Ostat miehesi osuuden 100.000 jonka maksat ottamalla hänen velkaosuuden itsellesi eli 50.000 niin vielä sinun pitää maksaa lisää toiset 50.000 jollain eli omaisuutesi olisi arvoa 200.000 ja velkasi 150.000. Ehkä miehesi saa autonne, jolla voit kuitata talonostoa?
Koska sanoit maksaneenne kuluja lähes puoliksi, ei siitäkään voida katsoa hyvitystä kaupanteossa. Viisainta vaan olisi ottaa heti jokin ulkopuolinen taho esim asianajaja hoitamaan asiaa. Mutta muista, että yleensä oikeusturvavakuutus EI korvaa avoeroissa tulevia omaisuusriitoja!

Ikävä tosiasia erotilanteissa on se, että kun velat ja omaisuus menee jakoon ja toisen lunastushinnoista pitäisi pystyä neuvottelemaan/päättämään muutenkin tulehtuneessa tilanteessa, niin ratkaisut usein ovat kaikille huonoja.

Itsellä annoin vastaavassa tilanteessa HIEMAN periksi ja myin oman osuuteni talosta miehelle kohtuuhintaan (eli hän lunasti loppuvelan ja maksoi loput rahana minulle). Lasten "toisena kotina" säilyi entinen kotimme, ja pidin sitä tärkeänä asiana. Toki meillä oli hyvin hyvin vähän lainaa jäljellä, joten miehen velkataakkakaan ei käynyt kohtuuttomaksi.

 

[ei tyhmää]

\

Miehen mukaan minun pitäisi maksaa hänet ulos kämpästä puolikkaalla TULEVALLA kauppahinnalla. Käytännössä siis arvioitaisiin mikä talon arvo on nyt ja sitten siitä puolet miehelle. Ei tässä ole mun mielestä järkeä, koska en ole myymässä taloa ja saisin vain valtavat velat niskaani. Olisin valmis ottamaan koko nykyisen lainan kontolleni ja mahdollisesti korvaamaan miehelle jotain ekstraa.

No niin no, ei kai miehesikään niin tyhmä ole, että antaa sinulle hyvää hyvyyttään omaisuuttaan. Asuntonne on siis omaisuutta, jonka omistatte puoliksi. Ja kyllä, saat valtavat velat niskaasi, koska olet kasvattamassa omaisuuttasi. Ajattele tilanne niin, että erotilanteessa myytte talonne ja saadut rahat jaatte puoliksi, kumpikin maksaa rahalla oman lainaosuutensa pois ja ostaa uuden asunnon. Kuinka paljon tällöin joudut ottamaan lainaa jos ostat nykyistä asuntoanne vastaavan asunnon itsellesi... saman verran kuin jos lunastat oman osuutesi mieheltäsi. Kyse on siis puhtaasti rahan jakamisesta, vaikka kotiin tunnesiteitä liittyykin.

 

[äiti vaan]

\

\

Miehen mukaan minun pitäisi maksaa hänet ulos kämpästä puolikkaalla TULEVALLA kauppahinnalla. Käytännössä siis arvioitaisiin mikä talon arvo on nyt ja sitten siitä puolet miehelle. Ei tässä ole mun mielestä järkeä, koska en ole myymässä taloa ja saisin vain valtavat velat niskaani. Olisin valmis ottamaan koko nykyisen lainan kontolleni ja mahdollisesti korvaamaan miehelle jotain ekstraa.

No niin no, ei kai miehesikään niin tyhmä ole, että antaa sinulle hyvää hyvyyttään omaisuuttaan. Asuntonne on siis omaisuutta, jonka omistatte puoliksi. Ja kyllä, saat valtavat velat niskaasi, koska olet kasvattamassa omaisuuttasi. Ajattele tilanne niin, että erotilanteessa myytte talonne ja saadut rahat jaatte puoliksi, kumpikin maksaa rahalla oman lainaosuutensa pois ja ostaa uuden asunnon. Kuinka paljon tällöin joudut ottamaan lainaa jos ostat nykyistä asuntoanne vastaavan asunnon itsellesi... saman verran kuin jos lunastat oman osuutesi mieheltäsi. Kyse on siis puhtaasti rahan jakamisesta, vaikka kotiin tunnesiteitä liittyykin.

