S
"Suomalainen"
Vieras
Avoin kirje sinulle, Teuvo
Kirjoittanut Nasima Razmyar
Hyvä Teuvo,
Pohdin yön yli ennen kuin päätin kirjoittaa sinulle. Maanantaina julkaisemasi blogikirjoitus muslimeista terroristeina sai sappeni kiehumaan.
Olemme tuttavia, saman työyhteisön jäseniä. Minä tervehdin sinua ja sinä aina minua. Molemminpuolinen kunnioitus näkyy päivittäisissä toimissamme.
Mutta. Teuvo. Minähän olen muslimi. Sinun mielestäsi olen terroristi, ääriainesta, joka odottaa kutsua pyhään sotaan eli Jihadiin. Et tainnut muistaa sitä?
Ensi kerralla, kun tapaamme eduskunnassa, aion ottaa asian kanssasi esille. En vaadi sinulta anteeksipyyntöä, mutta selitystä kyllä. Miten voit ensin olla niin tuttavallinen ja sitten kirjoitat jotain näin ikävää. Tuntuu kurjalta.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.
Etkö sinä Teuvo voisi sittenkin olla se Laupias samarialainen?
Tiedän, että olet lempeä, antelias ja rehellinen ihminen. Näin minulle on kerrottu. Ei yhden, vaan usean henkilön suusta. Olet hyvä suomalainen.
Siksi sinun pitäisi tietää, että sanoilla on seurauksensa. Sanoilla voi muuttaa maailmaa, vaikka se kovin kliseiseltä kuulostaakin. Sanat voivat myös satuttaa. Sanat voivat loukata.
Sinun sanasi kohdistuivat kokonaista ihmisryhmää kohtaan. Sinun sanasi satuttavat. Sinun sanasi loukkaavat. Miksi sanot näin?
Nämä [muslimit] elävät sosiaaliturvan varassa ja osa vielä yhä enenevässä määrin syyllistyy rikoksiin, jotka ennen ovat olleet harvinaisia meillä, mm. joukkoraiskauksiin.
jokaisen muslimin kunnia ja velvollisuus on surmata jokainen uskoton ja juutalainen.
Teuvo,
En tiedä, mihin pyrit sanoillasi vai pyritkö niillä mihinkään. Seurauksensa niillä kuitenkin on. Luot niillä jännitteitä. Jännitteitä ihmisryhmien, naapureiden, uskontokuntien ja poliittisten puolueiden välille. Sitäkö sinä todella haluat? Pahaa verta ja ennakkoluuloja?
Suomalaiset ovat tolkkua kansaa, joten tiedän, että monelle sanasi menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Teuvohan se nyt sanoo mitä sanoo, Virtaset ja Korhoset pohtivat aamukahvin ja ruisleivän äärellä.
Valitettavasti Abdullahiin ja Mohammediin sinun sanasi osuivat ja upposivat. Monessa maahanmuuttajakodissa pohditaan nyt, mitä naapurin Virtaset ja Korhoset heistä ajattelevat. Osuivatko ja upposivatko sinun sanasi myös heihin?
Hyvä Teuvo Hakkarainen,
Tiedän, ettet sanonut pahalla. Tiedän, ettet kyllä sanonut hyvälläkään. Olisi ollut parempi, että olisit jättänyt sanomatta kokonaan.
Ystävällisin terveisin,
Nasima
Kirjoittanut Nasima Razmyar
Hyvä Teuvo,
Pohdin yön yli ennen kuin päätin kirjoittaa sinulle. Maanantaina julkaisemasi blogikirjoitus muslimeista terroristeina sai sappeni kiehumaan.
Olemme tuttavia, saman työyhteisön jäseniä. Minä tervehdin sinua ja sinä aina minua. Molemminpuolinen kunnioitus näkyy päivittäisissä toimissamme.
Mutta. Teuvo. Minähän olen muslimi. Sinun mielestäsi olen terroristi, ääriainesta, joka odottaa kutsua pyhään sotaan eli Jihadiin. Et tainnut muistaa sitä?
Ensi kerralla, kun tapaamme eduskunnassa, aion ottaa asian kanssasi esille. En vaadi sinulta anteeksipyyntöä, mutta selitystä kyllä. Miten voit ensin olla niin tuttavallinen ja sitten kirjoitat jotain näin ikävää. Tuntuu kurjalta.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.
Etkö sinä Teuvo voisi sittenkin olla se Laupias samarialainen?
Tiedän, että olet lempeä, antelias ja rehellinen ihminen. Näin minulle on kerrottu. Ei yhden, vaan usean henkilön suusta. Olet hyvä suomalainen.
Siksi sinun pitäisi tietää, että sanoilla on seurauksensa. Sanoilla voi muuttaa maailmaa, vaikka se kovin kliseiseltä kuulostaakin. Sanat voivat myös satuttaa. Sanat voivat loukata.
Sinun sanasi kohdistuivat kokonaista ihmisryhmää kohtaan. Sinun sanasi satuttavat. Sinun sanasi loukkaavat. Miksi sanot näin?
Nämä [muslimit] elävät sosiaaliturvan varassa ja osa vielä yhä enenevässä määrin syyllistyy rikoksiin, jotka ennen ovat olleet harvinaisia meillä, mm. joukkoraiskauksiin.
jokaisen muslimin kunnia ja velvollisuus on surmata jokainen uskoton ja juutalainen.
Teuvo,
En tiedä, mihin pyrit sanoillasi vai pyritkö niillä mihinkään. Seurauksensa niillä kuitenkin on. Luot niillä jännitteitä. Jännitteitä ihmisryhmien, naapureiden, uskontokuntien ja poliittisten puolueiden välille. Sitäkö sinä todella haluat? Pahaa verta ja ennakkoluuloja?
Suomalaiset ovat tolkkua kansaa, joten tiedän, että monelle sanasi menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Teuvohan se nyt sanoo mitä sanoo, Virtaset ja Korhoset pohtivat aamukahvin ja ruisleivän äärellä.
Valitettavasti Abdullahiin ja Mohammediin sinun sanasi osuivat ja upposivat. Monessa maahanmuuttajakodissa pohditaan nyt, mitä naapurin Virtaset ja Korhoset heistä ajattelevat. Osuivatko ja upposivatko sinun sanasi myös heihin?
Hyvä Teuvo Hakkarainen,
Tiedän, ettet sanonut pahalla. Tiedän, ettet kyllä sanonut hyvälläkään. Olisi ollut parempi, että olisit jättänyt sanomatta kokonaan.
Ystävällisin terveisin,
Nasima