En voi muuta kuin peesata.

 

[kpa]

\

Ei tässä ole mun mielestä järkeä, koska en ole myymässä taloa ja saisin vain valtavat velat niskaani. Olisin valmis ottamaan koko nykyisen lainan kontolleni ja mahdollisesti korvaamaan miehelle jotain ekstraa. Lakimieheen ei vielä ole syytä ottaa yhteyttä vaan mieluusti kuulisin käytännön kokemuksia, kiitos.

Olisiko asiassa mielestäsi toisinpäin järkeä? Eli lahjoittaisit miehellesi kiinteistön arvonnousun ostohetkestä? Ai ei vai? No miksi miehesi pitäisi sinulle lahjoittaa omaa osuuttaan omaisuudestanne? Hiukan voisi taas käyttää heinäntekojärkeä päivänselvissä asioissa.

 

[shedevil]

Onneksi joku on ollut senverran järkevä,että talon papereissa molempien nimet.Minä kelpasin aikoinani takaajaksi ja kun 11 vuoden jälkeen lähdin niin omien vaate kassien kanssa lähdin.Sinne jäi paljon mitä vain minä olin ostanut,no ei voi syytttää kun itseään.11 vuotta maksoin kauppalaskut ja mies taloa!Jos jostain voi jotain oppia niin tästä...jäi hyvä mieli loppu elämäksi!!

 

[Siis itseasiassa]

talokaupoissa menettää aina rahaa. Yleensä käytetään myyjää joka nappaa välistä muutama tonnin (2500->) ja kun seuraava torppa ostetaan siitä maksetaan varainsiirtovero (1,6% osakkeesta, 4% kiinteistöstä). Ja luonnollisesti pankki haluaa hiukan rahaa kun tehdään uusia lainoja. Eli varovasti laskien jos myyt 100ke omakotitalon ja ostat sen uudestaan takaisin köyhdyt välissä minimissään 6,5ke. Mutta sivusta eroprosessia seuranneena, voin antaa vinkin, myykää talo ja muuttakaa uuteen, vaikka vuokralle. Jos vanhaan jää jompikumpi asumaan niin kauhea tappelu siitäkin saadaan aikaiseksi jossain vaiheessa.

 

[vierasAP]

Kiitos vastauksista. Tajuanhan minä että mies on "oikeassa", tuntuu vain mahdottomalta yhtälöltä hoitaa homma nätisti. Tämä on mun unelmatalo enkä haluaisi myydä. Käytännössä joutuisin myymään, laitettaisiin rahat puoliksi ja minä muuttaisin lasten kanssa johonkin kerrostaloon, jippii. Muitakin riskejä on: jos maksaisin mieheni ulos maksamalla puolet talon nykyisestä hinnasta ja sitten paljastuisikin esim. laaja homevaurio niin siinä sitä sitten olisin kusessa lasten kanssa valtavan lainan ja talon korjauksen kanssa. Tää on kaiken kaikkiaan niin veemäinen homma, etten oikeasti tiedä miten pitäisi toimia. Lakimiehen juttusille tässä kai on kuitenkin lähdettävä.

 

[Hohhoijaa]

\

Ei tässä ole mun mielestä järkeä, koska en ole myymässä taloa ja saisin vain valtavat velat niskaani. Olisin valmis ottamaan koko nykyisen lainan kontolleni ja mahdollisesti korvaamaan miehelle jotain ekstraa.

Jotain extraa :kieh: Voi pyhä sylvi miten naiivia naisia onkaan olemassa.

 

[garda]

Kertokaapa jotain viisasta tähän tilanteseen:
Eli omistetaan paperilla ok-talo 50/50, mutta minä miehenä olen maksanut koko talon ja aina kaikki isoimmat laskut kuten esim. sähkö ja vakuutukset. Lisäksi myös ostellut tietysti ruokaa. Vaimolle jäi yleensä vain ruokaostoksia... ja tietysti sen 7 Päivää -lehden maksoin hänen tililtään
Että tällainen masentava tilanne täällä...

 

[tasaarvoa ko]

\

Kertokaapa jotain viisasta tähän tilanteseen:
Eli omistetaan paperilla ok-talo 50/50, mutta minä miehenä olen maksanut koko talon ja aina kaikki isoimmat laskut kuten esim. sähkö ja vakuutukset. Lisäksi myös ostellut tietysti ruokaa. Vaimolle jäi yleensä vain ruokaostoksia... ja tietysti sen 7 Päivää -lehden maksoin hänen tililtään
Että tällainen masentava tilanne täällä...

Niinpä niin. Harva mies rakkaudenhuumassa huomaa tät omaisuusasiaa.

Tiedän että usein miten mies maksasa kaikki perheen asumiset, energiat, ym. yhteistalouden kulut. Pääsääntöisesti mies tinaa enemmän, muutta kun vaimolle pistetään lapsilisät tilille lopputuloksena on että nainen elää huomattavasti korkeammalla elintasolla.

Kun talo on maksettu vaimo ottaa eron ja rahastaa
miehen komeasti, vie kersat ja laittaa vielä 10 vuotta alskua perään että sillee.

Mielestäni lainsäätäjä voisi tulla apuun. Jos toimem puolisko on tienanut huomattavasti enemmäbn avioliiton aikana eiköhän tätä olisi
syytä huomioida myös erossa. Voihan toki olla myös niin että naisen tulot on korkeammat.


Väitän että usein raha voi houkuttaa eron ottamiseen.

Erotilanteessa naisella onkin vielä omaa hlökohtaista omaisuutta usein enemmän.
Mies on pannut rahat taloon ja vaatekaapissakaan ei ole ku vanhoja rääsyjä.

 

[taustalla]

AP:n on vielä pakko kommentoida tätä "omaisuuden" jakamista. Mun on vaikea nähdä taloa omaisuutena, kun ollaan saatu maksettua vasta pikkusumma koko lainasta. Käytännössä summat menisi suunnilleen näin:
nykyinen velka 100 000 jäisi kokonaan minulle.
Talon nykyinen jälleenmyyntiarvo 250 000, josta puolet eli 125 000 kuuluu miehelle. Joutuisin ottamaan summan maksua varten 125 000 lainaa eli koko velkasummani olisi 225 000 + korot. Kuulostaako houkuttelevalta?
Entäs mies? Pääsee eroon koko velan maksusta ja saa 125 000 käteen. On maksanut lainaa takaisin n. 15 000 eli jäisi 110 000 voitolle ja minä 225 000 tappiolle.

Ollaan maksettu kaikki puoliksi: mies asuntolainaa ja minä kaikki muut laskut, lastenhoito, ruuat, vaatteet jne. Miehen palkka on kaksi kertaa isompi kuin omani, mikä "hieman" vääristää tilannetta. Kuukauden lopussa mies saa rahaa säästöön ja mulla on tili tyhjä.

Haukkukaa vain tyhmäksi ja naiiviksi, mutta tässä ne realiteetit on ja näillä edetään.

 

[Tupopoliittinen]

Minusta tuo edellä esitetty laskelma ei mene ihan noin. Velkahan on molempien yhteistä. Eli talon arvo on 250000 euroa, josta velattomana molemmat saisivat 125000 euroa.

MUTTA TALOSTA ON YHTEISTÄ VELKAA: Eli jos kysyjä ottaa kontolleen koko loppuvelan, hän jo sillä maksaa miehelleen 50000 euroa talon arvosta, vapauttamalla miehen sen maksuvastuusta. Lisäksi tarvitaan käteistä rahaa 75000 euroa, joka on miehen osuus velattomasta summasta. 250000-100000=150000/2=75000.

Myyntitilanteessahan molemmat saisitte velan kuittauksen jälkeen näppiinne 75000 euroa, vai mitä?

Eli velkasi loppusumman tulisi olla 175000 euroa, jotta homma menee ns. loogisesti päittäin. Mies saa 75000 euroa+ velan kuitattua. Jos mies saisi 125000 euroa, pitäisi hänen vastaavasti maksaa kuitata oma osuutensa velasta eli se 50000 euroa ja lopputulos on kuitenkin 75000 euroa hänelle käteen.

 

[Peesaan]

Tuota viimeistä kommenttia siis, näinhän se pitäis mennä. Sillä että miehesi tulot ovat suuremmat, ei tässä jakotilanteessa ole merkitystä ainakaan virallisesti. Eri asia sitten, jos suostuu olemaan armollisempi jo lastenne takia tuossa ns. kauppasummassa.

 

[vieras AP]

Noinhan se tietysti menee, kiitos oikaisusta. Juuri tuota ajatusta olen ajanut takaa, mutten ole saanut sitä päähäni mahtumaan kun matematiikka ja logiikka eivät ole vahvimpia puoliani... =) Tuohan kevensi velkataakkaani 50 000, jopas helpotti

 

[HöpöHöpö]

Just joo. Eli näin se menee. Talo myyntiin ja KAUPPAHINTA puolitetaan. Kumpikin sitte maksaa omat velkansa sillä pois eli ne mitä on jäljellä talosta. Plain and simple, ei vaadi mitään laskutoimituksia.

 

[nöppönen]

meillä tehtiin niin, että kun talo arvioitiin ja se vastasi suurin piirtein velkamme määrää (jota emme ehtineet lyhentää kuin 3kk) niin velat siirrettiin vaan kokonaan miehelle ja minä en erosta käteistä saanut. irtaimisto saatiin jaettua suht hyvässä yhteisymmärryksessä. apunani minulla oli oikeusavustaja ja pienimmätkin asiat halusin paperille ylös. mies ei esim olisi halunnut irtaimistoa jakaa paperille vaan vain suullisesti ja onneksi tehtiin paperi.. niin monta kertaa on mies mankunut noista huonekaluista. miehelle jäi erossa talo ja siitä johtuvat velat sekä n. puolet irtaimistossa sekä kaksi autoa. minulle vain osa irtaimistoa.

 

[Ällistynyt]

\

meillä tehtiin niin, että kun talo arvioitiin ja se vastasi suurin piirtein velkamme määrää (jota emme ehtineet lyhentää kuin 3kk) niin velat

Miten ihmeessä onnistuu elämän kikkailemaan siten, että ensin ostetaan suurin odotuksin talo ja 3kk (!) jälkeen pistetään lusikat jakoon?

Miettikää nyt hyvät ihmiset edes vähän tekemisiänne! Tyhmyydellä ei näköjään ole mitään rajaa.

 

[nöppönen]

\

\

meillä tehtiin niin, että kun talo arvioitiin ja se vastasi suurin piirtein velkamme määrää (jota emme ehtineet lyhentää kuin 3kk) niin velat

Miten ihmeessä onnistuu elämän kikkailemaan siten, että ensin ostetaan suurin odotuksin talo ja 3kk (!) jälkeen pistetään lusikat jakoon?

Miettikää nyt hyvät ihmiset edes vähän tekemisiänne! Tyhmyydellä ei näköjään ole mitään rajaa.

no miehellä oli ollut suhde koko rakentamis ajan (vuoden) ja minä olin raskaana.. ei vissiin "hennonut" jättää ennenkuin olin synnyttänyt. oltiin naimisissa, kaksi lasta ja se kauan odotettu koti.. mies vaan odotti asuvansa siinä jonkun muun kanssa kuin meidän.

 

[Ällistynyt]

\

[
no miehellä oli ollut suhde koko rakentamis ajan (vuoden) ja minä olin raskaana.. ei vissiin "hennonut" jättää ennenkuin olin synnyttänyt. oltiin naimisissa, kaksi lasta ja se kauan odotettu koti.. mies vaan odotti asuvansa siinä jonkun muun kanssa kuin meidän.

No jopas on nokkelaa touhua.

Etkä huomannut muka mitään aikaisemmin? Miten rakentaessa edes ehtii pitämään "kakkosia" rinnalla? Itse en ainakaan ymmärrä, miten se olisi edes mahdollista. Sekä ajan että jaksamisen suhteen.

Mutta sokea olet sinäkin ollut, ei voi muuta sanoa.

 

[nöppönen]

\

\

[
no miehellä oli ollut suhde koko rakentamis ajan (vuoden) ja minä olin raskaana.. ei vissiin "hennonut" jättää ennenkuin olin synnyttänyt. oltiin naimisissa, kaksi lasta ja se kauan odotettu koti.. mies vaan odotti asuvansa siinä jonkun muun kanssa kuin meidän.

No jopas on nokkelaa touhua.

Etkä huomannut muka mitään aikaisemmin? Miten rakentaessa edes ehtii pitämään "kakkosia" rinnalla? Itse en ainakaan ymmärrä, miten se olisi edes mahdollista. Sekä ajan että jaksamisen suhteen.

Mutta sokea olet sinäkin ollut, ei voi muuta sanoa.

no tää toinen nainen oli mun paras ystävä ja lisäks heillä oli yhteinen työpaikka.. vähän ylityötunteja, hierojalla käynteja ja työajan lomassa. mies meni töistä suoraan tontille ja sit illalla myöhään kotiin, joten mistäs mä sitä olisin älynnyt. kumpikin käyttäytyi ihan normaalisti.. hyvin esittivät osansa, ei voi muuta sanoa. helppo se on pettää naista joka on kotona lapsen kanssa..

 

[Ällistynyt]

\

no tää toinen nainen oli mun paras ystävä ja lisäks heillä oli yhteinen työpaikka.. vähän ylityötunteja, hierojalla käynteja ja työajan lomassa. mies meni töistä suoraan tontille ja sit illalla myöhään kotiin, joten mistäs mä sitä olisin älynnyt. kumpikin käyttäytyi ihan normaalisti.. hyvin esittivät osansa, ei voi muuta sanoa. helppo se on pettää naista joka on kotona lapsen kanssa..

Jokin sitten suhteessanne tökki pahasti, että noinkin älyvapaaseen touhuun on valmis. Ei kai ketään ihan ilman syytäkään heitä älyä ämpäriin.

Noh, ei voi kuin ihmetellä ihmisten touhuja. Entistä ällistyneempänä. Ehkäpä olette molemmat viisaampia tulevaisuudessa, miten parisuhteita hoidetaan, ettei moiseen enää joudu. Kumpikaan.

 

[ällistyneelle]

Kärsitkö pms-oireista vai lauotko aina noin suorat sävelet, sen kummemmin ajattelematta?!
Olisi luullut että ensimmäiseen "ällistelyysi" vastauksen saatuasi, olisit jo ollut kommentoimatta ja nimittelemättä! Mene itseesi!

 

[taustalla]

\

\

no tää toinen nainen oli mun paras ystävä ja lisäks heillä oli yhteinen työpaikka.. vähän ylityötunteja, hierojalla käynteja ja työajan lomassa. mies meni töistä suoraan tontille ja sit illalla myöhään kotiin, joten mistäs mä sitä olisin älynnyt. kumpikin käyttäytyi ihan normaalisti.. hyvin esittivät osansa, ei voi muuta sanoa. helppo se on pettää naista joka on kotona lapsen kanssa..

Jokin sitten suhteessanne tökki pahasti, että noinkin älyvapaaseen touhuun on valmis. Ei kai ketään ihan ilman syytäkään heitä älyä ämpäriin.

Noh, ei voi kuin ihmetellä ihmisten touhuja. Entistä ällistyneempänä. Ehkäpä olette molemmat viisaampia tulevaisuudessa, miten parisuhteita hoidetaan, ettei moiseen enää joudu. Kumpikaan.

Keskitys siihen omaan parisuhteen hoitoon

 

[Ällistynyt]

\

Kärsitkö pms-oireista vai lauotko aina noin suorat sävelet, sen kummemmin ajattelematta?!
Olisi luullut että ensimmäiseen "ällistelyysi" vastauksen saatuasi, olisit jo ollut kommentoimatta ja nimittelemättä! Mene itseesi!

En kärsi, olen vain tottunut puhumaan asioista oikeilla nimillä. #&%?$!* ei saa konvehtia, vaikka kuinka yrittää. Ja aika epätoivoista ja älytöntähän se miehen puolelta on ollut. Ja samalla on päivänselvää, että jokin syy siihen on ajanut. Jotain vikaa pitää toisessakin osapuolessa olla, että toinen tosiaan laittaa älyn ämpäriin. Ei naisten "pipareissa" ainakaan ole niin isoa eroa, että tuollaiseen sen takia ryhtyy.

Parisuhteen päättymiseen tarvitaan kaksi ihmistä, kuten riitelyynkin. Kaikilla ihmisillä on jokin syy, miksi toimivat, niinkuin toimivat.